SUOMEN POSTILEIMOJA 2000-LUVULLA
Jussi Mäkinen
25.5.2006
julkaistu Filatelisti-lehdessä 4/2008
päivitetty 24.10.2010

Taustaa

Ryhdyin kokoamaan tätä sivua keväällä 2006, päivittäen sitä vähitellen. Suurin päivitys tuli keväällä 2008. Tällöin muokkasin sivusta artikkelin, joka julkaistiin Filatelisti-lehdessä 4/2008 (s. 34-40). Sivun päivitys jatkuu artikkelista tulevan palautteen ja muiden uusien havaintojen pohjalta.

Leimamateriaalin tarjoava tausta on keräilytavoitteessani hankkia kaikkien Suomessa vielä toimivien postitoimipaikkojen leimat, yhdessä nk. Leimarinki-keräilypiirimme kanssa.

Esittelen Suomessa uudella vuosituhannella käytössä olevia postitoimipaikkojen päivämääräleimoja eli paikkakuntakäsileimoja. Suuri, joskin koko ajan pienenevä osa käytettävistä leimasimista on edelleen 1900-luvulta, ja näitäkin tietenkin käsitellään tässä. Samalla artikkeli hahmottelee rungon leimatyypeille 1940-luvulta alkaen, joten jatkan siinä tyyppinumerointia, joka esim. Filatelian sanastossa (Suomen Filatelistiliitto, Hki 1991) päättyy päätyypin 1.8. (yksirenkaiset postitorvileimat) alaluokkaan 1.8.3. Sivu alkaa myös osoittaa hieman merkkejä laajentumisesta ajassa taaksepäin 1990-luvulle, katsotaan miten kehitys etenee.

Tiettävästi tätä uudemmista leimoista ei ole vielä julkaistu kattavaa tutkimusta, jossa esim. päätyypit määriteltäisiin vakiintuneesti. Pyrin siis tässä jatkamaan tyypittelyä ja esittelemään leimoja niiden ikäjärjestyksessä (pl. jo vakiintuneista kohdista 1.8.1. – 1.8.3 johtuvat pienet epäloogisuudet) perustuen kokoon, leiman tunnukseen (torvi tai muu tunnus), postinumeron mukanaoloon yms. Tyyppien nimet ovat niinikään ehdotuksia ja saattavat kaivata muokkausta.


Korjausehdotukset, kommentit ja palaute ovat sangen tervetulleita etusivulla mainittuihin osoitteisiin.

Kiitokset kaikille leimoja ja lisätietoja lähettäneille!

Uusimmat päivitykset:


24.10.10
Uusia malli 06- ja mallin 9 J-leimojen havaintoja (Excel-taulukot)

2.4.10
Uusia malli 06 -havaintoja, havainnot siirretty Excel-taulukoksi
Tarkennettuja mallin 99 J-leimojen havaintoja


15.11. ja 14.12.09
Uusia malli 06 -havaintoja, uusi halkaistu Satelliitti -havainto 04600 MÄNTSÄLÄ,

22.4., 30.5., 28.6. ja 4.10.09
Uusia malli 06 -havaintoja

11-13.1.09:
Mallin 99 J-leima 38510 SUODENNIEMI
Mallin 06 leimat Sastamalassa ja muita m/06-havaintoja

23.8.08:

Tarkennus alatyyppeihin 1.9.3.2 ja 1.9.3.3.
Uusia malli 06 -havaintoja

22.6.08:
Uusi alatyyppi 1.9.3.3.
Suomen ensimmäinen kokonaan uusi toimipaikka sitten vuoden 1995 sai mallin 06 leiman: 00790 HELSINKI 79 (Viikki)


Yleistä

Karri Hara on tutkimuksissaan saanut selville, ettei postitorven muotoa ollut määritelty ennen vuotta 1989 kaiverrettuja leimasimia, vaan muoto ja koko riippui kaivertajasta. Vielä myöhemminkin – 90-luvulla – esim. postinumeron mukaantulo yläkaarelle riippui siitä, miten leimasinten tilauskaavake oli satuttu täyttämään.

Leimasimiinkin vaikuttaneista Postin tunnuksen ja liikemerkin muutoksista lisää Postimuseon verkkonäyttelyssä Postitorven tarina.

1990-luvulla on tavattu vielä Venäjän-vallan aikaisia leimojakin (tyyppi 1.6.2., jossa alakaarella on tyhjää poistetun kyrillisen tekstin paikalla). 2000-luvun puolella tapaamani leimat alkavat kuitenkin 1940–50 -lukujen pienestä torvimallista. Tässä keskitytään enemmän uudehkoihin, 1990-luvulta alkaen käyttöön tulleisiin malleihin, joista on vähemmän tutkimusta ja muuta kirjallisuutta.

Leiman koon ja tunnuksen (torvi jne.) lisäksi vaihtelevat mm. kirjasin, ladonta, tekstien sijoittelu, postinumeron mukanaolo (kasvavassa määrin 90-luvulta alkaen) ja vuosiluvun pituus (kasvavassa määrin nelinumeroinen 90-luvulta alkaen).


