Kolmirivisiä runoja


Helsingin henki:
asvaltti ja betoni
yhdessä kasvaa!




Hissi ääntelee.
Tuntematon kulkija
tulee. Tai menee.




Tuomiokirkko
ei tuomitse kevättä.
Joen vesi uinuu.




Kesäyön valo;
yksin bussipysäkki
kaipaa syksyä.


Ihmetteletkö,
mistä kirkas yötaivas
syksyisin löytyy?




Taas kesän sade;
mikä vika talvessa,
oi katuoja?




Eihän kerrota
kevään koivunversoille
mitään syksystä?




Keltaiset lehdet
talven ennustuksesta
kalpenesivat.




Kuten syyslehdet
vanha maali varisee
talon seinästä.




Keväinen sade;
pyykkinarulta tippuu
pisara maahan.




Keväinen lumi;
sieltä täältä pilkistää
kesän lupaus!




Veneenkö jälki?
Omaa laiskuuttaan aalto
rannalle sortuu.


* * *

hylättyjä / mahdollista aineistoa:

Keväinen sade;
lapsi hinaa pulkkaansa
nurmipolulla.

Miehen haudalla
nainen suojaa kukkia
räntäsateelta.
Vanavesikö?
Ei, hitaasti unohtuu
vaahtopää aalto.


* siperia.htm *

Juhani Tikkanen

Tikkasen sivujen alkuun

Turku 13.5.2001 (-17.6.2001),
(yksi poisto 25.12.03)
koodia 17.4.2011