SUOMEN
POSTILEIMOJA
2000-LUVULLA
Jussi
Mäkinen
25.5.2006
julkaistu
Filatelisti-lehdessä 4/2008
päivitetty 24.10.2010
Taustaa
Ryhdyin
kokoamaan tätä sivua keväällä 2006,
päivittäen sitä vähitellen. Suurin päivitys
tuli keväällä 2008. Tällöin muokkasin sivusta
artikkelin, joka julkaistiin Filatelisti-lehdessä 4/2008 (s.
34-40). Sivun päivitys jatkuu artikkelista tulevan palautteen ja
muiden uusien havaintojen pohjalta.
Leimamateriaalin tarjoava
tausta on keräilytavoitteessani hankkia kaikkien
Suomessa vielä toimivien postitoimipaikkojen leimat,
yhdessä nk. Leimarinki-keräilypiirimme kanssa.
Esittelen Suomessa uudella
vuosituhannella
käytössä olevia postitoimipaikkojen
päivämääräleimoja eli
paikkakuntakäsileimoja. Suuri, joskin koko ajan pienenevä osa
käytettävistä
leimasimista on edelleen 1900-luvulta, ja näitäkin tietenkin
käsitellään tässä.
Samalla artikkeli hahmottelee rungon leimatyypeille 1940-luvulta
alkaen, joten
jatkan siinä tyyppinumerointia, joka esim. Filatelian sanastossa
(Suomen
Filatelistiliitto, Hki 1991) päättyy päätyypin 1.8.
(yksirenkaiset
postitorvileimat) alaluokkaan 1.8.3. Sivu alkaa myös
osoittaa hieman merkkejä laajentumisesta ajassa taaksepäin
1990-luvulle, katsotaan miten kehitys etenee.
Tiettävästi
tätä uudemmista leimoista ei ole vielä julkaistu
kattavaa tutkimusta, jossa
esim. päätyypit määriteltäisiin
vakiintuneesti. Pyrin siis tässä jatkamaan
tyypittelyä ja esittelemään leimoja niiden
ikäjärjestyksessä (pl. jo
vakiintuneista kohdista 1.8.1. – 1.8.3 johtuvat pienet
epäloogisuudet) perustuen
kokoon, leiman tunnukseen (torvi tai muu tunnus), postinumeron
mukanaoloon yms.
Tyyppien nimet ovat niinikään ehdotuksia ja saattavat kaivata
muokkausta.
Korjausehdotukset, kommentit ja palaute ovat sangen tervetulleita etusivulla mainittuihin osoitteisiin.
Kiitokset kaikille leimoja ja lisätietoja lähettäneille!
Uusimmat päivitykset:
24.10.10
Uusia malli 06- ja mallin 9 J-leimojen havaintoja (Excel-taulukot)
2.4.10
Uusia
malli 06 -havaintoja, havainnot siirretty Excel-taulukoksi
Tarkennettuja
mallin 99 J-leimojen havaintoja
15.11. ja 14.12.09
Uusia
malli 06 -havaintoja, uusi
halkaistu Satelliitti -havainto 04600 MÄNTSÄLÄ,
22.4., 30.5., 28.6. ja 4.10.09
Uusia
malli 06 -havaintoja
11-13.1.09:
Mallin 99 J-leima 38510 SUODENNIEMI
Mallin 06 leimat Sastamalassa ja muita
m/06-havaintoja
23.8.08:
Tarkennus
alatyyppeihin 1.9.3.2 ja 1.9.3.3.
Uusia malli 06 -havaintoja
22.6.08:
Uusi alatyyppi 1.9.3.3.
Suomen ensimmäinen kokonaan uusi
toimipaikka sitten vuoden 1995 sai mallin 06 leiman: 00790 HELSINKI 79
(Viikki)
Yleistä
Karri
Hara on tutkimuksissaan saanut selville, ettei postitorven muotoa
ollut määritelty ennen vuotta 1989 kaiverrettuja leimasimia,
vaan muoto ja koko
riippui kaivertajasta. Vielä myöhemminkin – 90-luvulla –
esim. postinumeron
mukaantulo yläkaarelle riippui siitä, miten leimasinten
tilauskaavake oli
satuttu täyttämään.
Leimasimiinkin vaikuttaneista Postin tunnuksen ja liikemerkin
muutoksista
lisää Postimuseon verkkonäyttelyssä Postitorven
tarina.
1990-luvulla
on tavattu vielä Venäjän-vallan aikaisia leimojakin
(tyyppi
1.6.2., jossa alakaarella on tyhjää poistetun kyrillisen
tekstin paikalla).
2000-luvun puolella tapaamani leimat alkavat kuitenkin 1940–50 -lukujen
pienestä torvimallista. Tässä keskitytään
enemmän uudehkoihin, 1990-luvulta
alkaen käyttöön tulleisiin malleihin, joista on
vähemmän tutkimusta ja muuta