Kaikki alla olevat kuvat ovat kokoelmani postilähetyksistä. Toisinaan mukaan on pitänyt ottaa huonolaatuisiakin kuvia, koska mielenkiintoisesta leimatyypistä ei ole ollut parempaa esimerkkiä. Toisaalta alla olevat kuvat kertovat hyvin Suomen käsileimatilanteesta tällä vuosikymmenellä: käsileima on harvinaisuus, usein kolhitulla leimasimella mitenkuten sutaistu, mutta aina silloin tällöin löytyy postikonttoreista vielä vanhan polven taitajia – sekä myös ystävällisiä ja kärsivällisiä yrittäjä- ja asiamiespostien pitäjiä – joiden käsistä voi saada loistoleimoja.

Tekstissä viittaan kaikkiin toimipaikkoihin postinumerolla, suomenkielisellä nimellä ja kaupungeissa myös jälkinumerolla, eli muodossa ”00100 HELSINKI 10”, riippumatta siitä, mitkä kielet tai numerot itse leimakuvassa esiintyvät. Näin esitys on minusta yhtenäisempi, ja viittaahan postinumero samalla siihen, missä päin maata ko. paikkakunta sijaitsee.

Haastatellessaan erästä leimasinten tekijää Karri Hara kuuli tältä, ettei leimasimia suinkaan valmisteta huonommista materiaaleista kuin ennen, kuten voisi päätellä lisääntyvistä kolhuista ja yhä kulmikkaammiksi käyvistä leimasimista. Voi olla, että leimasimiin ei suhtauduta entisenlaisella kunnioituksella, ja ne putoavat useammin jne. Vaikka kaiverrettu rengas 2000-luvulla tehdyissä leimasimissa on ohuempi kuin 1940-luvulla, ei ero esim. 1980-luvulle ole merkittävä. Kuitenkin juuri mallin 1999 leimat ovat usein kulmikkaimpia.


I PÄÄLEIMAT

1. Paikkakunta- yms. leimat


Jatkuvat Filatelian sanaston liitteestä 2, kolmannen painoksen (1992) sivulta 119.


1.8. Yksirenkaiset postitorvileimat

1.8.1. Isot (vähintään 26 mm)

1.8.1.1. Roomalaiset kuukaudennumerot, iso postitorvi

Tätä leimatyyppiä en ole tavannut enää 2000-luvulla.

1.8.1.2. Arabialaiset kuukaudennumerot, iso postitorvi (1960–70 -luvut)

Ajallisesti tämä ja kaksi seuraavaa tyyppiä ovat käsittääkseni myöhäisempiä kuin 1.8.2.2., mutta jos haluamme noudattaa Filatelian sanaston luokittelua, pitänee ne sijoittaa tähän kohtaan.

Halkaisijaltaan suuret ja suurikokoisella n. 11 mm:n pituisella torvella varustetut leimat tulivat käyttöön suunnilleen 1960-luvulta alkaen. Näistä vuosista lähtien leiman halkaisija on ollut aika vakiintuneesti 26 mm. Toimipaikan nimi on usein ladottu huomattavan harvaan varsinkin lyhyiden nimien osalta. Tämän lajin vanhemmissa leimoissa on myös mielenkiintoisia kirjasimia, huom. esim. leveän pyöreät kakkoset. Esimerkkeinä tästä aikanaan laajalle levinneestä ja monia alatyyppejä sisältävästä mallista 11120 RIIHIMÄKI 12, 21870 RIIHIKOSKI, 25930 KASNÄS, 41930 KUOHU ja 75680 YLÄ-LUOSTA. Haluttaessa voisi tästä hahmotella vielä tarkempia tyyppejä, esim. leveä kirjasin (kuvista RIIHIMÄKI 12 ja KASNÄS) ja kapea, vakiintuneempi ja pienempitorvisille leimoille tyypillinen kirjasin, mutta toisaalta myös kirjasimen korkeuden, torven pienten erojen, päivämäärän pituuden ja kellonajan mukanaolon mukaan. Karri Hara on havainnut, että samanlaisen, 11 mm torven leimoissakin on valtava määrä pieniä eroja, ja näin ollen periaatteessa ”samanmalliset”, saman toimipaikan leimasimet olivat täsmälleen samanlaisia vasta 1980-luvulta alkaen.
11120_RIIHIMÄKI 12_03081275680_YLÄ-LUOSTA_04051041930_KUOHU_06080121870_RIIHIKOSKI_07040225930_KASNÄS_070530

1.8.1.3. Vaakunatunnuksen lyhyt postitorvi (1960–70 -luvut)

Paikoitellen esiintyy myös leimasinta, jonka torven malli on lähimpänä Posti- ja lennätinlaitoksen vuoden 1956 vaakunakilpimäistä tunnusta. 2000-luvulla näistä on tavattu ainakin 04460 NUMMENKYLÄ, 16900 LAMMI, 33450 SIIVIKKALA (kuva), 39380 LAVAJÄRVI, 43840 SOMPALA, 49730 MUURIKKALA ja 57230 SAVONLINNA 23.
33450_SIIVIKKALA_040602

1.8.1.4. Pieni postitorvi (1980-luku)

1980-luvulta alkaen toimipaikan nimen kirjasin ja ladonta alkoi vakiintua, esim. O-kirjain kyljiltään suoraksi (ei enää soikeaksi). Samoin torven malli alkoi vakiintua ollen 9 mm pitkä, lisäksi sen suu on aiempaa pienempi. Tätä pitkään valmistuksessa ollutta mallia esiintyy edelleen runsaasti, esimerkkinä tässä 27730 TUISKULA, 82500 KITEE, 83500 OUTOKUMPU ja 87100 KAJAANI 10.

