Karo Tosenin selityksiä ja valituksia, toimittanut Uso Bakkari, suom. Kai Nieminen. 48 sivua, Suomen paperitaiteen keskus, Porvoo 1996. ISBN 951-97565-0-7.
Tosenin o:kirjaimen päällä pitäisi olla vaakaviiva. Sen koodi HTML.ssä olisi olemassa, mutta se ei tunnu kaikilla versioilla toimivan.
Selityksiä ja valituksia ilmestyi 1989 KEINUVA MAA -kokoelman lopussa, ja heti perään Kai Niemisen 'Se vähä minkä taivasta näkee' (Runot 1969-1989) - teoksessa vuonna 1990. Vuoden 1996 laitokseen (Porvoo 1996) Kai Nieminen on lisännyt Uso Bakkarin myöhemmin löytämiä muistiinpanoja. Karo Tosenin, Uso Bakkarin ja Kai Niemisen välistä kolmiodraamaa kuvannee lisäyksiä - osastosta teksti sivulta 45:
'Miten olen joutunut tähän: kuin taidemaalari olisi palkattu maalaamaan aitaa maalilla jonka väriä tilaajakin inhoaa. Silti pääsemme pahasta vasta kun työ on tehty loppuun.'Kaikkien taiteiden luomistuskat ja ongelma milloin työ on valmis ovat usein sieluparkaa hiertäviä. Kuvataiteilija voi aina purkaa keskeneräisten töiden jännitteitä fyysiseen puuhaan: heilutella pensseliä, kilkutella marmoria palasiksi, jne. Kts myös Kankaanpään Pekan fyysisen maalaamisen mieltymyksestä Mattilasta kertovassa runossa, kohdassa missä Pekka kertoo maalavaansa vaikka koirankoppinsa useaan kertaan.
Karo Tosen on runoilija. Runoilija ratkoessaan maalaustaiteen ongelmia tulee samalla ratkaisseeksi monta muutakin elämän ongelmaa. Samat perusongelmien rakenteet toistuvat niin maalaamisessa kuin runoilemisessa:
'Sitä olen miettinyt, miten piirretään tuuli - ei taipuneita puita tai vaahtopäitä tyrskyjä, vaan silkka tuuli. Sitä olen miettinyt.’(Karo Tosenin muistikirjasta, runo nr 13 sivulla 21.)
Kannen kuva-aiheen copyright: Shunso (1750-1835)
Karo Tosenin selityksiä ja valituksia, toimittanut Uso Bakkari, suomentanut Kai Nieminen, on tehty käsintehdylle paperille. Teksti on painettu vain toiselle puolelle arkkia; arkit on taitettu kaksinkerroin ja sidottu langalla sivut nipuksi ja kirjaksi arkin avautuvalla reunalla. Tapaa oli käytössä (tekstin läpikuultavuuden takia?) ennenvanhaan, tämän laitoksen käsintehty paperi ei toisaalta olisi kuultanut tekstiään läpi. Kenties painotekniikka suositti ratkaisua? Haurasta käsintehtyä paperia tuskin uskalsi ajaa toiseen kertaan painolevyn alle? Kai Niemiseltä tai paperin ja kirjan sitojalta Väiski Putkoselta voisi kysäistä taustaa ratkaisuun. Mutta sitten aprikoinnin kutkuttavan hykerryttävä arvelun ilo jää kokematta. Teos ei mainitse Karon syntymää, mutta kuoleman se tietää:
‘Karo oli kuollut sairastettuaan neljä päivää.’
‘Kuolemaa ei koskaan tarvitse etsiä kaukaa. Ei se silti aina ole lähellä.’
(Karo Tosen) ‘Luin vihkosen kotiin päästyäni. Kuten alussa sanoin: jos Karo olisi osannut maalata yhtä hyvin kuin selittää, hän olisi kuulunut valtakunnan merkittävimpiin taiteilijoihin.’ (toimittaja Uso Bakkari Karon Selityksiä - teoksen esipuheessa)
‘Kesäksi kaislikko kasvaa ennalleen talven jäljiltä.
Tarkemmin katsoen muutama vanhimmista ryteiköistä on harventunut viimevuotisesta.'
(Tikkanen, 'Eksynyt sammakko hämmästyy kaislojen välistä kurkistavaa täysikuun naamaa' - runossa)
Karon Selityksiä ja valituksia on perinteiseen tapaan rakennettu: Ensin on suomentajan alkusanat, sitten toimittajan (Uso Bakkari) esisanat eli johdanto ja analyysi Karon tuotantoon ja elämään. Keskellä on Karo Tosenin muistikirjan teksti (suomennettuna). Selitysosan tekstit ovat numeroituja 1 - 38. Teksteissä on toimittaja Uso Bakkarin kommentteja kuin myös pari suomentajankin selostusta.
Loppuun on liitetty ‘Lisäyksiä Karo Tosenin Selityksiin ja valituksiin’. Lisäysosa alkaa Uso Bakkarin saatteella. Suomentajan ei sensijaan ole tarvinnut selitellä lisäysosan tekstejä. Niitä on 22 kpl.
Kääntämisen ongelmallisuuden voi aistia sinällään runosta 15, lainaus:
‘Punaista punaisemmat neidon posket mustaa mustemmat korpin siivet kuulasta kuulaampi syksyn taivas: maalaa kauneus ilman värejä.’
Loppurivin toteutus on ollut ilmeisen hankala kääntää suomeksi. Kääntäjällä on usein ongelmana saattaa alkukielen hutaisut jotenkuten nieltävään muotoon. Toimittaja Uson mukaan Karo olisikin matkinut tunnettua rallatusta:
‘Punaista punaisemmat Karon silmät mustaa mustemmat hänen kynsiensä alustat sameaa sameampi hänen ajatuksensa: onpa hän kaunis jo ennen kuin ryyppää.’
