Samuli Lampinen / II

Samuli Lampinen, Golem
Pauli Johannes Oy, 2002
ISBN 952-91-5341-4

Samuli Lampinen, Välilasku
Palladium Kirjat, 2001,
ISBN 952-9893-25-6

Samuli Lampinen on julkaissut kolmannen teoksensa. Golem - niminen kokoelma ilmestyi loppuvuodesta 2002. Siinä on 54 runoa.

Hänen esikoisteoksensa oli Tetramorfi, joka ilmestyi vuonna 2000. Toinen teos oli vuonna 2001 julkaistu Välilasku. Se on CD.n muotoinen ja kokoinen 21 runoa sisältävä hotellituote. Välilasku tiettävästi jaettiin hotellin asukeille Best Western - ketjussa. (Välilaskun kannen kanssa oli ilmeisiä vaikeuksia; kirjapaino Telakan Paino ei tahtonut löytää hotellin logoon sitä oikeaa värisävyä.) Minua ei seikka häirinnyt, minulle runot ovat aina olleet tärkeimpiä kuin niiden suojana oleva suojelevat kannet.

Golemin ylistykseksi on sanottava että siinä on loistelias kansi! Tekijäksi ilmoitetaan Anssi Muurimäki. Näkee että Anssi on perehtynyt Lampisen runoihin ja päässyt toteuttamaan Lampisen runojen kuvamaailmaa. Hieno kansi.

Yhteisiä runoja löysin molemmista seuraavat: Paljas, Metsälampi, Sormenpää, Ex-Unicorn, Valtameriä ja Savenvalaja. Savenvalaja on muuten hauska teksti:

Hän muovasi runonsa savesta
sen näköisiä ne ovat,
kun niihin menee sisään,
lintu viheltää.

Näyttäisi että Välilasku on nimensä mukaisesti hotelliketjua varten tehty suppeampi versio, joka alkaa kotiseuturunolla SEINÄJOKI (GO-GO):

Syntymäkaupunkini kaipasi merta luidensa ympärille,
talot kelluivat tyvenessä
mutta hevosen sieraimet kytivät
toisenlaista kuloa ja minä hyppäsin
korskean korkeaan selkään,
latasin piippuni
suloisilla muistoilla ja polttelin
hiljalleen kuin pilvi
ja etelään laskeva sade.

Välilasku on suppea, tiivis, kevyt, järeä, pitkään soiva CD, viheltävä, 'mereltä lennähtävä tuuli', 'kylki kyljessä pölyn kanssa', lyhyt; se on kuin AAMU, jossa 'maa taipuu, pisara teevettä avaa ikkunansa, on maailman luomisen hetki.'

Lampisen kieli on voimakasta kieltä. Se on toki myös herkkää, hiljaista puhetta. Ihminen se siellä iskee sanoja, kuin saunassa vastottuja, haudottuja, kuin hyvä, oikeaan aikaan alkukesän koivikosta taitettu saunavasta, lehdet pysyvät kiinni eikä irtoa yksikään vaikka kuinka sillä itseään hellästi läiskisi!

Oikein pitää pysähtyä kaivelemaan eikö löytyisi ylimääräistä, joutavaa sanaa Samulin runoista. Samuli Lampinen kirjoittaa puhdasta tekstiä. Kirkasta. Se ei jätä epäselväksi mitään. Samalla Lampinen tulee lähestyneeksi japanilaisia haikuja ja tankoja, aiheillaan, toteutuksillaan. Jos hän vielä karsii oksia niin pitäisikö hänen ruveta kirjoittamaan runojaan japaniksi? Golemista tähän väliin yksi runo, RUUSU:

Etsin kukkaa,
anteeksiantamisen ruusua
ojentaakseni sen sinulle
ja sain, terälehtien puna
hohti ihosi alla.

_________________________________


Samuli Lampinen kirjoitti kaksi sytyttävää runoa Helsingin 1.5.2006 tapahtumista.

Juhani Tikkasen tekstien valinta

sivu laadittu 22.12.2002, chk 25.10.03. Lisäyksiä ym. snaria: 27.5.2006.