82500_KITEE_01090683500_OUTOKUMPU_03082787100_KAJAANI 10_05080527730_TUISKULA_061218


1.8.2. Pienet (alle 26 mm) yksitorviset leimat

1.8.2.1. Roomalaiset kuukaudennumerot

Tätä tyyppiä en ole tavannut 2000-luvulla.

1.8.2.2. Arabialaiset kuukaudennumerot (1939/1941–62)

Myöhemmin tulleita pienempiä, halkaisijaltaan yleensä 22,5 ... 24 -millisiä yksitorvisia leimasimia otettiin käyttöön n. 1939–1941 alkaen, ja ne syrjäyttivät muut tyypit vuosikymmenen mittaan. Postitorvi on 10–11 mm pitkä ja isosuinen. Uudella vuosituhannella näitä on tavattu mm. posteissa 21310 VAHTO (kuva), 21880 PÖYTYÄ, 23390 INIÖ (kuva), 27750 YTTILÄ (josta tuli 1.6.2005 27750 KÖYLIÖ), 56140 ÄITSAARI (kuva), 56410 KAITURINPÄÄ, 56510 PUNTALA, 56710 MIETTILÄ, 58180 IHAMANIEMI, 61370 LOHILUOMA (kuva), 62170 LAKALUOMA (kuva), 63610 TUURI (kuva), 64240 BÖLE, 68840 NEDERLAPPFORS (kuva), 82830 HAUKIVAARA (kuva) ja 95230 MAKSNIEMI (kuva). Joissain leimasimissa, kuten tässä Tuurissa, on erotinmerkit. Näiden päivämäärän kahta puolta kaarella olevien vaihtelevien kuvioiden oli tarkoitus erottaa eri kassojen muuten samanlaiset leimasimet toisistaan – periaate josta Posti on luopunut jo aikaa sitten. Ks. myös kohta 1.8.3.1. kaksikielisistä leimoista.

Toimipaikan nimen ladonta riippuu sen pituudesta, joten vaihtelua on paljon, esimerkiksi nimien INIÖ ja NEDERLAPPFORS välillä. Päivämäärän osia erottava piste on usein pystysuunnassa keskellä tekstiriviä, eikä alhaalla kuten yleensä. Päivämäärän vuosiluku on aina kaksinumeroinen. Monien leimojen vuosilukukiekot eivät olisi alunperin riittäneet välttämättä edes 1980- saati 2000-luvulle, joten ilmeisesti päiväysosia on leimasimista vaihdettu vuosien varrella. Kaiken kaikkiaan tästä mallista voisi eritellä vielä runsaasti erilaisia alatyyppejä kirjasimen, päiväyksen pituuden, sen pisteiden sijoittelun ja kellonajan mukanaolon perusteella.
82830_HAUKIVAARA_04032221310_VAHTO_04100995230_MAKSNIEMI_05022563610_TUURI_05122123390_INIÖ_06052968840_NEDERLAPPFORS_06081056140_ÄITSAARI_07051561370_LOHILUOMA_07090462170_LAKALUOMA_070905


1.8.3. Kaksikieliset leimat (ennen vuotta 1999)

Ennen leimamallia 1999 oman haasteensa asettavat kaksikielisten paikkojen leimat – niissä vähemmistökielinen toimipaikan nimi on alakaarella torven tai muun tunnuksen tilalla, mikä tekee niiden ajoittamisesta tai tyypittelystä vaikeampaa. Tässä muutamia esimerkkejä.

1.8.3.1. Vanha ladonta (1970-luvulle asti)

Näissä leimoissa on paljon alalajeja ja variaatioita. Ladonta tai jopa kirjasin on usein erilainen eri kielillä. Tässä 00100 HELSINKI 10 ja 02140 ESPOO 14 edustavat varhaisempaa ja 02470 UPINNIEMI myöhäisempää vaihetta. Viimeksi mainitussa kirjasin on jo vakiintumassa – kuten ladontakin, vaikka se on edelleen harva.
00100_HELSINKI 10_04061302140_ESPOO 14_04102602470_UPINNIEMI_050831

