Libya
(lähde Iso tietosanakirja (1913)
Kreikkalaisten (sittemmin roomalaisten) käyttämä maantieteellinen nimitys, tarkoitti milloin Egyptin länsipuolista Pohjois-Afrikkaa, milloin vain Egyptin ja Syrtin välistä osaa; hellenistisellä ajalla Libyan nimitys ulotettiin käsittämään myös Egyptin ja siis koko silloin tunnetun Afrikan. ks. Tripolis.
Libyan erämaa, Saharan koillisosa Egyptin, Tripolin, Fessanin ja Borkun välissä. Pohjoisessa se muutamissa paikoin laskeutuu aina 70 m merenpinnan alle. Kufran keitailla asustava väestö on arabialaista juurta; Länsi-Libyassa kuljeskelevat rosvoilevat tibbu-heimot.- Ainoastaan harva eurooppalainen on Libyassa käynyt, joten se vielä on vain vähän tunnettua.
Tietosanakirja 1913, palsta 884
(myös Tripoli). Italialle kuuluva alue Pohjois-Afrikassa, Välimeren rannalla, Egyptin ja Tuniksen välissä.
TripolisVarsinaisen Tripoliksen rannikko on enimmäkseen alavaa, hiekkaista, lahdetonta ja saaretonta; vain Iso Syrtti tekee laakean poukaman varsinaisen Tripoliksen ja Barkan rajalla. Erämaa tunkeutuu monessa kohdassa merenrantaan asti. Keidasrikkaan rannikkokaistaleen takana maa kohoaa, paikoitellen sammuneiden tulivuorenkeilain peittämiksi ylätasangoiksi joiden syvissä laaksoissa on paljon viljelyskelpoisia seutuja.
Väestö on kokoonpanoltaan kirjavaa. Perusaineksena ovat maan alkuperäiset asukkaat berberit, jotka monella seudulla ovat saaneet väistyä 600-luvulla maahan tulleiden arabialaisten tieltä tai ovat sekaantuneet arabialaisiin (pohjoisessa) ja neekereihin (etelässä). Lisäksi Tripolisissa on paljo juutalaisia, turkkilaisia, italialaisia maltalaisia, kreikkalaisia y.m.
Liikennettä välittävät sisämaassa karavaanitiet.
Historiaa: Tripolissa on löydetty suuri määrä muistoja huomattavasta neoliittikauden (= nuorempi eli hioton kiven aika) asutuksesta, joka kaikesta päättäen oli berberiläinen. Historiallisena aikana foinikialaiset perustivat kolme kukoistavaa siirtokuntaa (Oea, Sabrata ja Leptis Magna) nyk. varsinaiseen Tripolikseen, joka niistä saikin nimensä (Tripolis = kolme kaupunkia).
jne, kts palsta 1812 Iso tietosanakirja, 9.s osa 1917.
Tähän sivuun on vihjeliittymä Jolon saarelta