Kaksipyöräinen Nojapyörä



Vaihe 1
Tätä pörää varten hankin maastopyörän rungon, kokoa 22" tai 24". Josta irroitin etupään. Olisi myös voinut hyödyntää poljin keskiön, jos olisi ollut ehyt. Etupään hitsasin 1m mittaisen 50x50x2 putken päähän 45ast kulmaan. Toiseen päähän putkea hitsasin ed. sivulla näkyvät takahaarukka putket. Alla kuva tästä työvaiheesta.



Vaihe 2
Sitte vaan rungon alareunaan poljin keskiö kiinni ja jonkunlainen penkkiviritelmä. Ketju ja renkaat paikoilleen ja pyörä onkin ajo kunnossa. Kuva alla.



Vaihe 3
Polvet takoi ohjaustankoon, eli jouduin vähentämään etupään kulmaa, n.5ast. Nyt pääsikin koe-ajolle. 11km:n testipätkällä keskinopeus yli 21km/h yo. kuvan varusteilla. Takana mummopyörän vaihteeton 28 tuumainen rengas ja edessä 20 tuumainen maastokuvioinen.

21.08.-04 Pyörä purettu ja maalattu. Taakse vaihtui 26" shimanon 3-v rengas. Ohjaustankoa hieman muokattu. Vielä uupuu tarakka ja lokasuoja, sekä jalustinta pitää jatkaa. Alla kuvaa...




30.8.-04 Hupiajelu reissulla puheksi takakumi, eikä mukana ollut paikkausvälineitä. Tällaisen pyörän taluttaminen on yllättävän helppoa. Jalat ei ota polkimiin kiinni. Ja pyörää voi hieman kallistaa, eli saa molemmin käsin sarvista kiinni ja työntäminen käy yhtä helposti ja nopeasti kuin kävely ilman pyörää.
Vaihdoin taakse 28 tuumaisen renkaan, ku tarjolla oli. Pyörä muuttui hieman vakaammaksi ajaa, koska etujättö pieneni. Silti sitä on ainakin puolet liikaa, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä. Samoin siinä näkyy vähän ahdas etupään rakenne, lokasuoja ottaa polkimiin kiinni jos polkee ja kääntää "linkkuun".



4.9.-04 Pyörä on nyt vakinaistanut paikkansa jokapäiväisessä työmatka-ajossa. Vakautta sain lisää tekemällä eteen ao. kuvan mukaiset jatkot. Nyt jättöä on 11cm(ennen 16-17cm). Pyörä ei pyri enään kääntymään enempää kuin kääntää, muttei kyllä pyri suoraankaan. Eli se 5-8cm olisi varmaan hyvä...




13.9.-04 Sen lisäksi ettei pyörän polkemiseen saa nojapyörässä yhtä paljon voimaa kuin pystypyörässä, voi mainita myös ettei jalkajarruihinkaan saa samanlaista tehoa. Tai jarrutusteho on riittävä jos polkimet ovat oikeassa kohtaa. Mutta äkkitilanteissa eivät välttämättä ole, onneksi selvisin säikähdyksellä :-)

18.9.-04 Alkoi muutamat prototyypin huolimattomasta tekemisestä johtuneet viat häiritsemään. Lähinnä se, että etupää kiinnitetty vinoon(kallellaan vasemmalle) ja polkimet myös(kallellaan oikealle). Niinmpä päätin tehdä koko pyörän uudelleen. Tähän kakkos versioon tulee myös avovaihteet. Alla olevasta kuvasta näkyy muut muutokset: etupään jättö on kohdillaan ja koko takarunko on samasta pyörästä kuin rengas ja vaihtajakin.




22.9.-04 Kakkos versiolla ensimmäinen koeajo takana. Tuntuu toimivalta. Ajoasennon saa paremmin kohdilleen kun ohjaustangossa on normaalin pp:n säädöt, eikä ole hitsattu kuten ykkös versiossa. Ketjun kiristäjä on aika voimaton noin pitkällä ketjulla. Aika näyttää aiheuttaako ongelmia...

5.10.-04 Lopultakin sain valmiiksi tuon kakkos version. Ykkönen toimi osien luovuttajan mm. eturenkaan ja muutamien pikku osien osalta. Alla kuva kakkos versiosta "valmiina"



8.11.-04 Noin kuukausi työmatkapyöräilyä takana. Toimii, mitä nyt vaihteiden säätö on aika tarkka, mutta se ei johdu pyörän rakenteesta. Eteen piti laittaa lokasuojaan jatkoa, koska yli 25km/h:n nopeudessa pyrkii lentämään kuraa silmille. Ykkös version rungosta rälläköity osia Pythoniin

20.11.-04 Jossakin kerkesin jo mainita, että kyyti on kylmempää kuin pystypyörässä. Noh, muutama sentti lunta ja jo tarkenee. Eturenkaan sivuttaispito aika minimaalinen, nousee "kellumaan" lumessa ja puskee käänettäessä.

26.11.-04 Ensimmäiset "lipat". Hitaassa vauhdissa takarengas lähti seuraamaan paksun lumen alla ollutta uraa, ja nurin. Ei tuntunut missään, vaikka en ehtinyt ottaa käsillä enkä jaloilla vastaan. Pyörästä sen sijaan irtosi ketju. Ketjusuojan asensin niin ei enää lahkeet öljyynny.