1.8.3.2. Perusmalli (1970–1990 -luvut)

Kirjasin on sama kuin yksikielisissä pienitorvisissa (
kohta 1.8.1.4.) ja Satelliitti-leimoissa (kohta 1.9.). Esimerkkeinä 02400 KIRKKONUMMI, 07110 HINTHAARA, 07700 KOSKENKYLÄN SAHA, 10360 MUSTIO, 20200 TURKU 20 ja 65350 VAASA 35. Iästä riippuen vuosiluku on kaksi- tai nelinumeroinen. Kaksinumeroisissa voi olla kellonaika mukana, kuten Mustiossa. Pitkillä nimillä voi kaarella tulla varsin täyttä, kuten KOSKENKYLÄN SAHA osoittaa. 1990-luvulla oli havaittu myös pieniä filateliakäyttöön tarkoitettuja leimasimia, ainakin 00100 HELSINKI 10, jonka käyttö päättyi 31.12.1999 (vrt. kohta 1.11.4.).
02400_KIRKKONUMMI_05092320200_TURKU 20_05111065350_VAASA 35_06080307110_HINTHAARA_06081207700_KOSKENKYLÄN SAHA_07070910360_MUSTIO_070820

1.8.3.3. Perusmalli postinumerolla (1990-luku)

1990-luvun leimasimissa esiintyy yksikielisten tapaan postinumero – nyt vain kahteen kertaan. Tällaisia ovat ainakin 06100 PORVOO 10 ja 68910 PÄNNÄINEN (kuva). Vuosiluvut neljällä numerolla.
68910_PÄNNÄINEN_060210

1.8.3.4. Lihavoitu teksti ja postinumero (1990-luku)

Joissain 1990-luvun leimasimissa esiintyy yksikielisten tapaan (ks. kohta 1.10.2) muista poikkeavaa, paksumpaa kirjasinta, joka muistuttaa lähinnä lihavoitua Arialia. Poikkeaman tyypillisestä 1980–1990 -lukujen kirjasimesta huomaa esim. pyöreämmistä nollista, täysin pyöreistä O-kirjaimista, R-kirjaimista ja numeroista 7. Tällaisia leimasimia ovat 2000-luvulla käyttäneet ainakin 00190 HELSINKI 19, 01300 VANTAA 30, 02320 ESPOO 32 (kuva) ja 67700 KOKKOLA 70 (kuva).
02320_ESPOO 32_04021067700_KOKKOLA 70_050315


1.9. Satelliitti-leimat (1989–1996)

1.9.1. Perusmalli (1989–1995)


Posti- ja telelaitoksen 350-vuotisjuhlavuoden 1988 tunnukseksi valittiin sinioranssi "Satelliitti", josta tuli seuraavana vuonna PTL:n tunnus. Näin postitorvi syrjäytyi tunnuksesta, mutta muistuman siitä voi nähdä "Satelliitissakin". Tämä tunnus sijoitettiin uusiin leimasimiin alakaarelle torven tilalle 1989 alkaen. Tapani Fagerin laajassa tutkimuksessa Logoleimat ensimmäinen tavallisen toimipaikan havainto on 05800 HYVINKÄÄ 3.11.1989, joskin YK-joukkojen leimaan (FINBATT UNTAG) Satelliitti oli tullut jo 5.6.1989.

Esimerkkikuvina 05880 HYVINKÄÄ 8, 12630 SAJANIEMI, 33540 TAMPERE 54, 45720 KUUSANKOSKI 2, 58300 SAVONRANTA ja 63510 LEHTIMÄKI KK. Viime mainitussa on pienenä kuriositeettina kirkonkylän lyhenne kirjoitettu pienaakkosin, mikä on yllättävä ”periytymä” huomattavasti vanhemmista leimasimista. Perinteiseen tapaan vuosiluku on edelleen kaksinumeroinen. Tätä mallia ehti tulla käyttöön myös postivaunuihin ennen niiden lopettamista v. 1995.
12630_SAJANIEMI_03062333540_TAMPERE 54_03082105880_HYVINKÄÄ 8_04060558300_SAVONRANTA_06050266400_LAIHIA_060511_satelliitti63510_LEHTIMÄKI KK_07041145720_KUUSANKOSKI 2_070713


1.9.2. Postinumerolla (1995)

1.9.2.1. Postinumero yläkaarella

Suhteellisen harvinaiseksi jäi malli, jossa postinumero on lisätty toimipaikan nimen eteen yläkaarelle. Tämä lienee siis ensimmäinen Suomen tavallisten toimipaikkojen leimamalli, jossa postinumero on mukana. Tämä on käsittääkseni ollut Kansainvälisen postiliiton (UPU) suositus. Tällaisia leimoja 2000-luvulla ovat ainakin 50670 OTAVA, 91500 MUHOS (kuva) ja 98530 PYHÄTUNTURI.
91500_MUHOS_060621

1.9.2.2. Posti-teksti ja postinumero yläkaarella

Erikoinen versio Satelliitti-leimasta on malli, jossa yläkaarelle on toimipaikan nimen eteen lisätty sana Posti sekä postinumero, joka muuten esiintyy vasta Posti-tyypin loppupuolen versioissa (1.10.1.3.). 2000-luvulla tavattuja ovat ainakin 21500 PIIKKIÖ (kuva), 72600 KEITELE (kuva), 77700 RAUTALAMPI (kuva), 81100 KONTIOLAHTI ja 81720 LIEKSA 2.
Tapani Fager on löytänyt viimeksi mainitusta myös esimerkin, jossa itse toimipaikan nimi on ilmeisesti vahingossa jäänyt pois, ja yläkaarella lukee vain "POSTI 81720" (havainto 10.3.1995) sekä vastaavan "POSTI 76850" (NAARAJÄRVI, 6.3.1996).
21500_PIIKKIÖ_04081772600_KEITELE_07041377700_RAUTALAMPI_070718