kirjallisuutta.
Leiman koon ja tunnuksen (torvi jne.) lisäksi vaihtelevat mm.
kirjasin,
ladonta, tekstien sijoittelu, postinumeron mukanaolo (kasvavassa
määrin
90-luvulta alkaen) ja vuosiluvun pituus (kasvavassa määrin
nelinumeroinen
90-luvulta alkaen).
Kaikki
alla olevat kuvat ovat kokoelmani postilähetyksistä.
Toisinaan
mukaan on pitänyt ottaa huonolaatuisiakin kuvia, koska
mielenkiintoisesta
leimatyypistä ei ole ollut parempaa esimerkkiä. Toisaalta
alla olevat kuvat
kertovat hyvin Suomen käsileimatilanteesta tällä vuosikymmenellä:
käsileima on harvinaisuus, usein kolhitulla leimasimella
mitenkuten sutaistu,
mutta aina silloin tällöin löytyy postikonttoreista
vielä vanhan polven
taitajia – sekä myös ystävällisiä ja
kärsivällisiä yrittäjä- ja asiamiespostien
pitäjiä – joiden käsistä voi saada loistoleimoja.
Tekstissä
viittaan
kaikkiin toimipaikkoihin postinumerolla, suomenkielisellä
nimellä ja
kaupungeissa myös jälkinumerolla, eli muodossa ”00100
HELSINKI 10”, riippumatta
siitä, mitkä kielet tai numerot itse leimakuvassa
esiintyvät. Näin esitys on
minusta yhtenäisempi, ja viittaahan postinumero samalla siihen,
missä päin
maata ko. paikkakunta sijaitsee.
Haastatellessaan
erästä leimasinten tekijää Karri Hara kuuli
tältä, ettei leimasimia suinkaan
valmisteta huonommista materiaaleista kuin ennen, kuten voisi
päätellä
lisääntyvistä kolhuista ja yhä kulmikkaammiksi
käyvistä leimasimista. Voi olla,
että leimasimiin ei suhtauduta entisenlaisella kunnioituksella, ja
ne putoavat
useammin jne. Vaikka kaiverrettu rengas 2000-luvulla tehdyissä
leimasimissa on
ohuempi kuin 1940-luvulla, ei ero esim. 1980-luvulle ole
merkittävä. Kuitenkin
juuri mallin 1999 leimat ovat usein kulmikkaimpia.
I
PÄÄLEIMAT
1. Paikkakunta- yms. leimat
Jatkuvat Filatelian sanaston liitteestä 2, kolmannen painoksen
(1992) sivulta 119.
1.8.
Yksirenkaiset postitorvileimat
1.8.1. Isot (vähintään 26 mm)
1.8.1.1. Roomalaiset
kuukaudennumerot, iso postitorvi
Tätä
leimatyyppiä en ole tavannut enää 2000-luvulla.
1.8.1.2.
Arabialaiset kuukaudennumerot, iso postitorvi (1960–70 -luvut)
Ajallisesti tämä ja kaksi seuraavaa tyyppiä ovat
käsittääkseni myöhäisempiä kuin 1.8.2.2., mutta jos
haluamme noudattaa Filatelian sanaston luokittelua, pitänee ne
sijoittaa tähän kohtaan.
Halkaisijaltaan suuret ja suurikokoisella n. 11 mm:n pituisella
torvella varustetut leimat tulivat käyttöön suunnilleen
1960-luvulta alkaen. Näistä vuosista lähtien leiman
halkaisija on ollut aika vakiintuneesti 26 mm. Toimipaikan nimi on
usein ladottu huomattavan harvaan varsinkin lyhyiden nimien osalta.
Tämän lajin vanhemmissa leimoissa on myös
mielenkiintoisia kirjasimia, huom. esim. leveän pyöreät
kakkoset. Esimerkkeinä tästä aikanaan laajalle
levinneestä ja monia alatyyppejä
sisältävästä mallista 11120 RIIHIMÄKI 12,
21870 RIIHIKOSKI, 25930 KASNÄS, 41930 KUOHU ja 75680
YLÄ-LUOSTA. Haluttaessa voisi tästä hahmotella
vielä tarkempia tyyppejä, esim. leveä kirjasin (kuvista
RIIHIMÄKI 12 ja KASNÄS) ja kapea, vakiintuneempi ja
pienempitorvisille leimoille tyypillinen kirjasin, mutta toisaalta
myös kirjasimen korkeuden, torven pienten erojen,
päivämäärän pituuden ja kellonajan mukanaolon
mukaan. Karri Hara on havainnut, että samanlaisen, 11 mm torven
leimoissakin on valtava määrä pieniä eroja, ja
näin ollen periaatteessa ”samanmalliset”, saman toimipaikan
leimasimet olivat täsmälleen samanlaisia vasta 1980-luvulta
alkaen.





