Kuukauden Torpedo
 
Huhtikuusta 2002 lähtien joka kuukausi Torpedoksen kotisivujen kävijät pääsevät tutustumaan tarkemmin yhteen torpedoslaiseen. Kotisivujen ylläpito haastattelee kuukausittain yhtä torpedoslaista ja kyseinen haastattelu julkaistaan Kuukauden Torpedo -otsikon alla.
 
Kauden 2002-2003 lähestyessä loppuaan on haastatteluvuorossa Tomi Toivonen. Nalle liittyi Torpedokseen syksyllä 1997 ja on kehittynyt tasaisesti kaiken aikaa. Ensimmäiset puolitoista vuotta mies heitteli D-luokassa ennen nousua C-luokkaan. Vuoden 2002 alussa oli sitten vuorossa nousu B-luokkaan ja tällä hetkellä Nallen keskiarvo on jo yli 180 pisteen.
Muut kuukauden Torpedot
 
Toukokuu 2003: Tomi Toivonen 28.5.2003
Haastattelua varten oli jälleen kerran sovittu tapaaminen Lahden keilahallille. Suunnitelmia jouduttiin kuitenkin muuttamaan Nallen Totte-pojan sairastuttua korvatulehdukseen. Haastattelu toteutettiinkin lopulta Toivosten kotona Liipolan mäen päällä.

Vauhtiin päästyään Nalle osoittautui harvinaisen sanavalmiiksi haastateltavaksi. Normaalisti Kuukauden Torpedo -sarjan haastattelut on saatu tehtyä noin tunnissa. Tällä kertaa haastattelijan kannettavan tietokoneen akku tyhjeni puolentoista tunnin jutustelun jälkeen ja haastattelua jatkettiin myöhemmin vielä puolen tunnin verran puhelimitse.

Oheinen kuva on otettu ennen haastattelun alkua Toivosten olohuoneessa. Kuten kuvasta näkyy oli pilkettä silmässä jo ennen haastattelua ja hauskaa riitti jatkossakin.
Nalle.jpg (46525 bytes)
Kuka olet?
  Minä ihte? No helvetti, kyllähän sen kaikki tietää. Tai ainakin kohta. Tomi T. Toivonen. Nalle.
Koska synnyit ja missä?
  Lahdessa, varmaankin Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Vuonna -75. 15.1.
Miten asut ja missä?
  Sowetossa. Lahden Liipolassa. Eipä sitä kai sen tarkemmin tarvitse kertoa.
Missä kaikkialla olet elämäsi aikana asunut?
  Hmm.. Aloitetaan nyt vaikka Lahdesta. Sitten Turussakin on tullut käytyä. Jopa Hämeenkoskella ollaan käväisty. Sitten Hollola City ja sen jälkeen takaisin Sowetoon. Muuta en nyt muista.
Kerro perheestäsi!
  Vaimo Minna löytyy. Ja kolme vee Totte T. Toivonen, täystuho. Sitten löytyy toinen T. Toivonen eli Tuukka, vielä hurjempi täystuho. Kolmannen laskettu aika on joskus heinäkuussa.
Mikä olet ammatiltasi ja missä tällä hetkellä työskentelet?
  Siinäpä se pulma juurikin. Ammattinimikehän ei meikäläisellä nimittäin pidä ollenkaan paikkaansa. Sanotaan näin että olen kokki, tarjoilija, maalari sekä rakennusmies. Yleishöylä. Mähän teen ihan mitä vaan, ammatilla ei ole niin väliä. Varsinainen ammattinimike taitaa olla ravintolatyöntekijä
Mitä kaikkea muuta olet tehnyt työksesi?
  Työksenihän mä olen tehnyt itse asiassa vaikka mitä. Eniten mä olen tehnyt tota musiikkipuolta. DJ/laulusolisti/karaokeisäntä/juontaja/kilpailuohjelmien vetäjä. Se riittänee musiikkipuolesta. Olen ollut myös yrittäjänä, remontoinut huoneistoja. Olen ollut maalarina... mitäs sitten muuta kivaa. Elämäni kovin työpaikka oli kyläkauppa Keppana Vesivehmaalla. Silloin hulluina nuoruusvuosina kun siellä Lahti vastaan Vääksy -vääntöjä käytiin, olin välillä keskellä aikamoista myllytystä. Eli kaupan kassanakin olen ollut. Sitten on tullut tehtyä maanmittaus- ja kairaushommia eli pohjatutkimuksia. Ne oli ihan mukavia hommia.