1.9.3. Halkaistu Satelliitti (1996)

1.9.3.1. Perusmalli

Vuonna 1995 Postin liikemerkiksi vaihdettiin pystysuoran viivan halkaisema muunnelma Satelliitti-tunnuksesta. Tämä tuli myös leimasimiin, mutta niitä ehdittiin vuoden 1996 aikana valmistaa vain muutamia kymmeniä kappaleita ennen siirtymistä nk. Posti-tyyppiin. Uudella vuosituhannella on ollut käytössä ainakin 04600 MÄNTSÄLÄ, FORSSA (joka on joko virheellinen [30100] FORSSA 10 tai jonkinlainen lajittelukeskus, terminaali tms.), 31500 KOSKI TL (kuva), 33470 YLÖJÄRVI (kuva), 34450 JÄMINKIPOHJA (kuva), 34800 VIRRAT, 39700 PARKANO, 61120 LOUKO, 90100 OULU 10 ja 90570 OULU 57. Vuosi edelleen kahdella numerolla.
34450_JÄMINKIPOHJA_04121831500_KOSKI TL_04122733470_YLÖJÄRVI_060907

1.9.3.2. Postinumero yläkaarella     (TARKENNETTU)

Ainoa tietooni tullut havainto tämän tyypin versiosta, jossa postinumero on mukana yläkaarella, on
27400 KIUKAINEN (kuva tulossa). Tapani Fagerin kokoamia havaintoja muista toimipaikoista 1990-luvulla ovat ainakin 51600 HAUKIVUORI, 92140 PATTIJOKI, 48900 SUNILA ja 96100 ROVANIEMI 10.



1.9.3.3. Posti-teksti ja postinumero yläkaarella     (UUSI)

Kesäkuussa 2008 vastaan tuli tapaus, jossa yläkaarella on sekä POSTI-teksti (kuten kohdassa 1.9.2.2.) että postinumero. Tämä ainoa tapaamani esimerkki on 73100 LAPINLAHTI (kuva).
73100_LAPINLAHTI_080612


1.10. Posti-tyypin leimat (1996–1998)

1.10.1. Perusmalli

1.10.1.1. Perusmalli ilman postinumeroa

Leimasimiin tuli "tunnukseksi" Satelliitin sijaan Postin liikemerkin POSTI-teksti Bodoni-kirjasimella, vaikka halkaistu Satelliitti olikin edelleen liikemerkkinä. Teksti tuli päivämäärän alle ylemmäs kuin missä torvi ja Satelliitti olivat olleet. Suurilla paikkakunnilla toimipaikan nimi säilyi edelleen vanhassa, jälkinumerollisessa muodossa (TAMPERE 10). Henkilökohtaisesti tämä oli mielestäni hieman tylsä käänne, minusta tunnuskuva sopisi leimaan paremmin kuin teksti, vaikka tämä trendi on kyllä ollut havaittavissa monessa muusakin maassa. Mallia esiintyy sekä kaksi- että nelinumeroisella vuosiluvulla (vrt. 66400 LAIHIA ja 69700 VETELI). Onpa joissain leimasimissa vielä kellonaikakin, kuten esimerkissämme 39700 PARKANO.

39700_PARKANO_06090869700_VETELI_061117

1.10.1.2. Perusmalli ilman POSTI-tekstiä

Hieman absurdisti esiintyy Posti-tyypin leimaa myös ilman POSTI-tekstiä. Ainoan tuntemani tapauksen (66950 MUNSALA) muut ominaisuudet, kuten nelinumeroinen vuosiluku, kuitenkin viittaavat tähän tyyppiin. Leima on yleisilmeeltään varsin autio.
66950_MUNSALA_060124

1.10.1.3. Perusmalli postinumerolla

Vaihtelevasti toimipaikan nimen eteen saatettiin kaivertaa myös postinumero. Tällöin toimipaikkoja erotteleva jälkinumero jäi yleensä pois (esim. "33580 TAMPERE" eikä enää "TAMPERE 58"), mutta poikkeuksiakin on (kuten kuvan 90840 HAUKIPUDAS 2). Tämä leimatyyppi vaikuttaisi hieman yleisemmältä itäisessä kuin läntisessä Suomessa. Vuosilukua on sekä kaksi- että nelinumeroisena.
59100_PARIKKALA_04070190840_HAUKIPUDAS 2_05080458200_KERIMÄKI_060503
1.10.1.4. Perusmalli ruotsinkielisellä tunnustekstillä

Enemmistöltään tai kokonaan ruotsinkielisillä paikkakunnilla tavataan versiota, jossa POSTI-tekstin tilalla on vastaava ruotsinkielinen POSTEN, jossa kirjaimet ovat vähän kapeampia tekstin mahduttamiseksi samaan tilaan. Tätä esiintyy tietysti vain toimipaikoissa, joilla ei ole erikseen suomenkielistä nimeä, kuten 21750 NORRSKATA. Näiden leimojen saaminen on ilmeisesti ollut kiinni yksittäisten, "vääräkielisyyttä" protestoineiden toimipaikkojen aktiivisuudesta. Myös postinumerollista mallia esiintyy, ks. kohta 1.10.2.3., vrt. myös kohtaan 1.8.3.4.

