Hallittu muuttoliike.
Hallittu muuttoliike, mitä se on?
Muuttoavustus maksaa yhteiskunnalle 700 euroa/muutto, ei paljon muttei ole todellakaan
hyvää yhteiskunnallista kannustusta epävarmaan työpaikkaan. Matkakulujen
vähennysoikeuden enimmäisrajan nostaminen on hyvä signaali. Se on oikein, ei tarvitse
luopua kaikesta siitä, mikä on ihmiselle tärkeää: koti, ystävät ja lapsille tuttu
ympäristö kavereineen.
Kaikki paras muuttoavustus tulisi yrityksiltä itseltään eli varma
työpaikka. Suomessa on irtisanomissuoja mitätön verrattuna muihin EU maihin. Suomessa
on paljon edullisempaa lopettaa tehdas kuin Italiassa, vaikkei siinä mitään järkeä
olisikaan. Suomessaon hyvä työlaatu ja tuottavuus. Kaikki ne yritykset, jotka ovat
siirtäneet tuotannon kokonaan ulkomaille, pyörivät pakkasenpuolella kannattavuudessa ja
se on niille ihan oikein. On laatuongelmia ja tuotannon keskeytyksiä enemmän, mitä
yrityksen johtoporras edes tietää. Raportteihin voi kirjoitella mitä vaan, mikä
näyttää kulloinkin edullisimmalta. Totuus ei tule heti julki, useimmiten syylliset
saavat vielä optiot ja vaihtavat firmaa.
Yritykset voisivat Suomessa nostaa työperässä muuttavan henkilön irtisanomissuojaa,
ainakin yhteen vuoteen, ensimmäisen viiden työvuoden aikana. Työntekijä sitoutuu
yritykseen muuttamalla paikkakunnalle, voisi työnantajakin sitoutua työntekijään.
Tämä antaisi oikean signaalin. Kaipaan enemmän vanhanaikaista patruuna
johtamista, työntekijä on yritykselle voimavara, ei rasite. Yrityksen omistajankin on
toki saatava kohtuullinen tuotto sidotulle pääomalle, eli 6-8 prosenttia on
keskimääräinen kestävä tuotto. Yrityksistä voi hetkellisesti puristaa 15-20
prosentin tuoton, myymällä rönsyt, mutta se ei ole pitemmänpäälle
kannattavaa vaan erään amerikkalaisen konkurssifirmoja myyntikuntoon saneeraavan
konsulttiyhtiön tuote.
Ensin järjestetään töitä Suomalaisille, kotimaan aidon työttömyysprosentin
laskiessa alle 5 prosenttiin ja tietyillä aloilla vallitsevan työvoimapulan takia,
voidaan harjoittaa hallittua maahanmuuttoa. Hallittua maahanmuuttoa voisi harrastaa
seuraavasti: Suomella on suurlähetystöjä ympäri maailmaa, nämä voisivat toimia
rekrytointitoimistoina. Konsulaatti tarkastaisi jo lähtömaassa töihin pyrkivän
rikosrekisterin ja ammattitaidon sekä muut tarvittavat tiedot. Konsulaatti esittelisi
työntekijälle työpaikan, kertoisi maastamme ja kulttuuristamme, johon Suomeen muuttavan
tulee sopeuta. Asunto ja työpaikka olisivat valmiina odottamassa ulkomaisen työntekijän
saapuessa eli pääsisi suoraa töihin. Mistä maista sitten meille hyväksyttäisiin
työntekijöitä? Maissa ei saa esiintyä ääriliikkeitä tai ääriliikeuskontoja. Mitä
paremmin lähtömaan kulttuuri vastaa omaamme, sen parempi. Ulkomaisiin työntekijöihin
pätisi palautusoikeus, mikäli he alkaisivat harjoittamaan rikollista toimintaa Suomessa.
Nopea oikeudenkäynti ja lentokenttä kutsuu, valitusoikeuden oikeudenkäynnistä voi
tehdä vasta lähtömaan konsulaattiin. Samalla karkotuksella tulisi ikuinen
matkustuskielto Suomeen. Toivotan Suomeen työn perässä muuttaneet ja veroja maksavat,
tervetulleeksi ja tasavertaisiksi. Tosin meillä on käynnissä nyt toinen
teollistuminen eli yritykset tehostavat toimintojaan ja kaikki mikä voidaan
koneellistaa, myös automatisoidaan. Ei ole enää mitään työvoimapulaa, päinvastoin.
Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ei vaikuta työpaikkojen määrään, ne
vähenevät koko ajan. Suomi takaisin Suomen kansalle
Turvapaikan hakijoille 12 tunnin laajempi pikakäsittely jo lentokentällä. Mikäli ei
aiheuta jatkotoimenpiteitä, suoraan seuraavaan oman kotimaan koneeseen. Valitusoikeuden
pikakäsittelystä voi tehdä vasta oman kotimaan Suomen konsulaattiin. Sormenjäljet,
valokuva, henkilötiedot ja ehkä DNA kansainväliseen yhteiseen rekisteriin. Ulkomaisiin
turvapaikanhakijoihin pätisi palautusoikeus, mikäli he alkaisivat harjoittamaan
rikollista toimintaa Suomessa. Nopea oikeudenkäynti ja lentokenttä kutsuu, onneksi on jo
ennakkotapaus. Valitusoikeuden oikeudenkäynnistä voi tehdä vasta oman kotimaan Suomen
konsulaattiin. Samalla karkotuksella tulisi ikuinen matkustuskielto Suomeen.
Jyrki Vaskela
|