Kaguyama vuari olis tarun mukkaa taivaalline vuari, ja täsä vahrataa sitä vuarta.
Kagu vuori on koko kevään ollu pilvie ja sumu peitoss, ku kesä alkaa, ni sumu haihtuu ja vuari tulee taas näkyvill.
Sitä hommaa sanottii siälpäi valkoste vaatteitte kuivamiseks. Tämän jutun kirjottaja, Keisarinna Jito, asusis simmottos
ett häne akkunaas näkysis toi Kaguyama.
Keisarinna Jito, Jito Tenno, hallitsi 687 - 696. Hän oli Tenjin toinen tytär.
Runon rivi 2. esiintyy Manyoshussa seuraavasti:
natsu kitarurashi, sekä 4. rivi: koromo hoshitari,
josta saisi hieman erisävyisen tulkinnan runoon, käännös taas omalle murteelleni:
Kevät o menny.
Kesä tullu, näköjää
ko kuivattava
valkossii silkkivaattei
Taivaisell Kagu-vuarell.
Neljännelle riville löytyy erilaisia mahdollisuuksissa:
koromo hosu tefu = kuivattavat vaatteita, sanotaan
ja koromo hosu tefu = kuivattaa vaatteita.
Jito on voinut kirjoittaa sen niinkuin ensimmäisessä versiossa sanotaan, sillä Jiton palatsiin
näkyi taivainen Kagu vuori. (Ama no Kagu-yama.)
Poissuljetuksi ei jää kaihoisa muistelukaan.
Hachidaishu Sho.ssa on selityksenä seuraava: Taivainen Kaguvuori (Ama no Kaguyama) on keväisin kokonaan usvan (kasumi) peitossa
ja vuorta ei voi nähdä. Mutta kun kesä alkaa usva nousee ja haihtuu ja vuori paljastuu kirkkaana nähtäväksi.
Tätä on kutsuttu termillä 'shiro-tahe no koromo hosu', eli valkeita vaatteita kuivataan.
Runo on jokatapauksessa otettu Hyakunin Isshuun kesän alun osastoon, johon kuuluu myös vaatteiden vaihdon aika.
Kagu-vuorta käytetään myös runoissa viittaamaan hallitsijan pitkään ikään.
Vielä tässä runossa on yksi japanin kieliopillinen seikka; jos runo loppuu taipumattomaan sanaan, kuten substantiiviin,
niin se on 'taigen-dome', substantiivinen lopetus. Runo 2. päättyy sanaan 'vuori' (Yama).
Siten lauseen loppu on kepeästi huudahtava, eli runon loppu pitäisi lukea seuraavasti:
Missä, sanovat, he kuivaavat vaatteita,
valkoista valkoisempaa silkkiä, - Taivainen Kaguvuori (se on!)
Teika, kootessaan Hyakunia, valitsi runoksi nr. kakkosen, missä hihat kuivaavat (koromo=hiha, vaate) minkä syksyinen kaste runossa 1. kostutti?
Hyakunin Isshun alun runot ovat myös tulkittu Teikan viestiksi runouden (elämän) pysyvyydestä, eli kaikki senkun jatkuu ja jatkuu (tsutsu):
Ensimmäisessä hihat kostuvat jatkuvasti öisestä kasteesta (nuretsutsu), Kagu vuori on siellä missä sen sanotaankin olevan, (usvantakaisena)
kesän tullessa se sieltä taas tulee ja Kagu on paikoillaan kuten se on aina ollut. 4. runossa aina ja aina vaan Fujillekin sataa lunta, furitsutsu.
Fuji on kuolematon.
|