1.8.1.3.
Vaakunatunnuksen lyhyt postitorvi (1960–70 -luvut)
Paikoitellen esiintyy myös leimasinta, jonka torven malli on
lähimpänä Posti- ja lennätinlaitoksen vuoden 1956
vaakunakilpimäistä tunnusta. 2000-luvulla näistä on
tavattu ainakin 04460 NUMMENKYLÄ, 16900 LAMMI, 33450 SIIVIKKALA
(kuva), 39380 LAVAJÄRVI, 43840 SOMPALA, 49730 MUURIKKALA ja 57230
SAVONLINNA 23.

1.8.1.4. Pieni
postitorvi (1980-luku)
1980-luvulta alkaen toimipaikan nimen kirjasin ja ladonta alkoi
vakiintua, esim. O-kirjain kyljiltään suoraksi (ei
enää soikeaksi). Samoin torven malli alkoi vakiintua ollen 9
mm pitkä, lisäksi sen suu on aiempaa pienempi. Tätä
pitkään valmistuksessa ollutta mallia esiintyy edelleen
runsaasti, esimerkkinä tässä 27730 TUISKULA, 82500
KITEE, 83500 OUTOKUMPU ja 87100 KAJAANI 10.




1.8.2. Pienet (alle 26 mm) yksitorviset
leimat
1.8.2.1.
Roomalaiset kuukaudennumerot
Tätä tyyppiä en ole tavannut 2000-luvulla.
1.8.2.2.
Arabialaiset kuukaudennumerot (1939/1941–62)
Myöhemmin tulleita pienempiä, halkaisijaltaan yleensä
22,5 ... 24 -millisiä yksitorvisia leimasimia otettiin
käyttöön n. 1939–1941 alkaen, ja ne
syrjäyttivät muut tyypit vuosikymmenen mittaan. Postitorvi on
10–11 mm pitkä ja isosuinen. Uudella vuosituhannella
näitä on tavattu mm. posteissa 21310 VAHTO (kuva), 21880
PÖYTYÄ, 23390 INIÖ (kuva), 27750 YTTILÄ (josta tuli
1.6.2005 27750 KÖYLIÖ), 56140 ÄITSAARI (kuva), 56410
KAITURINPÄÄ, 56510 PUNTALA, 56710 MIETTILÄ, 58180
IHAMANIEMI, 61370 LOHILUOMA (kuva), 62170 LAKALUOMA (kuva), 63610 TUURI
(kuva), 64240 BÖLE, 68840 NEDERLAPPFORS (kuva), 82830 HAUKIVAARA
(kuva) ja 95230 MAKSNIEMI (kuva). Joissain leimasimissa, kuten
tässä Tuurissa, on erotinmerkit. Näiden
päivämäärän kahta puolta kaarella olevien
vaihtelevien kuvioiden oli tarkoitus erottaa eri kassojen muuten
samanlaiset leimasimet toisistaan – periaate josta Posti on luopunut jo
aikaa sitten. Ks. myös kohta 1.8.3.1.
kaksikielisistä leimoista.
Toimipaikan nimen ladonta riippuu sen pituudesta, joten vaihtelua on
paljon, esimerkiksi nimien INIÖ ja NEDERLAPPFORS
välillä. Päivämäärän osia erottava
piste on usein pystysuunnassa keskellä tekstiriviä, eikä
alhaalla kuten yleensä. Päivämäärän
vuosiluku on aina kaksinumeroinen. Monien leimojen vuosilukukiekot
eivät olisi alunperin riittäneet
välttämättä edes 1980- saati 2000-luvulle, joten
ilmeisesti päiväysosia on leimasimista vaihdettu vuosien
varrella. Kaiken kaikkiaan tästä mallista voisi eritellä
vielä runsaasti erilaisia alatyyppejä kirjasimen,
päiväyksen pituuden, sen pisteiden sijoittelun ja kellonajan
mukanaolon perusteella.









1.8.3.
Kaksikieliset leimat (ennen vuotta 1999)
Ennen leimamallia 1999 oman haasteensa asettavat kaksikielisten
paikkojen leimat – niissä vähemmistökielinen toimipaikan
nimi on alakaarella torven tai muun tunnuksen tilalla, mikä tekee
niiden ajoittamisesta tai tyypittelystä vaikeampaa.
Tässä muutamia esimerkkejä.
1.8.3.1. Vanha ladonta
(1970-luvulle asti)
Näissä leimoissa on paljon alalajeja ja variaatioita. Ladonta
tai jopa kirjasin on usein erilainen eri kielillä. Tässä
00100 HELSINKI 10 ja 02140 ESPOO 14 edustavat varhaisempaa ja 02470
UPINNIEMI myöhäisempää vaihetta. Viimeksi
mainitussa kirjasin on jo vakiintumassa – kuten ladontakin, vaikka se
on edelleen harva.