Sinulla on siis myös oma yritys. Kertoisitko siitä?
  Toiminimi Nalle-Viihde. Viivalla taikka ilman. Se oli kivaa niin kauan kuin sitä oli. Firma on muutama kuukausi sitten laitettu toistaiseksi telakalle kannattamattomuuden vuoksi. Ei sitä kauaa yksin jaksa rykiä. Jatkan sitten kun taas huvittaa.
Koska ja miten aloitit keilailun?
  Jaa-a. Jotenkin jo valmistauduin siihen että kysyt jotain tällaista. Lahden vanhaan halliin taitaa aloitus mennä. Vuotta en muista, mutta hirveen vanha en ollut. Rannan Tane oli vielä porarina ja isännän kanssa käytiin siltä joku hirvee kuula hakeen, jolla sitten alettiin rykimään. Isähän se oli joka mut sinne houkutteli. Sitten tuli monta, monta vuotta taukoa. Jotenkin jossain vaiheessa taas rupes pallon pyörittäminen kiehtomaan ja isännän kanssa mentiin hallille. Ei montaa vuotta ehtinyt Lahden uusi halli tossa pellolla olla kun liityin Keila-Kalleihin. Mä en oikein muista... siinä KK:ssa olin muutaman hetken ja periaatteessa mä... se suurin kipinä iski siinä, kun -95 vai -94 joku hemmo tuli jossain vaiheessa hallilla juttelemaan. "Mä oon nähnyt sut Stage-baarissa, tuutko meidän jengiin". Kai se oli sitten mentävä kun niin monta jätkää kyseli. Siitä se sitten vasta kunnon heittäminen alkoi. Kunnon!!! (nauraa pitkään).
Muistatko ensimmäisen virallisen kilpailusi?
  En muista. Ei kun hetkinen... siis mikä luokitellaan viralliseksi kilpailuksi? Ei kyllä taida olla hajuakaan. En muista, täytyy tunnustaa.
Mitkä ovat olleet parhaat hetkesi keilailun parissa?
  Sanotaan näin että päällimmäisenä tulee yksi kohokohta tosta maaliskuun puolelta, kun kajahti toi kolmesatanen tauluun. Siinä vaiheessa oli kyllä aika happy-fiilikset. Kieltämättä se tulee aina mieleen! Jouduin toteamaan että vaikka sukumme keilahistoria on ollut pitkä ja kivinen, niin olen vasta toinen kolmesatasen heittäjä. Siinä välistä tosin jäi yksi sukupolvi väliin. Kyseinen herra on asiasta kovasti harmissaan. Toivottavasti ei lue tätä haastattelua! Siinä se paras hetki lyhyesti ja ytimekkäästi.
Heitit siis keväällä urasi ensimmäisen 300 pisteen sarjan. Minkälaiset olivat tunnelmat viimeisen kaadon jälkeen?
  No ihan suoraan sanoen... Lähden siitä liikkeelle, kun oli vielä pallo kädessa. Pää sanoi että mene, mutta jalat ei liikkuneet. Hermostuneempi ei oikein olisi voinut olla. Matkalla päätin, että kuhan en nyt ränniin vedä. Kun keilat lähti joutui hiukan nostaan käsiä ylös ja huutaan että "yes". Aikaisemmin kun olen asiaa ajatellut, olen miettinyt pistäväni melkoisen shown pystyyn jos täysosuma kohdalle joskus osuu. Mutta yllättävän neutraalisti meni. Illalla yhdeksän aikaan töihin mennessäni jossakin Jokimaan kohdalla yht'äkkiä tajusin mitä tuli tehtyä. Pulssi oli vielä silloinkin kahdessasadassa. Puistattaa vieläkin.
Olit tosiaan jo toinen kolmesatasen heittäjä suvussasi (isoisä Taito Toivonen heitti omansa 1966 Myllykoskella). Miten kauan omilla pojillasi menee samaan suoritukseen?
