Kokoelma Ogura Hyakunin Isshu on valmistunut suomeksi nimellä Sata runoilijaa, sata runoa. Ogura Hyakunin Isshu on Japanissa vuoden 1241 aikoihin koottu sadan runon kokoelma sadalta runoilijalta. Antologian kokosi Fujiwara no Sadaie (1162-1241) tai mahdollisesti vasta hänen poikansa, Fujiwara no Tameiem (1198 - 1275) hänen isäänsä kohdanneen vakavan sairauden vaikeuttaessa Teikan työskentelyä. Alunperin nämä Sadan runoilijan yksi runo kultakin runot koristi Yoritsunan yksityishuvilaa Oguran vuorella Kyotosta kaakon suuntaan.

Kokoelman Sata runoilijaa, sata runoa kustansi varta vasten perustettu kustantamo Kolmen mutkan maja vuonna 2005. Teoksen ISBN numero on 952-91-9230-4. Siinä on 136 sivua. Ensimmäisessä painoksessa on aluksi kaksisivuinen esipuhe, josta ollaan toiseen painokseen työstämässä vähän laajempaa esitystä Hyakunin Isshun aikojen japanilaisesta kirjallisuushistoriasta. Esipuheen jälkeen teoksessa ovat Hyakunin Isshun runot vakiintuneessa, suurinpiirtein kronologisessa järjestyksessään, siten että ensin on runon numero, (1 - 100), jonka perusteella yleensä Ogura Hyakunin Isshua koskevat keskustelutkin käydään, sitten kääntäjäryhmän suomennos aseteltuna Suomessa totuttuun tapaan viidelle riville noudattaen tunnollisesti myös joidenkin mielestä väistyvää tavujakotapaa, eli 5-7-5-7-7. Suomennoksen jälkeen samalla sivulla on runo japanilaisin merkein, ja sen alla sen romaji-versio, eli translitteraatio. Runoista liikkuu hyvin erilaisia tapoja translitterointiin; kääntäjäryhmä valitsi suomalaisten silmille soveliaita vaihtoehtoja. Niihin on saattanut jäädä 'virheitä'; eri lähteissä eri tavuja kirjoitetaan joskus yhteen, joskus niitä yhdistellään. Toiseen painokseen toivomme saavamme mahdolliset epätarkkuudet ja kenties virheetkin näiden osalta korjatuksi. Huomattakoon että vaikka kyseessä ei ole kovinkaan vanha kokoelma, vasta vajaat 800 vuotta, joka ei Japanin historiassa ole lainkaan pitkä aika, niin silti muutamista runoista esiintyy pieniä kirjoituseroja, joissa runon sävy saattaa hivenen olla erilainen. Seikka jonka kanssa alunperin käsivaraisesti kirjoitettujen tekstien kanssa pitää pystyä elämään.

Teoksen loppuun kääntäjäryhmä on kerännyt taustatietoja runojen kirjoittajista ja joitakin runojen sisältöä selventäviä selityksiä. Ogura Hyakunin Isshun täydellinen syvällisyys ei aukea edes niillä tiedoilla; runojen taustalla tuntuu toisinaan olevan koko pitkä Japanin kulttuurihistoria. Kääntäjäryhmä toivoo että taustatiedot, siltä osin mitä sitä on edes saatavilla, auttaisivat lukijoita samaan jatkuvan runojen ihasteluun minkä kanssa kääntäjäryhmä runoja kääntäessään sai kokea. Muutamien runojen sisällön salat aukenivat muutamien kohdalla vasta viikkojen tutkimisen jälkeen.

Kääntäjäryhmä työskenteli siten, että Jari Sutinen toimitti alkuperäisistä runoista raakakäännökset, joiden pohjalta ryhmä alkoi selvittää mistä on kysymys. Monet japanin sanat tulivat tutuiksi. Tikkasen mielisanaksi muodostui tsutsu, eli toistoa kuvaava merkki / sana. (Runon 4. lopussa, jossa lunta senkun sataa ja sataa, sekä runon 15. loppurivi, joka on täysin sama. (Yuki wa furi tsutsu). Toinen hauska merkki on 'kana', joka ei itseasiassa tarkoita paljoakaan merkityksellistä ja onkin usein lisätty runon loppuun täyttämään tavumäärä oikeaksi. Kana-merkin voisi halutessaan nykysuomeksi kääntää sanalla 'niinku', tai joissakin kohdin 'luulen ainakin'? Emme tuollaiseen syntiin kuitenkaan sortuneet. :-)