1.8.3.2.
Perusmalli (1970–1990 -luvut)
Kirjasin on sama kuin yksikielisissä pienitorvisissa (kohta 1.8.1.4.) ja Satelliitti-leimoissa (kohta 1.9.).
Esimerkkeinä 02400 KIRKKONUMMI, 07110 HINTHAARA, 07700
KOSKENKYLÄN SAHA, 10360 MUSTIO, 20200 TURKU 20 ja 65350 VAASA 35.
Iästä riippuen vuosiluku on kaksi- tai nelinumeroinen.
Kaksinumeroisissa voi olla kellonaika mukana, kuten Mustiossa.
Pitkillä nimillä voi kaarella tulla varsin täyttä,
kuten KOSKENKYLÄN SAHA osoittaa. 1990-luvulla oli havaittu
myös pieniä filateliakäyttöön tarkoitettuja
leimasimia, ainakin 00100 HELSINKI 10, jonka käyttö
päättyi 31.12.1999 (vrt. kohta 1.11.4.).






1.8.3.3.
Perusmalli postinumerolla (1990-luku)
1990-luvun leimasimissa esiintyy yksikielisten tapaan postinumero – nyt
vain kahteen kertaan. Tällaisia ovat ainakin 06100 PORVOO 10 ja
68910 PÄNNÄINEN (kuva). Vuosiluvut neljällä
numerolla.

1.8.3.4. Lihavoitu
teksti ja postinumero (1990-luku)
Joissain 1990-luvun leimasimissa esiintyy yksikielisten tapaan (ks. kohta 1.10.2) muista poikkeavaa,
paksumpaa kirjasinta, joka muistuttaa lähinnä lihavoitua
Arialia. Poikkeaman tyypillisestä 1980–1990 -lukujen kirjasimesta
huomaa esim. pyöreämmistä nollista, täysin
pyöreistä O-kirjaimista, R-kirjaimista ja numeroista 7.
Tällaisia leimasimia ovat 2000-luvulla käyttäneet
ainakin 00190 HELSINKI 19, 01300 VANTAA 30, 02320 ESPOO 32 (kuva) ja
67700 KOKKOLA 70 (kuva).


1.9. Satelliitti-leimat
(1989–1996)
1.9.1. Perusmalli (1989–1995)
Posti- ja telelaitoksen 350-vuotisjuhlavuoden 1988 tunnukseksi
valittiin sinioranssi "Satelliitti", josta tuli seuraavana vuonna PTL:n
tunnus. Näin postitorvi syrjäytyi tunnuksesta, mutta
muistuman siitä voi nähdä "Satelliitissakin".
Tämä tunnus sijoitettiin uusiin leimasimiin alakaarelle
torven tilalle 1989 alkaen. Tapani Fagerin laajassa tutkimuksessa Logoleimat ensimmäinen
tavallisen toimipaikan havainto on 05800 HYVINKÄÄ 3.11.1989,
joskin YK-joukkojen leimaan (FINBATT UNTAG) Satelliitti oli tullut jo
5.6.1989.
Esimerkkikuvina 05880
HYVINKÄÄ 8, 12630 SAJANIEMI, 33540 TAMPERE 54, 45720
KUUSANKOSKI 2, 58300 SAVONRANTA ja 63510 LEHTIMÄKI KK. Viime
mainitussa on pienenä kuriositeettina kirkonkylän lyhenne
kirjoitettu pienaakkosin, mikä on yllättävä
”periytymä” huomattavasti vanhemmista leimasimista. Perinteiseen
tapaan vuosiluku on edelleen kaksinumeroinen. Tätä mallia
ehti tulla käyttöön myös postivaunuihin ennen
niiden lopettamista v. 1995.







1.9.2.
Postinumerolla (1995)
1.9.2.1.
Postinumero yläkaarella
Suhteellisen harvinaiseksi jäi malli, jossa postinumero on
lisätty toimipaikan nimen eteen yläkaarelle. Tämä
lienee siis ensimmäinen Suomen tavallisten toimipaikkojen
leimamalli, jossa postinumero on mukana. Tämä on
käsittääkseni ollut Kansainvälisen
postiliiton (UPU) suositus. Tällaisia leimoja 2000-luvulla
ovat ainakin 50670 OTAVA, 91500 MUHOS (kuva) ja 98530 PYHÄTUNTURI.