Rallatus on selvästi (!) Karon laatimaa latteutta verevämpi; aina ei kannattaisi ottaa niin kovasti innostusta vaikutteista, voi kääntäjäparkaakin.
‘Kun ääriviivat katoavat näet suoraan muodot.’
Selityksiä ja valituksia, Karo Tosenin muistikirjasta, runo nr 37 sivulla 39.
Vaihtoehtoinen käännösversio samasta alkutekstistä:
‘Kun viivat katoavat, näkyvät värit sinänsä.’
Karo Tosen oli taiteilija. Selitykset toimittanut Uso Bakkari oli myös, ja oman tunnustuksensa mukaan oivalsi itse olevansa lahjaton. Uso oli kertomansa mukaan syntynyt samana vuonna kuin Karo, tosin hän jättää sen tarkentamatta. Karo oli ensialkuun menestyksekäs ja myyvä taiteilija, kunnes itse ilmoitti käyttäneensä tavallaan taiteilijan vapauksia malleja maalatessaan. 'hän sanoi myyneensä rouva K:lle herra Y:n muotokuvan ja herra Y:lle vanhan lehmän muotokuvan.' Uso Bakkari päätti taiteilun sijaan luoda uran arvostelijana. Siksi Uso tavoitteli Karoa ryhtyäkseen Karon ymmärtäjäksi. Väistämättä kuvioissa on yhtymäkohtia vuosisadan alun Pariisiin ja Apollinaireen. Apollinairehan lähetteli yhtä ja samaa rakkausrunoa eri kohteille, ja Apollinaire ymmärsi jo varhain ryhtyä mm. Picasson suureksi ymmärtäjäksi. Kukapa siis oli Uso Bakkari ja Karo Tosen? Mitäpä merkitystä kirjailijoilla on, pääasia että tekstit jäävät. Puuttuu vain että suomentaja Kai Nieminen sotkee soppaa lisää ilmoittamalla oman syntymäaikansa sattuvan sekä Karon että Uson vuosiluvuille. Mutta Karo on jo tarinan mukaan kuollut. Nuorena siis poistunut; sehän kohottaa jälkeenjäävää taiteilijan kunniaa ja mainetta.
'Jos minä piirrän kuvan ja signeeraan sen jollakin keksimälläni nimellä, väittääkö joku vuosien kuluttua ettei minua ole ollut olemassa?'
Selityksissä on pohtimista, Uson selittelyt ja kiertelyt pitänee jättää omaan arvoonsa: Uso on ikäänkuin estynyt omassa asiassaan, sillä niin syvältä Uso kertoo Karon uraa tutkineensa ja Karon maalauksia myyneensä. Olisipa teoksen liitteenä ollut edes yksi Karon kuuluisa teos!
‘Älä marise akka, jos minä teen tästä kuvasta näköisen, sinä kuolet häpeästä.’
(Karo Tosen). Tikkaselta yksi runoelmasta 'Eksynyt sammakko hämmästyy kaislojen välistä kurkistavaa täysikuun naamaa':
Tyyni merenpinta; nuori kaisla ihastelee kuvajaistaan.
Raekuuron iskiessä kaisla sanoo kaikkien peilien valehtelevan.
Lehmät märehtivät nyttemmin Karon laitumille, suotakoon heille runsaasti vehreätä pureksittavaa ja Karolle jokapäiväinen makoisa viininsä.
‘Joskus taivas on kuin meri, linnut kaloja ja pintaan mahdottoman pitkä matka.’
(Lisäyksiä Karo Tosenin Selityksiin ja valituksiin, s. 46) Tikkasella on edellistä aihetta lähentelevä teksti runoelmassa 'Eksynyt sammakko hämmästyy kaislojen välistä kurkistavaa täysikuun naamaa':
Kahlasin kainaloitani myöten mereen. Ympärillä kohosivat notkeat kaislat.
Ulettuisivatko minun jalat enää pohjaan tuolla, missä kaislikko loppuu ja aaltoileva, vapaana kohoileva meri alkaa?
Mitähän yhteyttä Karo Tosenilla on ollut Phuketin turistisaarelta löytyvään Karon Beachiin. Karon Beach sijaitsee Bhuketin lounaisosassa. Karo Tosenin saattaisi kuvitella Karon Beachin turistipaikoissa siemailemassa iltapäivän virkistävää teetä.
‘hengitän syvään, avaan silmäni ja olen taas hetken tyytyväinen.’
(Lisäyksiä Karo Tosenin Selityksiin ja valituksiin, s. 47) Lopuksi vielä yksi Tikkasen 'Eksynyt sammakko hämmästyy kaislojen välistä kurkistavaa täysikuun naamaa' -runoelmassa:
Täällä minä istuskelen rannalla ja katselen huojuvia, raikkaita kaisloja.
Yhtähyvin voisin istua Aurajoen rannalla ja tiirailla ohikuljeskelevia vaappuroivia ihmisiä.
Nälkä munkkia, minä ähkyn hereillä ylensyönnistä.(taas j.t. joka tuntuu liitelevän omilla sepustuksillaan Suuren Mestarin, Karo Tosenin siivelle. Anteeksi Karo!)
Kai Niemisestä on näillä sivuilla myös pieni juttu erikseen.
Pohdinta-sivulle takaisin
Alkusivulle
sivu laadittu 30.05.2000, korjailtu ja lisätty 16.6.2000 & 14.7.2000 & 17.2.2001
versio 6.7.2001, linkkejä korjattu 20.-25.10.2003