pari poistoa 22.11.2013. Muutama poisto lisää 7.2.2014
Heinäkuu 1998
(Tasan kolme vuotta sitten = 18.7.98: Vinkaran Yrjö kuoli Ilomantsissa 18.7.1995. Katso kokoelmasta Sulle on sanoma täällä, runoa Vinkaran tie , ss 17...24.)
Heinäkuu 1998 - julkaisusta:
1.
Perhonen yksinkin kuin rakkauden viesti ja nyt, tällä metsätiellä niitä lehahtaa kaksi vastaamme!
14.
300 gr Plastittia riittää räjäyttämään viisikerroksisen kivitalon. (Laitinen, Iltalehti 135/98 s. 19)
Runoilijan rivien väliin voi ladata yhtä paljon, tai enemmän, sillä runo ei yhdellä poksauksella tuhoudu.
17.
Oltiin käyty saunassa, uitu. Istuin vilvoittelemassa. Hän tuli viereeni, ja puhdas iho hengitti.
Ilkosen alasti järven pinta myhäili laiturin päässä.
Vain koivuilla on kaikki vaatteet päällään.
* * *
26.
Tasan kolme vuotta sitten oli jo eilen, sillä -96 oli karkausvuosi ja yksi ylimääräinen päivä hidastamassa allakanlaatijan kiiruita. Vuonna 2000 sanotaan tietokoneiden kenties sammuvan. (jollet osta bluffari-Billiltä anetta).
Aika, kuin ostaisi meren rannalla ammeellisen merivettä, joka on parasta ennen.
- - -Juhani Tikkanen
Kauvonniemen maisemiin liittyy seuraavat löydökset teoksista SUOMEN KANSAN VANHAT RUNOT VII Raja- ja Pohjois-Karjalan runot. 2 ja 3. Ilomantsi. 1889, Koitere. Muuan vanha ukko:
"Tavan mukaan kysäsin minä ukolta tupaan tultuani, oliko hän kuullut mitään Väinämöisestä puhuttavan:
Kielsi vanha Väinämöinen, maantiellä huutamasta, keskiyöllä laulamasta,
muuta ei mitään."
Ilomantsi, Kivilahti, Kauvoniemi, Heikki Romppainen, 68 v, vuonna 1885:
Käärmeen synty:Ilomantsi, Kivilahti, Kauvoniemi, Heikki Romppainen, 68 v, vuonna 1885: (Tulen synty)
"Hivus Hiijeltä putosi, Letti Lemmon tyttäreltä, Palmikko pahasta piästä Selvälle meren selälle. Tuota on tuuli tuuvittanna, Vein on henki heiluttanna, Ualto rannalle ajanna; Vesi kiänti kiärmeheksi, Ualto pitkäksi virutti, Päivä paisto pehmeheksi, Makkaroitti pyöreheksi. No miston silimät siunattuna? Silimä simpukan jyvästä, Toinen liinan siemmenestä. Mistä on piä pahalle pantu? Piä pantuna pataranista."
"Kultasessa kätkyessä, Hopeaisessa lavassa. Kolmi sormi Hiien neiti Keträsi kesäsen nuotan Yhtenä kesässä yönä. Kolmi sormi Hiien poika Kuto tuon kesäsen nuotan yhtenä kesässä yönä Nurin nuotta potkettiin, Väärin veittiin apaja. (En muista pontamilleen.)"
SUOMEN KANSAN VANHAT RUNOT VII, Raja- ja Pohjois-Karjalan runot 2. Ilomantsi, Koitere, vuodelta 1846:
"Lauloa minä käkesin humalahan tultuani, kukkua käki käkesi salon maalle saatuansa, huhuella neiti nuori mäen päälle päästyänsä. Kukkuvi käkeä kaksi kahen puolen korpinotkon, hyv' oil kuulta kumpanenki; lauloi kaksi laulajoa kahen puolen juomapöyän, hyv' oil kuulta kumpanenki; riiteli kälystä kaksi kahen puolen kaali maljan, pah' oil kuulta kumpanenki."Taustaa runoelmaan Heinäkuu 1997:
Alkuperäinen idea oli kokeilla kämmeneen sopivan julkaisun tulostamista yksinkertaisin kotikonstein. Se onnistuu ihan mukavasti. Ensin valmistui A7-kokoa (n. 7 x 10,5 cm) ilman ISBN numeroa. Tästä runojen 26. ja 27. kohdilta kevyesti muutettuna ja loppuun lisätyn runoluettelon lisäksi on tehty tämä isompikokoinen A6 (n. 10,5 x 15 cm) laitos, tai versio, joka alkuperäistä suunnitelmaa poikkeavasti kuitenkin varustettiin ISBN-numerolla. (ISBN 951-97690-5-6)Yksi erillinen hyttysruno löytyy Koditon - runoissa.
Joulu - 2000 runossa kaivataan haikeasti kesäisitä hyttysiä, kts kaipaus kesän hyttysiin______________________
yksi lainaus:
jos kaunis on yksi on se maa yhä ihmisen panopuu mikä tuntuu aktin jatkuessa satavan enemmän kyyneleitä syöpä ihollaan kuusi miljardia pesäkettä aurinko ei kuori appelsiiniaan se vaan bailaa palamistaan yksin hauras maa
erektioi
(Tapani Tavi, Teurastamokyyhky, s.20, Joensuu 1995)
pari poistoa 22.11.2013. Muutama poisto lisää 7.2.2014