1.9.2.2.
Posti-teksti ja postinumero yläkaarella
Erikoinen versio Satelliitti-leimasta on malli, jossa yläkaarelle
on toimipaikan nimen eteen lisätty sana Posti sekä
postinumero, joka muuten esiintyy vasta Posti-tyypin loppupuolen
versioissa (1.10.1.3.).
2000-luvulla tavattuja ovat ainakin 21500 PIIKKIÖ (kuva), 72600
KEITELE (kuva), 77700 RAUTALAMPI (kuva), 81100 KONTIOLAHTI ja 81720
LIEKSA 2.
Tapani Fager on löytänyt viimeksi mainitusta myös
esimerkin, jossa itse toimipaikan nimi on ilmeisesti vahingossa
jäänyt
pois, ja yläkaarella lukee vain "POSTI 81720" (havainto 10.3.1995)
sekä vastaavan "POSTI 76850" (NAARAJÄRVI, 6.3.1996).



1.9.3.
Halkaistu
Satelliitti (1996)
1.9.3.1.
Perusmalli
Vuonna 1995 Postin liikemerkiksi vaihdettiin pystysuoran viivan
halkaisema
muunnelma Satelliitti-tunnuksesta. Tämä tuli myös
leimasimiin, mutta niitä
ehdittiin vuoden 1996 aikana valmistaa vain muutamia kymmeniä
kappaleita ennen
siirtymistä nk. Posti-tyyppiin. Uudella vuosituhannella on ollut
käytössä
ainakin 04600
MÄNTSÄLÄ, FORSSA (joka on joko virheellinen [30100]
FORSSA 10 tai jonkinlainen lajittelukeskus, terminaali tms.), 31500
KOSKI TL (kuva), 33470
YLÖJÄRVI (kuva), 34450
JÄMINKIPOHJA (kuva), 34800 VIRRAT, 39700 PARKANO, 61120 LOUKO,
90100 OULU 10 ja
90570 OULU 57. Vuosi edelleen kahdella numerolla.



1.9.3.2.
Postinumero yläkaarella
(TARKENNETTU)
Ainoa tietooni tullut havainto tämän tyypin versiosta, jossa
postinumero on mukana yläkaarella, on 27400 KIUKAINEN (kuva tulossa). Tapani Fagerin kokoamia
havaintoja muista toimipaikoista 1990-luvulla ovat ainakin 51600
HAUKIVUORI, 92140
PATTIJOKI, 48900 SUNILA ja 96100 ROVANIEMI 10.
1.9.3.3. Posti-teksti ja postinumero
yläkaarella
(UUSI)
Kesäkuussa 2008 vastaan tuli tapaus, jossa yläkaarella on
sekä POSTI-teksti (kuten kohdassa 1.9.2.2.)
että postinumero. Tämä ainoa tapaamani esimerkki on
73100 LAPINLAHTI (kuva).

1.10. Posti-tyypin
leimat (1996–1998)
1.10.1. Perusmalli
1.10.1.1.
Perusmalli ilman postinumeroa
Leimasimiin tuli "tunnukseksi" Satelliitin sijaan Postin liikemerkin
POSTI-teksti Bodoni-kirjasimella, vaikka halkaistu Satelliitti olikin
edelleen
liikemerkkinä. Teksti tuli päivämäärän
alle ylemmäs kuin missä torvi ja
Satelliitti olivat olleet. Suurilla paikkakunnilla toimipaikan nimi
säilyi
edelleen vanhassa, jälkinumerollisessa muodossa (TAMPERE 10).
Henkilökohtaisesti tämä oli mielestäni hieman
tylsä käänne, minusta tunnuskuva
sopisi leimaan paremmin kuin teksti, vaikka tämä trendi on
kyllä ollut
havaittavissa monessa muusakin maassa. Mallia esiintyy sekä kaksi-
että
nelinumeroisella vuosiluvulla (vrt. 66400 LAIHIA ja 69700 VETELI). Onpa
joissain leimasimissa vielä kellonaikakin, kuten
esimerkissämme 39700 PARKANO.



1.10.1.2. Perusmalli
ilman POSTI-tekstiä
Hieman
absurdisti esiintyy Posti-tyypin leimaa myös ilman
POSTI-tekstiä.
Ainoan tuntemani tapauksen (66950 MUNSALA) muut ominaisuudet, kuten
nelinumeroinen
vuosiluku, kuitenkin viittaavat tähän tyyppiin. Leima on
yleisilmeeltään varsin
autio.

1.10.1.3. Perusmalli
postinumerolla
Vaihtelevasti toimipaikan nimen eteen saatettiin kaivertaa myös
postinumero. Tällöin toimipaikkoja erotteleva
jälkinumero jäi yleensä pois (esim. "33580 TAMPERE"
eikä enää "TAMPERE 58"), mutta poikkeuksiakin on (kuten
kuvan 90840 HAUKIPUDAS 2). Tämä leimatyyppi vaikuttaisi
hieman yleisemmältä itäisessä kuin
läntisessä Suomessa. Vuosilukua on sekä kaksi- että
nelinumeroisena.



