Juhani Tikkanen

Ruisunikko (Papaver Dubium)
ja Höyryävä Teekuppi

1.

Teekuppi höyryää!
Teekuppi höyryää
        Kehitysmaasta tuotua kehitysteetä
Tappakaa Liptonin teepussittamo!
Sammuttakaa pohjaankuolleet kaffepannut,
nyt on höyryävän teekupin aamu.

2.

Rasvassa tirisevä ihra
                      massuttaa
Jokamiehen
              elohopeamassalla paikatuissa hampaissa.
Parasta-ennen-huomista
            leipomon rehusämpylä
                          päästää kuolonkorahduksen
nälkäisessä kurkussa
          valuessaan alas
pahoinvointivatsaan.
Huomenna kaikki on peräsuolessa!
Huomenna kaikki on peräsuolessa!

3.

Ylihuomenna raikas lähdevesi
       on läpeensä suolattu
eikä ruokasuola enää käy kaupaksi.
vetäkää suolenne vessapyttyynne,
          pyyhkikää kätenne
                          kolminkertaiset kopiot
                                         jättäviin arkkeihin,
eläkää kuten eläimet elävät.
          Lukekaa Porin Sanomista vitsit.

Kirjoittakaa salainen tunnusluku
           öisellä kadulla
                   yksinään hohtavan
          päätteen näpeille

 

 

4.

Teekuppi ei enää höyryä,
              hailea litku teekupin pohjalla
lilluu kuin hetteet
         Siikelinsuolla
                 Kullaankin korpien takana.

Kaffepannu on kierrätyksestä
             viety kaatopaikalle,
mistä Hale Bobbin liftarit
             sen kaivavat kolmentuhannen vuoden kuluttua
aarteeksi Tuhoutuneiden Sivilisaatioiden Museoon.

 

 

5.

Syyskuussa kesä väsähtää
        ja kasvit,
kuten ruisunikko,
         Papaver Dubium
                Varvinrannalla Rapsöössä
alkaa miettiä nukahtamista.

Odottaa kenties vielä pari kirkasta
              kuulasta taivasta,
heiluu kesän viimeisissä viipyvissä
              heleissä tuulissa.
sitten varistaa siemenen,
          eikä tiedä
                     kasvaako siemenestä keväällä
                                    uusi Ruisunikko.

 

________________________________________