  Katotaan nyt minkä pallon ne sitten ottaa tai minkä lajin. Hyviä vitosia pojat ainakin heittää jo nyt vaikkei muuta. Kyllä ne ainakin lajista kiinnostuneita on. Mutta kyllähän ne nyt kakskymppisinä on molemmat jo kolmesataset heittänyt. Täytyy ottaa Sundenin Jamppa antaan vinkkejä eli "järrrkyttävä jemu ja näyttävä loppuasento". Ne vinkit on jotenkin jäänyt mieleen. Kannattaisi fläppitaulumiehen harkita opettajan uraa tai jotakin konsultin virkaa.
Olit viime kaudella mukana nostamassa Torpedoksen kakkosjoukkuetta valtakunnan nelossarjaan. Minkälainen kokemus viitossarja sinulle oli?
  Kieltämättä oli ihan mukavaa. Oikein mukavaa. Kiva että luottoa löytyy (ratkeaa nauramaan). Niinkin haastaviin olosuhteisiin kuin Sysmässäkin oli. Eikun se Sysmähän olikin pari vuotta sitten Seura-cupissa. Niin, kaiken kaikkiaan tykkäsin kovasti. Ja meni vielä hyvin. En tosin ole ikinä heittänyt näin hyvin kuin tällä kaudella. Ja tällä treenamisella, voi herran jumala! Täytyisi olla varmaan pari vuotta poissa radoilta niin olis melkoisia lukemia taulussa.
Mitkä ovat tulevaisuudessa suunnitelmasi keilailun suhteen?
  No joo. Vois sen verran säästää, että keskittyis välineurheiluun. Ostais jonkun kivan jytkyn, jolla rupeis rykiin. Pitäisi varmaan vähän useammin ruveta käymään. Tavoitteena on ollut että ainakin kerran viikossa kävisi. Välillä tuntuu että menee monta viikkoa ettei hallilla kerkee edes käydä. Mutta senhän tietää että heinäkuun jälkeen on varmaan taas vähäksi aikaa hommia.
Mikä on oma suosikkihallisi?
  Suosikkihalli... Heinola on huono, Sysmä on oikeen huono, Hartola on huono... Toi on ollut aika hyvä ja on tullut mukava fiilis tuolla Tornados-turnauksessa (Talin keilahallissa). Tosin meikäläisen kohdalla se oli lähinna se yksi kerta kun tämä Helsingin herra (Timo Kolari) oli mukana. Silloin oli oikein lupsakka meininki ja taidettiin ainakin johonkin asti päästä jatkoonkin. Se on ollut ihan mukava halli, vaikken ikinä niitten ratojen kanssa sinuiksi olekaan päässyt. Lahden halli on myös oikein hyvä.
Mitä muuta harrastat keilailun lisäksi?
  (huokaa pitkään) En oikeastaan enää yhtään mitään. Onhan sitä tullut harrastettua vaikka mitä mistä ei ihan kaikille kerrota. Ennenhän sitä kerkeskin. Ennen kuin lapset oli. Mutta ostinhan mä pyörän! Hopparista tilasin, tarkoitus olisi ruveta pyöräilemään. Tennistä olisi kiva pelata, mutta kohta tulee seitsemän vuotta kun oon viimeksi pelannut. Enää ei polvet kestä. Sulkapalloa on myös tullut pelattua. Musiikkia... ittekseen laulamista suihkussa, se on kaikista hauskinta. Ei oikein muuta kerkiä.
Viime kesänä polttareissasi sait "kyytiä" entisiltä työtovereiltasi niin nyrkkeilykehässä kuin painimolskillakin. Oletko ajatellut siirtyä voimailulajien puolelle?
  Haistakaa huilu! En. Mä oon niin tapaturma-altis yksilö, että jos rupeaisin voimailulajeja harrastamaan voisin lainata Esa Tikkasta ja sanoa, ettei mulla ole muita luita ehjänä kuin... olikos se pikkurilli. Sanotaanko että ne kaksi kylkiluuta riitti. Ei oo kyllä mun lajeja.
Sinut tunnetaan myös melkoisena laulumiehenä ja olet toiminut solistina useissa kokoonpanoissa. Kertoisitko hieman omasta musiikkihistoriastasi?