1.10.1.4.
Perusmalli ruotsinkielisellä tunnustekstillä
Enemmistöltään tai kokonaan ruotsinkielisillä
paikkakunnilla tavataan versiota,
jossa POSTI-tekstin tilalla on vastaava ruotsinkielinen POSTEN, jossa
kirjaimet
ovat vähän kapeampia tekstin mahduttamiseksi samaan tilaan.
Tätä esiintyy
tietysti vain toimipaikoissa, joilla ei ole erikseen
suomenkielistä nimeä,
kuten 21750 NORRSKATA. Näiden leimojen saaminen on ilmeisesti
ollut kiinni
yksittäisten, "vääräkielisyyttä"
protestoineiden toimipaikkojen aktiivisuudesta.
Myös postinumerollista mallia esiintyy, ks. kohta 1.10.2.3., vrt.
myös kohtaan
1.8.3.4.

1.10.2. Lihavoitu teksti
1.10.2.1. Lihavoitu teksti ilman
postinumeroa
Joissain
leimasimissa esiintyy muista poikkeavaa, paksumpaa kirjasinta, joka
muistuttaa
lähinnä lihavoitua Arialia (vrt. 1.8.3.4).
Esimerkiksi 14610 LEPAA.
Vuosiluvussa vaikuttaisi yleensä olevan neljä numeroa.

1.10.2.2. Lihavoitu
teksti postinumerolla
Paksua kirjasinta esiintyy myös postinumerollisissa leimasimissa,
esim. 27510 EURA,
28130 PORI 13 (kuva, huom. ei jälkinumeroa), 28360 PORI 36, 32610
VAMPULA,
63890 HAUTAKYLÄ (kuva) ja 84100 YLIVIESKA 10 (kuva). Vuosiluvussa
neljä
numeroa.



1.10.2.3. Lihavoitu
teksti ja postinumero ruotsinkielisellä
tunnustekstillä
Samaan tapaan edellisen alalajin kanssa on POSTEN-tekstiä tavattu
myös
postinumerolla varustetuilla lihavoidun kirjasimen leimoilla, esim.
66140
ÖVERMALAX.

1.11.
Mallin 1999 leimat (1999–2005)
1.11.1. Perusmalli
Mallin 1999
myötä postileimojen ulkoasu koki ehkä suurimman
muutoksensa koko sodanjälkeisenä aikana. Näiden vuoden
1998 lopulla suunniteltujen leimasinten kirjasimeksi tuli Futura, joka
oli määritelty Postin liikemerkkiin liittyväksi
kirjasimeksi jo 1989. POSTI-teksti säilyi paikoillaan
samanmallisena, mutta postinumero tuli mukaan kaikkiin leimoihin ja
sijoitettiin johdonmukaisesti alakaarelle, entiselle postitorven
paikalle. Vähemmistökieli on kaikista aiemmista
itsenäisyyden ajan leimoista poiketen yläkaarella
enemmistökielen perässä. Jos nimet ovat kovin
eripituisia (kuten HELSINKI - HELSINGFORS), syntyy tästä
mielestäni epätasapainoisen oloinen leima, esimerkkinä
00730 HELSINKI 73. Oma urakkansa on mahduttaa erityisen pitkät
nimet leimasimen kaarelle postinumeron ja kanssa. Tällöin
kirjasinta on täytynyt pienentää, kuten postissa 64100
KRISTIINANKAUPUNKI (kuva). 25900 TAALINTEHDAS sen sijaan on mahdutettu
tavallisen kokoisella kirjasimella. Muita esimerkkikuvia
tässä ovat 05830 HYVINKÄÄ 3, 02600 ESPOO 60
(kuvassa leimasimen ensipäivä Leppävaaran postin
palattua 65:stä 60:ksi muuton myötä), 21490 MARTTILA,
31700 URJALA AS, 32300 MELLILÄ, 55800 IMATRA 80, 65930 SÖDRA
VALLGRUND sekä karkauspäivän 66640 MAKSAMAA (otettu
käyttöön 3.12.2004).
Laajasti leimamalli alkoi levitä vuonna 2000, ja onkin saavuttanut
tasavallan joka kolkan. Toisin kuin aiemmin, POSTI-teksti on aina
mukana kielisuhteesta riippumatta, ja aina suomeksi. Helpoimmin mallin
erottaa postinumeron sijainnista sekä uudesta kirjasimesta, jossa
O-kirjain on täydellinen ympyrä (toisin kuin numero 0) ja
M-kirjaimen reunimmaisetkin pystyviivat kaltevia. Vuosiluvut ovat aina
nelinumeroisia.











1.11.2. Ilman
postinumeroa
Erikoisuutena esiintyy 74100 IISALMI (kuva), jonka leimasimesta puuttuu
postinumero. Malli 99:ksi tämä on luettava kirjasimen
perusteella.