Lähteinä kääntäjäryhmä käytti vertailuaineistona muutamia muita länsimaisille kielille tehtyjä käännöksiä, ja muutamaa Ogura Hyakunin Isshua sisältävää Internet-sivua. Jotkut niistä ehtivät käännöksen aikana (Tammikuu 2002 - Syyskuu 2005) Internetistä jo kadotakin, osa vaihtoi parikin kertaa osoitettaan, ja uusiakin tuntuu silloin tällöin sinne syntyvän. Tämän takia harkitsimme jättävämme lähdeluettelon Internetin osalta pois. Julkaistuista teoksista oli osittain apua, osittain tulkinnat tuntuivat menneen kääntäjän henkilökohtaisista mieltymyksistä (ja noudatetun tavujaon väkivallan allako) enemmän tai vähemmän alkuperäisestä kauemmaksi ja vieraammaksi. Jotkut Ogura Hyakunin Isshun käännöksistä tuntuivat aluksi olevan täysin eri alkuperäisrunoistakin. Mielenkiintoisin oli H.H. Hondan käännökset, niissä Honda oli jakanut runot neljälle riville, mutta sisällön suhteen Hondalla tuntui olevan tarkka korva. Ruotsalaisen Wahlundin vanhahko käännös on tunnollisesti laadittu; onhan Wahlund syvällisesti Japania tunteva runoilija. Muutamissa käännöksissä Wahlundin tulkinnat eivät kääntäjäryhmän mielestä ole aivan nappiin osuvia. Tosin on taas toistettava, että Ogura Hyakunin Isshun tulkinnassa tuntuu olevan itsellään japanilaisellakin lukijalla jatkuvia pohdiskelujen aiheita.

Asiasta kiinnostuneille kääntäjäryhmä voinee suositella kirjaa: Pictures of the Heart, The Hyakunin Isshu in Word and image, by Joshua S. Mostow. University of Hawai'i Press, Honolulu, 1996.

Teosta Sata runoilijaa, sata runoa saa mm. kääntäjäryhmän jäseniltä. OVH 18 Euroa. Kirjamessutarjouksena messuilta ainakin J. K. Ihalaisen vankkureilta 15 Euron messuhintaan. (Pitäähän messuvieraan saada edes jotakin pääsylippunsa vastineeksi.) Suoramyyntihinnasta saanee keskustella?

Kääntäjäryhmän esittely, lainattu suoraan kirjan takaosasta:

Kääntäjäryhmän muodostavat Wili Leikola, Jari Sutinen ja Juhani Tikkanen.

Wili Leikola on syntynyt 1938. Hän on toiminut Japania ry:n Japanilaisen Runoklubin vetäjänä vuodesta 2003 lähtien. Hänen haiku- ja tankarunojaan on julkaistu mm. Orientan julkaisuissa Haiku-antologia ja Haikuja huumorilla.

Jari Sutinen on syntynyt 1962. Hän on toiminut Japanilaisen Runoklubin vetäjän vuosina 2001-2002. Hänen haikurunojaan on julkaistu mm. Orientan julkaisussa Haiku-antologia ja kreikkalaisessa eri maissa kirjoitettuja haikurunoja esittelevässä antologiassa. Hän on saanut kunniamaininnan Suruga-Baika kirjallisuusfestivaalin yhteydessä järjestetyn haikukilpailun englanninkielisessä sarjassa.

Juhani Tikkanen on syntynyt 1945. Häneltä on julkaistu vuodesta 1966 lähtien useita runokokoelmia sekä Otavalla että omakustanteena sisältäen lukuisia käännöksiä haiku- ja tankarunoista. Hän on ollut aktiivijäsenenä Japanilaisessa Runoklubissa.




Seuraavassa olen sovitellut Ogura Hyakunin Isshua Turun murteelle. Tulkinnoissa on eroja, jopa virheitä; harkitsen olisiko silti reilua jättää pienet virheet paikoilleen vaan korjaisinko? Hamletillakin oli omat ongelmansa, nyt minullakin.

Turun murteelle muotoiltujen rivien tekijänoikeudet kuulunevat Juhani Tikkaselle.

Juhani Tikkanen,
Vanha Hämeentie 79 B
20540 Turku

Email: nimikenttään: juhani.tikkanen erotinmerkin, eli @ jälkeen osoitteeksi nic.fi

(Due to heavy spam-mail and angry Spy-attacks I don't give my Email completely here.)

Ogurat Turun kauniilla murteella