21750_NORRSKATA_040318

1.10.2. Lihavoitu teksti

1.10.2.1. Lihavoitu teksti ilman postinumeroa

Joissain leimasimissa esiintyy muista poikkeavaa, paksumpaa kirjasinta, joka muistuttaa lähinnä lihavoitua Arialia (vrt. 1.8.3.4). Esimerkiksi 14610 LEPAA. Vuosiluvussa vaikuttaisi yleensä olevan neljä numeroa.
14610_LEPAA_040603

1.10.2.2. Lihavoitu teksti postinumerolla

Paksua kirjasinta esiintyy myös postinumerollisissa leimasimissa, esim. 27510 EURA, 28130 PORI 13 (kuva, huom. ei jälkinumeroa), 28360 PORI 36, 32610 VAMPULA, 63890 HAUTAKYLÄ (kuva) ja 84100 YLIVIESKA 10 (kuva). Vuosiluvussa neljä numeroa.
28130_PORI 13_05072284100_YLIVIESKA 10_060828_Posti-malli63890_HAUTAKYLÄ_070411

1.10.2.3. Lihavoitu teksti ja postinumero ruotsinkielisellä tunnustekstillä

Samaan tapaan edellisen alalajin kanssa on POSTEN-tekstiä tavattu myös postinumerolla varustetuilla lihavoidun kirjasimen leimoilla, esim. 66140 ÖVERMALAX.
66140_ÖVERMALAX_060711


1.11. Mallin 1999 leimat (1999–2005)

1.11.1. Perusmalli

Mallin 1999 myötä postileimojen ulkoasu koki ehkä suurimman muutoksensa koko sodanjälkeisenä aikana. Näiden vuoden 1998 lopulla suunniteltujen leimasinten kirjasimeksi tuli Futura, joka oli määritelty Postin liikemerkkiin liittyväksi kirjasimeksi jo 1989. POSTI-teksti säilyi paikoillaan samanmallisena, mutta postinumero tuli mukaan kaikkiin leimoihin ja sijoitettiin johdonmukaisesti alakaarelle, entiselle postitorven paikalle. Vähemmistökieli on kaikista aiemmista itsenäisyyden ajan leimoista poiketen yläkaarella enemmistökielen perässä. Jos nimet ovat kovin eripituisia (kuten HELSINKI - HELSINGFORS), syntyy tästä mielestäni epätasapainoisen oloinen leima, esimerkkinä 00730 HELSINKI 73. Oma urakkansa on mahduttaa erityisen pitkät nimet leimasimen kaarelle postinumeron ja kanssa. Tällöin kirjasinta on täytynyt pienentää, kuten postissa 64100 KRISTIINANKAUPUNKI (kuva). 25900 TAALINTEHDAS sen sijaan on mahdutettu tavallisen kokoisella kirjasimella. Muita esimerkkikuvia tässä ovat 05830 HYVINKÄÄ 3, 02600 ESPOO 60 (kuvassa leimasimen ensipäivä Leppävaaran postin palattua 65:stä 60:ksi muuton myötä), 21490 MARTTILA, 31700 URJALA AS, 32300 MELLILÄ, 55800 IMATRA 80, 65930 SÖDRA VALLGRUND sekä karkauspäivän 66640 MAKSAMAA (otettu käyttöön 3.12.2004).

Laajasti leimamalli alkoi levitä vuonna 2000, ja onkin saavuttanut tasavallan joka kolkan. Toisin kuin aiemmin, POSTI-teksti on aina mukana kielisuhteesta riippumatta, ja aina suomeksi. Helpoimmin mallin erottaa postinumeron sijainnista sekä uudesta kirjasimesta, jossa O-kirjain on täydellinen ympyrä (toisin kuin numero 0) ja M-kirjaimen reunimmaisetkin pystyviivat kaltevia. Vuosiluvut ovat aina nelinumeroisia.