1.11.3.
Jakeluleima (1999/2000–2005?)
Erikoistapauksena
malli 1999:stä mainittakoon jakeluleima, jonka erottaa
J-kirjaimesta suoraan päivämäärän keskikohdan
yläpuolella. Nämä on ilmeisesti
tarkoitettu jakelutoimipaikkojen käyttöön, mutta
siellä täällä niitä on
varsinaisissa posteissa. Yrittäjä- ja asiamiespostien
myötähän jakelu toimii
entistä useammin aivan eri kiinteistössä kuin asiakkaita
palveleva
postitoimipaikka. Useamman kunnankin jakelu voidaan hoitaa yhdestä
jakelutoimipaikoista, jolloin siellä on kaikkien näiden
kuntien
postitoimipaikkojen leimasimet jakelun käyttöä varten.
Ennen tätä leimamallia
on jakelutoimipaikoissa ollut – ja on edelleen –
käytössä aivan samanlaisia
käsileimoja kuin postitoimipaikoissakin ilman että niitä
voisi erottaa
toisistaan.
J-leima
on ollut käytössä ainakin 73
postissa
(Excel-luettelo näistä).
Kuvina tässä J-leiman käytöstä asiakkaita
palvelevan toimipaikan leimana posteista 14300 RENKO, 38300
KIIKKA ja 74300 SONKAJÄRVI. Todellinen
jakelukäyttö
on havaittu ainakin leimoilla 11110 RIIHIMÄKI 11 J (kuva), joka ei
ikinä ole
ollutkaan asiakaspalvelun postitoimipaikka, ja 21490 MARTTILA J.
Toimipaikan 24100 SALO 10 J-leima on ainoa havaittu mallin 1999 leima,
jossa vuosiluku on kahdella numerolla. Leimassa oli myös
kellonaika.




Tapani
Fagerin havaintojen mukaan J-leimoja
esiintyy myös telaleimoina (Karri Haralla TORNIO J 95400 4.9.06).
Samoin on löytynyt telaleima KEMI
T 94100 (Karri Haralla 4.10.99), jossa T:n merkitys on tuntematon.
Lisätietoja otetaan
vastaan mielellään!
1.11.4. HELSINKI 10
filatelia (2000)
Oma erikoisuutensa on Helsingin pääpostin nyt jo edesmenneen
filateliamyymälän
leimasin, joka otettiin käyttöön 1.1.2000. Kirjasin
noudattaa mallia 1999,
mutta toimipaikan nimi on vanhassa tutussa jälkinumerollisessa
muodossa,
yläkaarella HELSINKI 10 ja alakaarella HELSINGFORS 10.
Myöskään
POSTI-tekstitunnusta ei ole. Näitä leimasimia on edelleen
käytössä
pääpostisalin tiskeillä, sen sijaan varsinaisen
postikonttorin puolella
(alakerta Elielinaukiolle päin, entinen poste restante) saattoi
ainakin muutama
vuosi sitten tavata vielä mielenkiintoisia vanhoja leimasimia jopa
1960-luvulta
ja vasta noin vuosista 2004–2005 alkaen myös normaalia mallia 1999.

1.11.5. Pienet
filatelialeimat
Toinen,
nimenomaan filatelialeimauksiin painottuva erikoisuus on pieni, vain 21
mm
kokoinen mallin 99 leima, joka oli ajateltu leimaamaan hyvin myös
pienet
yleismerkit. Varma havainto on 96100 ROVANIEMI 10
(käyttöön 1.1.2000). Mahdollisesti
Vaasankin
pääpostissa on tällainen ollut myös 2000-luvulla.

