Hisashi Honda

Pyhä Uni, kirjoittanut Hisashi Honda
Alkuteos: Seimutan (1984)
Suomennos: Kai Nieminen.
Nihil Interit ry 2002.
ISBN 952-9886-16-0

Hisashi Honda (1947-) sanoo tutustuneensa (länsimaiseen) Raamattuun sairaalassa parikymppisenä. Hän väittää, että ei ymmärtänyt Raamattua. Pyhä uni - runoelman kirjoittamisen hän alkoi 30-vuotiaana ja sai sen valmiiksi vuonna 1983, täytettyään 36 v. Kirjana se julkaistiin 1984, ollen Hisashin kolmas runoteos.

Runon sivulta 39 pitäisi koskettaa suomalaisia suojateillä lapsia yliajavia autoilijoita, runo alkaa näin:

"Perjantaiaamuna
katujen risteyksessä oli liidulla piirretty ihmishahmo
sen rinnan kohdalle oli vuotanut verta
ihmiset eivät menneet sen lähelle, kärpäset parveilivat
minäkin lähdin pois astumatta lähemmäs"

Suomessa ajetaan suojateillä kulkevien vihollisten yli. Autoilijoiden vihollisia ovat jalkaisin kulkevat, ajokortittomat. En ole vielä huomannut että jokin aika sitten Suomen Siperiassa lapsen yliajosta olisi ollut myynnissä salaista videota, mutta en hämmästyisi jos se vielä joskus tulee myyntiin.

"herättyään aamulla
ihminen näkee kämmenellään kirjoitukseni,
alkaa ratkaista ratkaisematonta arvoitusta
minä kätkeydyn kallionhalkeamaan
odottamaan lupaa puhua lupaa jota en saa"

Seimutan, eli Pyhä uni sisältää 26 runoa, Hisashin esipuheen, ja esijohdatuksen aiheeseen (teksti: Pyhä sairashuone), sekä suppeahkon tietoiskun Hisashista.

Pelkään kauhulla, ja sadistisen uteliaana, jonkun satakuntalaiseen lehteen viime-aikoina rustaamia teilaus-tyyppisiä 'arvosteluja', nyt olisi vuorossa Hisashin Pyhästä unesta. Väärin, - tai oikein - luettuna luterilainen piukkapipo saanee Hisashi Hondan teoksesta oksennuskohtauksia? Kun siihen liitetään yltiöfeministisiä näkymättömiä salavaikutteita, niin inhotus lienee kypsä. (Halpa vinkki kustantajille: satakuntaan ei kannata lähettää runokokoelmia. Ei niitä arvostella, ne teilataan!)

Hisashi uskaltaa kyseenalaistaa Jumalan ja Hänen tekonsa Suuren ja Ikiaikaisen Hyvyyden. Pyhä uni ihmettelee: "Kuka oli päättänyt, että Jumalan ääni oli oikeassa ja käärmeen ääni väärässä? Ennen pitkää samastin Jumalan hirmuhallitsijaan, ja kun päästiin vedenpaisumukseen olin siitä varma."

Suomessa kuusikymmenluvulla veren makuun päässeet kirjallisuudesta päättämään haluavat saivat Salaman tuomituksi vankityrmään. Suomen kirjallisuushistoriaan jäi syntymättä kirkkain profeetta kun kuninkaamme, presidentti Kekkonen armollisesti armahti Salaman. Jos oikeus olisi päässyt toteutumaan, niin olisiko hänet tuominneilta pyöveleiltä veren himo loppunut? Olisiko Katajanokan vankityrmä edelleen täynnä runoilijoita ja kirjailijoita, jotka uskaltavat asettaa tappaja-pippien ja -tanttojen karmean kapeat ajatukset edes joskus kyseenalaisiksi?

Salaman jatkeeksi Suomi olisi varmaan vaatinut Hisashi Hondan vankityrmään yhdessä suomentajansa, Kai Niemisen kanssa. Vai riittäisikö että kustantajan edustaja sovittaisi Hisashi Hondan Japanissa ja japaniksi kirjoittamat 'synnit'? Sinnekö siis teljettäisiin Tommi Parkko?

On tietysti myös niin, että tätä Hisashin runoa ei lueta, ja jos luetaan niin jätetään ymmärtämättä. Ja jos ymmärretään ei kuunnella. Hisashin runo 'Kirjoitus' sivulla 53 päättyy näin:

"paperi ikään kuin yski verta, se vaikutti vakavasti sairaalta, pisara hyönteisen läpikuultavaa verta putosi minun jatkuvasti valuvan vereni päälle, siinä silmänräpäyksessä jokin sormeni hiertymää hipaissut sulki haavan nokkosenlehdellä, hyönteinen katosi paperilta, kirjoitus ei lopultakaan paljastunut"

Minä olen uskovainen ja harras ihminen. Niin tiukka, että omatuntoni ei salli minun kolkuttavan nuoren luterilaisen valtionkirkkomme ovea. Suomen Merimieskirkko r.y.n jäsen olen, ja olen kiitollinen että edes siellä uskallan olla, toki vain hiljaisena maksavana rivijäsenenä. Luen Raamattua mielelläni, mutta virsien laulajana olen onneton nuottien tärvelijä. Urkumusiikista minä pidän.

Pyhä uni on korkeasti jumalinen teksti. Se pitäisi asettaa pakolliseksi tenttikirjaksi kirkollisiin tiedekuntiin. Niin syvältä Pyhä uni minun mielestäni länsimaisen Raamatun ymmärtää ja kertoo. Sen nimiruno päättyy näin:

"..jokainen sivu oli merkityksetön, kaunis
nimilehdelle oli piirretty pyöreä sateenkaari
kuin kruunuksi sanojen päähän "

Kysymyksiä on helppo tehdä, yhtä helppo on vastata, mutta vastaavatko vastaukset useinkaan kysymykseen? Poliitikkojen perusopintolinjalla jo opitaan että oli kysymys mitä tahansa, siihen voi vastata niin että vastaaja on aina oikeassa ja ylivertaisen viisas päättäjä. Hisashi kirjoittaa sivulla 31:

"..menin arkkiin kysymään miksi minut oli jätetty
yksin ja heitteille,
mutta siitä hyvästä minut nimettiin käärmeeksi"

Minulle Hisashi Hondan Pyhä uni oli koskettava lukukokemus. Siinä on runoilijan sanomaa, mutta ei siten että hän tyrkyttäisi tai tölväisisi ketään. Hisashi kertoo mitä hän koki ollessaan sairaalassa parikymppisenä ja siellä alkaneen kiinnostuksensa länsimaiseen Raamattuun. Selkeästi Raamattu on vaikuttanut Hisashiin, enkä sitä lainkaan ihmettele, onhan Raamattu niin iso kirja. Milloin Suomessa joku saisi näin hyvän tekstin syntymään vaikkapa Shintolaisten asioista?

... Jumala loi Ihmisen
tomusta hän teki hänet
se oli Jumalan erehdys ..."

________________________________________

Tikkasen tekstien alkusivulle

sivu laadittu 21.12.2002. Chk 25.10.03