05830_HYVINKÄÄ 3_00052564100_KRISTIINANKAUPUNKI_03031700730_HELSINKI 73_04111131700_URJALA AS_04121302600_ESPOO 60_05091425900_TAALINTEHDAS_06051332300_MELLILÄ_06061921490_MARTTILA_06072865930_SÖDRA VALLGRUND_06092755800_IMATRA 80_07051666640_MAKSAMAA_080229

1.11.2. Ilman postinumeroa

Erikoisuutena esiintyy 74100 IISALMI (kuva), jonka leimasimesta puuttuu postinumero. Malli 99:ksi tämä on luettava kirjasimen perusteella.
74100_IISALMI_030520

1.11.3. Jakeluleima (1999/2000–2005?)

Erikoistapauksena malli 1999:stä mainittakoon jakeluleima, jonka erottaa J-kirjaimesta suoraan päivämäärän keskikohdan yläpuolella. Nämä on ilmeisesti tarkoitettu jakelutoimipaikkojen käyttöön, mutta siellä täällä niitä on varsinaisissa posteissa. Yrittäjä- ja asiamiespostien myötähän jakelu toimii entistä useammin aivan eri kiinteistössä kuin asiakkaita palveleva postitoimipaikka. Useamman kunnankin jakelu voidaan hoitaa yhdestä jakelutoimipaikoista, jolloin siellä on kaikkien näiden kuntien postitoimipaikkojen leimasimet jakelun käyttöä varten. Ennen tätä leimamallia on jakelutoimipaikoissa ollut – ja on edelleen – käytössä aivan samanlaisia käsileimoja kuin postitoimipaikoissakin ilman että niitä voisi erottaa toisistaan.

J-leima on ollut käytössä ainakin 73 postissa (Excel-luettelo näistä). Kuvina tässä J-leiman käytöstä asiakkaita palvelevan toimipaikan leimana  posteista 14300 RENKO, 38300 KIIKKA ja 74300 SONKAJÄRVI. Todellinen jakelukäyttö on havaittu ainakin leimoilla 11110 RIIHIMÄKI 11 J (kuva), joka ei ikinä ole ollutkaan asiakaspalvelun postitoimipaikka, ja 21490 MARTTILA J. Toimipaikan 24100 SALO 10 J-leima on ainoa havaittu mallin 1999 leima, jossa vuosiluku on kahdella numerolla. Leimassa oli myös kellonaika.
11110_RIIHIMÄKI 11_01110714300_RENKO_04061638300_KIIKKA_04102574300_SONKAJÄRVI_060612
Tapani Fagerin havaintojen mukaan J-leimoja esiintyy myös telaleimoina (Karri Haralla TORNIO J 95400 4.9.06). Samoin on löytynyt telaleima KEMI T 94100 (Karri Haralla 4.10.99), jossa T:n merkitys on tuntematon. Lisätietoja otetaan vastaan mielellään!


1.11.4. HELSINKI 10 filatelia (2000)

Oma erikoisuutensa on Helsingin pääpostin nyt jo edesmenneen filateliamyymälän leimasin, joka otettiin käyttöön 1.1.2000. Kirjasin noudattaa mallia 1999, mutta toimipaikan nimi on vanhassa tutussa jälkinumerollisessa muodossa, yläkaarella HELSINKI 10 ja alakaarella HELSINGFORS 10. Myöskään POSTI-tekstitunnusta ei ole. Näitä leimasimia on edelleen käytössä pääpostisalin tiskeillä, sen sijaan varsinaisen postikonttorin puolella (alakerta Elielinaukiolle päin, entinen poste restante) saattoi ainakin muutama vuosi sitten tavata vielä mielenkiintoisia vanhoja leimasimia jopa 1960-luvulta ja vasta noin vuosista 2004–2005 alkaen myös normaalia mallia 1999.

00100_HELSINKI 10 filatelia_031211


1.11.5. Pienet filatelialeimat

Toinen, nimenomaan filatelialeimauksiin painottuva erikoisuus on pieni, vain 21 mm kokoinen mallin 99 leima, joka oli ajateltu leimaamaan hyvin myös pienet yleismerkit. Varma havainto on 96100 ROVANIEMI 10 (käyttöön 1.1.2000). Mahdollisesti Vaasankin pääpostissa on tällainen ollut myös 2000-luvulla.
96100_ROVANIEMI 10 filatelia_000503


1.12. Mallin 2006 leimat (2006–)

Posti siirtyi uuteen, yhtiön nimestä ja kahdesta ympyrästä koostuvaan liikemerkkiin vuonna 2002 jättäen Satelliitin myötä hyvästit viimeisellekin muistumalle postitorvesta. Yllättävää kyllä, tämä uusi tunnus tuli leimasimiin Bodoni-mallisen POSTI-tekstin tilalle vasta keväällä 2006 – neljän vuoden ajan toimipaikkojen uudetkin leimasimet olivat siis vanhan liikemerkin mukaisia! Tunnuksen lisäksi kirjasin muuttui jälleen, mm. hieman kapeammaksi. Ks. esim. O-kirjain, joka ei enää ole aivan pyöreä, alas venyvä J ja numero 4, joka katkeaa oikeasta yläkulmasta. Toimipaikkatekstin, liikemerkin ja postinumeron sijoittelun suhteen malli 06 vastaa mallia 99. Myös kaksikielisten toimipaikkojen nimet asetellaan samalla tavalla. Leimasinten vuosiluvut ovat aina nelinumeroisia.

Uusimpana leimatyyppinä käsittelen tätä hieman laajemmin, listaten alla ensimmäiset Leimaringin havaitsemat mallia 06 käyttäneet toimipaikat.