1.12. Mallin 2006
leimat (2006–)
Posti siirtyi uuteen, yhtiön
nimestä ja kahdesta ympyrästä koostuvaan
liikemerkkiin vuonna 2002 jättäen Satelliitin myötä
hyvästit viimeisellekin
muistumalle postitorvesta. Yllättävää kyllä,
tämä uusi tunnus tuli leimasimiin
Bodoni-mallisen POSTI-tekstin tilalle vasta keväällä
2006 – neljän vuoden ajan
toimipaikkojen uudetkin leimasimet olivat siis vanhan liikemerkin
mukaisia!
Tunnuksen lisäksi kirjasin muuttui jälleen, mm. hieman
kapeammaksi. Ks. esim.
O-kirjain, joka ei enää ole aivan pyöreä, alas
venyvä J ja numero 4, joka
katkeaa oikeasta yläkulmasta. Toimipaikkatekstin, liikemerkin ja
postinumeron
sijoittelun suhteen malli 06 vastaa mallia 99. Myös kaksikielisten
toimipaikkojen nimet asetellaan samalla tavalla. Leimasinten vuosiluvut
ovat
aina nelinumeroisia.
Uusimpana leimatyyppinä käsittelen tätä
hieman laajemmin, listaten alla ensimmäiset Leimaringin
havaitsemat mallia 06
käyttäneet toimipaikat.
Ensimmäinen havainto uudesta mallista on Tapani Fagerin 51600
HAUKIVUORI päivämäärällä
18.1.2006
(kuva ohessa
myöhemmällä
päivämäärällä)
ja Leimaringin ensimmäinen havainto
87100 KAJAANI
10
päivämäärällä 7.3.2006 (kuva
myöhemmällä). Myös
postikeskusten koneleimoissa vastaavaa uusiliikemerkillistä mallia
alkoi näkyä
keväällä 2006. Kuminen
päivämääräleimasin tästä mallista
(ei kääntyviä
päivämäärän numeroita, erottaa
teräksisestä tutkimalla päivämäärän
kirjasinta)
oli maalis-huhtikuun vaihteessa kansallisessa Järvenpään
postimerkkinäyttelyssä. Tästä leimasinmallille
antamani nimi, vaikka tietysti on
mahdollista, että leimasinta esiintyi jo vuoden 2005 puolella.
Malli 06
on ollut käytössä ainakin noin sadassa postissa
(Excel-luettelo näistä).
Kuva
seuraavista: 48600 KOTKA 60, 87100 KAJAANI 10, 40700
JYVÄSKYLÄ
70, 84100
YLIVIESKA 10, 51600 HAUKIVUORI, 45610
KORIA, 21510 HEVONPÄÄ, 21530
PAIMIO, 20210
TURKU
21 ja 00790
HELSINKI 79 (toimipaikan ensipäivä 9.6.08).
Ainakin yhdellä postilla on ehtinyt jo olla kaksikin malli 06
-leimasinta: 46800 MYLLYKOSKI sai uuden nimensä mukaisen
leimasimen 1.7.09, mutta 46800 ANJALANKOSKI 80 -nimellä sillä
oli malli 06 jo ainakin 10.3.06.










Yhteenveto
Kuten
Hans Heinrich kirjoitti Filatelistissa 1/2008, on maamme postileimasto
harvinaisen monipuolinen. Katoavaa herkkua käsileima on ollut
1980-luvulta
alkaen, mutta sinnittelee vielä meidän
keräilijöiden ilona. Toivokaamme sille
pitkää ikää! Positiivisena on
nähtävä, että Posti on kehittänyt uusia
leimasintyyppejä aivan viime vuosinakin. Paitsi että
tämä tarjoaa vaihtelua
keräilyyn, tuntuisi se minusta viestivän myös panostusta
käsileimasimiin
yleensä.
Koko
itsenäisyyden ajan leimoissamme ollut postitorvi jäi pois
1990-luvun taitteessa, jolloin tilalle tulivat postin uudet liikemerkit
muunnelmineen – pitkään 1990-luvulta vuoteen 2005 hallitsi
uusia leimasimia itse asiassa liikemerkitön, pelkkään
POSTI-tekstiin perustuva malli. Liikemerkkejä olivat oikeastaan
vain Satelliitti ja nykyinen, 2002 käyttöön tullut, joka
tosin ehti leimoihin vasta 2006. Sillä eihän torvikaan ollut
Posti- ja lennätinlaitoksen virallinen tunnus sellaisenaan, vaan
sen seuraksi kuului ensin
pyöreässä sinisessä ja sittemmin
vaakunanmallisessa oranssissa kilvessä vaakunaruusuke
salamoineen.
Lauri
Väätäinen esitteli Filatelistissa 2/2008
mielenkiintoisen Kuopion
postikeskuksen koneleiman, joka kiinnittää huomiota ainakin
kolmella tavalla:
se on sininen eikä musta, näyttää tulostetulta
eikä leimatulta (kuten esim.
Ruotsin, Britannian ja Yhdysvaltain koneleimat usein) ja siinä on
Postin uuden
liikemerkin tilalla Itellan vastaava. Jos Itella-tunnus tulee myös
käsileimoihin, syrjäyttäisi tämä "malli 2008"
mallin 2006 varsin lyhyen kauden
jälkeen. Mutta se ei olisi uutta viime vuosikymmenten
postileimahistoriassamme.
Edellä
oleva on tietenkin vain hahmotelma uusimpien leimojemme tyypittelyyn.
Otan mielelläni vastaan palautetta ja parannusehdotuksia kirjeitse
tai sähköpostilla etusivulla mainittuihin
osoitteisiin.
Lähteet
Leimarinki:
Jussi Mäkinen: kokoelma
Karri Hara: kokoelma ja tutkimukset Postimuseossa (2005)
Asko Tyvelä
Tatu Kuusisto
Eero-Pekka Väänänen
Sven-Erik Hjelt
Muut:
Hans Heinrich
Tapani Fager: Logoleimat
(1993) ja Fila Stamp -lehden
numerot vuosilta 1993-2006
Filatelisti
Omat kuvat -näyttely Postimuseossa (2006)
Takaisin
filateliaosion pääsivulle