22.12.-04 Kävin töissä "pää edellä" eli pystypyörällä, kun lupasi niin kovaa lumipyryä. Aluksi tosi outo ajaa, mutta kylläpä tuohon vielä tottu. Paksussa lumessa ajaminen on pystypyörällä helpompaa ja tasapainon pitäminen liukkaalla myös.

16.3.-05 Teiden sulaminen ja sykemittarin hankinta mahdollistivat aika tasapuolisen vertailun nojapyörä<>pystypyörä ajonopeuksista ja energian kulutuksesta. Testimatkana käytin tuota 8km:n työmatkaa, joka on toisinpäin nousu voittoinen ja toiseen suuntaan lasku voittoinen. Aikaa ko. matkalle kului n.23-28min. Testipyörinä käytin tämän sivun nojakkia ja DBS:n 21-vaihteista hybridipyörää. Sykkeen pyrin pitämään 132-150lyöntiä/min:
-Nojapyörällä ajaessa syke pyrkii laskemaan tasaisella ja alamäessä huomattavasti useammin alarajan alle kuin pystypyörässä.
-Pystypyörällä yläraja tulee rikottua lähes jokaisessa nousussa, kun nojapyörällä työmatkalta ei löydy kuin yksi mäki jossa näin käy.
-Tuolle matkalle nojapyörä on 0-3min nopeampi. Ero pienimmillään myötätuuleen ja nousuvoittoiseen suuntaan.
-Energiaa kului n.200-250kcal/suunta, nojakilla hieman vähemmän, johtuen lyhyemmästä matka-ajasta ja pienemmästä sykekeskiarvosta, kai.

16.4.2005 Vaihdoin eteen paremmin rullaavan kumin ja asensin nopeus mittarin.

7.5.2005 Penkki pehmustettu ja päällystetty "pressu" muovilla.

22.6.2005 Töihin lähtiessä täytin takakumin. Työmatkan huonopäällysteisellä osuudella päällyskumi irtoaa vanteelta ja sisäkumi räjähtää riekaleiksi. Selvää syytä ei löydy. Päällyskumi näyttää ehyeltä, sillä on ajettu 500-1000km. Menee vain epäilyttävän helposti vanteelle. Koko on sama, kuin vanteella ed. omistajalla ollut kumikin. Liekö sitten vanne antanut jotenki periksi, onhan se aika paljon kovemmalla rasituksella kuin alkuperäisessä käytössään, retkipyörän takarenkaana.

12.7.2005 Päätin alkaa muuttamaan pyörän takapään tällaiseksi: www.dutchbikes.nl. Jospa tuollainen jousitusrakenne yhdessä maastopyörän alumiinivanteen kanssa olisi riittävän kestävä yhdistelmä.

24.7.2005 Punnitsin tämänkin samalla kun punnitsin pythonin. Tällä nyt painoa 20kg, ja tulee nousemaan kun saan joustoperän tehtyä

26.7.2005 Sopivan nuhruinen päivä autotallissa vietettäväksi. Alla kuva välivaiheesta. Pyörän akseliväli pitenee n.10cm. Enää ei hyvällä tahdollakaan voi sanoa ketteräksi kaupunki pyöräksi.



13.8.2005 Vihdoinkin sain tämän "sadekelin pyörän" valmiiksi. Kunnollinen koeajo suoritettu. Vähän on hyppykeppimäistä kyytiä, kun iskunvaimennus puuttuu jousituksesta. Jousi on vielä ehkä liian pitkä. Ajo-asento tuntuu pystymmältä kuin ennen muutosta. Kyyti on muuten mahtavaa, ei tunnu montut takamuksessa. Kurveissa tuntuu hieman punovan runkoa mutkalle, mutta voi vain tuntu siltä, kun olen koko kesän ajellut pythonilla. Alla kuva, vielä jos pidentää niin on pakko laitta ketjulle ohjain rullat tai hipoo maata.



21.9.2005 Vaikka vaihdoin taakse kapeamman kumin ja lyhensin jousta sopivasti, et tällä pyörällä ole yhtä hauska ajella kuin pythonilla. Vauhdissakin häviää minuutin pari tuolle 8km:n työmatkalle. Sadekelillä, märällä tiellä tai paljon pysähdyksiä sisältävällä reitillä toki parempi.Jousen lyhennyksen seurauksena "hyppykeppi" ominaisuus pieneni yllättävän paljon.

1.6.2006 Ei ole ihan ajamatta tämäkään pyörä ollut. Jousituksen muutoksen yhteydessä asennettuun mittariin kelautunut 700km. Sateen uhatessa olen valinnut tämä pythonin sijaan työmatkalle.

27.6.2006 Tämä pyörä on käynyt tarpeettomaksi tuon uuden valmistuttua. Eli suomeksi sanottuna on Myynnissä. Jos kiinnostaa niin laita sähköpostia osoitteeseen jviirret@luukku.com

30.3.2006 No nii, purettu ja tulevia projekteja ajatellen kaikki säilyttämisen arvoinen otettu talteen. Alla kuva riisutusta rungosta ja takapään kiinnitys kohdasta. Tämän sivun päivitys loppuu tähän.





Plussat ja miinukset:
+Tiellä oleva vesi ja lumi ei roisku päälle
+Pystystä istuma-asennosta johtuen taakse suhteellisen helppo kurkistaa
+Jousituksen ansiosta pehmeää kyytiä
+Helppo taluttaa
+Liikkeelle lähdöt ja pysähtymiset helppoja
-Kömpelö
-Pystystä istuma-asennosta johtuen ilman vastus aika suuri
-Ei voi kuljettaa pyöräkoukuissa pituutensa vuoksi

Etusivu