Ensimmäinen havainto uudesta mallista on Tapani Fagerin
51600 HAUKIVUORI päivämäärällä 18.1.2006 (kuva ohessa myöhemmällä päivämäärällä) ja Leimaringin ensimmäinen havainto 87100 KAJAANI 10 päivämäärällä 7.3.2006 (kuva myöhemmällä). Myös postikeskusten koneleimoissa vastaavaa uusiliikemerkillistä mallia alkoi näkyä keväällä 2006. Kuminen päivämääräleimasin tästä mallista (ei kääntyviä päivämäärän numeroita, erottaa teräksisestä tutkimalla päivämäärän kirjasinta) oli maalis-huhtikuun vaihteessa kansallisessa Järvenpään postimerkkinäyttelyssä. Tästä leimasinmallille antamani nimi, vaikka tietysti on mahdollista, että leimasinta esiintyi jo vuoden 2005 puolella.

Malli 06 on ollut käytössä ainakin noin sadassa postissa (Excel-luettelo näistä).

Kuva seuraavista: 48600 KOTKA 60, 87100 KAJAANI 10, 40700 JYVÄSKYLÄ 70, 84100 YLIVIESKA 10, 51600 HAUKIVUORI, 45610 KORIA, 21510 HEVONPÄÄ, 21530 PAIMIO, 20210 TURKU 21 ja 00790 HELSINKI 79 (toimipaikan ensipäivä 9.6.08).

Ainakin yhdellä postilla on ehtinyt jo olla kaksikin malli 06 -leimasinta: 46800 MYLLYKOSKI sai uuden nimensä mukaisen leimasimen 1.7.09, mutta 46800 ANJALANKOSKI 80 -nimellä sillä oli malli 06 jo ainakin 10.3.06.

87100_KAJAANI 10_06081640700_JYVÄSKYLÄ 70_06090884100_YLIVIESKA 10_060828_malli0651600_HAUKIVUORI_07070745610_KORIA_07071321510_HEVONPÄÄ_07072521530_PAIMIO_07072520210_TURKU 21_07072600790_HKI 79_080609

Yhteenveto

Kuten Hans Heinrich kirjoitti Filatelistissa 1/2008, on maamme postileimasto harvinaisen monipuolinen. Katoavaa herkkua käsileima on ollut 1980-luvulta alkaen, mutta sinnittelee vielä meidän keräilijöiden ilona. Toivokaamme sille pitkää ikää! Positiivisena on nähtävä, että Posti on kehittänyt uusia leimasintyyppejä aivan viime vuosinakin. Paitsi että tämä tarjoaa vaihtelua keräilyyn, tuntuisi se minusta viestivän myös panostusta käsileimasimiin yleensä.

Koko itsenäisyyden ajan leimoissamme ollut postitorvi jäi pois 1990-luvun taitteessa, jolloin tilalle tulivat postin uudet liikemerkit muunnelmineen – pitkään 1990-luvulta vuoteen 2005 hallitsi uusia leimasimia itse asiassa liikemerkitön, pelkkään POSTI-tekstiin perustuva malli. Liikemerkkejä olivat oikeastaan vain Satelliitti ja nykyinen, 2002 käyttöön tullut, joka tosin ehti leimoihin vasta 2006. Sillä eihän torvikaan ollut Posti- ja lennätinlaitoksen virallinen tunnus sellaisenaan, vaan sen seuraksi kuului ensin pyöreässä sinisessä ja sittemmin vaakunanmallisessa oranssissa kilvessä vaakunaruusuke salamoineen.

Lauri Väätäinen esitteli Filatelistissa 2/2008 mielenkiintoisen Kuopion postikeskuksen koneleiman, joka kiinnittää huomiota ainakin kolmella tavalla: se on sininen eikä musta, näyttää tulostetulta eikä leimatulta (kuten esim. Ruotsin, Britannian ja Yhdysvaltain koneleimat usein) ja siinä on Postin uuden liikemerkin tilalla Itellan vastaava. Jos Itella-tunnus tulee myös käsileimoihin, syrjäyttäisi tämä "malli 2008" mallin 2006 varsin lyhyen kauden jälkeen. Mutta se ei olisi uutta viime vuosikymmenten postileimahistoriassamme.

Edellä oleva on tietenkin vain hahmotelma uusimpien leimojemme tyypittelyyn. Otan mielelläni vastaan palautetta ja parannusehdotuksia kirjeitse tai sähköpostilla etusivulla mainittuihin osoitteisiin.


Lähteet

Leimarinki:

Jussi Mäkinen: kokoelma
Karri Hara: kokoelma ja tutkimukset Postimuseossa (2005)
Asko Tyvelä
Tatu Kuusisto
Eero-Pekka Väänänen
Sven-Erik Hjelt

Muut:
Hans Heinrich
Tapani Fager: Logoleimat (1993) ja Fila Stamp -lehden numerot vuosilta 1993-2006
Filatelisti
Omat kuvat -näyttely Postimuseossa (2006)


Takaisin filateliaosion pääsivulle