  Eiköhän se lähtenyt siitä, kun Launeen peruskoulun 3. luokalla joutui laulamaan Seitsemän Veljestä yleisön edessä. Säestäjä ei edes ehtinyt paikalla kun jo pomppasin lavalle ja aloin vetämään. Vanhemmat ei oikein aluksi olleet mukana näissä musiikkihommissa, mutta kun oltiin bändin kanssa tehty jo eka omakustanne ja vetäsin niille yhden karaokebiisin Tallinnan laivalla, niin nekin huomasi että ehkä tässä olisi mahiksia. Sen omakustanteen kanssa kävi vähän huonosti, sillä kun Poko Rekordsilla alkoi tulla vihreää valoa oli bändi ollut jo kymmenen kuukautta telakalla. Nyt on ihan viimeisen kahden kuukauden aikana taas ollut vähän virityksiä että alettaisiin tekemään musiikkia vähän eri kokoonpanolla. Tuottaja olisi periaatteessa valmiina ja homma on nyt siitä kiinni, että minkälaisella mittakaavalla ruvetaan tekemään ja mitä. Nyt saisi tehdä sellaisilla soundeilla mitkä itseä miellyttää eikä olisi ketään muita sähläämässä välissä. Jos suoraan sanotaan niin yritetään tehdä niin kaupallista kamaa että siitä saisi leivän. Sehän on kuitenkin fakta tässä maassa että ainutkaan muusikko, joka elää musiikilla, ei tee sellaista musiikkia kuin haluaa. Ehkä on muutamia poikkeuksia mutta ne on yhden käden sormilla laskettavissa. Pohjaltahan se on lähdettävä, mutta jos saisi jonkinlaista statusta niin voisi tehdä enemmän omiakin juttuja.
Torpedoksen kotisivujen pelaajaesittelyssä kerrot muissa meriiteissä olleesi Iskelmätähti -96 finalisti. Minkälaiset ovat tämän tapauksen taustat?
  Se oli semmonen... täällä oli jotkut karsintakilpailut ja lässyn lässyn lää. Kävin vetämässä yhden biisin ja hupsista, sitähän oltiin jatkossa. Ajatus oli lähinnä hyvän työkaverini Lallun joka oli mukana kannustamassakin joka paikassa. Taisi vaan olla enemmän asiasta innostunut kuin minä. Oli kuitenkin ihan kiva katsoa miten pärjää muiden laulajien seassa. Pääsin loppujen lopuksi kymmenen joukkoon yhteensä 600 ympäri Suomea mukana olleen osallistujan joukosta. Neljässä eri vaiheessa olin mukana eli kymmenen parhaan joukossa. Aluksi oli karaoke-pohjainen systeemi jossa laulettiin yksi biisi. Käytiin se kiekasemassa ja sitten oli niin sanottu arvovaltainen raati arvostelemassa ottaen parhaat jatkoon. Sijoitus oli lopulta 4.-10. sillä vain kolme parasta palkittiin. Kisassa kyllä vähän lupailtiin enemmän kuin mitä siitä loppujen lopuksi sai. Huonointa siinä oli se, että kun kerran elämässä pääsee telkkariin laulamaan yhden biisin niin se näytetään vain jossakin Savon televisiossa. Tämähän on laulukilpailujen luvattu maa. Kuten myös missikisojen. Pitäisiköhän järjestää Miss Liipola kilpailut. Täällähän olisi noita kandidaatteja, varsinkin yli 50-vuotiaiden sarjassa. Miss Mummo!
Huhujen mukaan olet toiminut myös seuratoverisi Jarmo Ahokkaan Aivan Sama -yhtyeen promoottorina. Onko huhussa totuuden siemen?
  Kyllähän pojille aina keikkoja tarjotaan, ei siinä mitää. Ei muuta kun pistetään porukka nauramaa... ei kun laulamaa. Tossa olis vähän ollut... en nyt rupea ennakkoon revittelemään, mutta antaa tekojen puhua puolestaan. Lähdetään maailmaa valloittamaan ja aloitetaan Lahdesta. Sen verran on noita tuttuja ravintoloita että sieltä saattaisi keikkaa saadakin.
Olet työsi puolesta joutunut todistamaan monenlaisia karaoke-esityksiä. Onko jostakin esityksestä jäänyt erityisiä traumoja?
  Sattupa sopivasti! Ei nimittäin oo montaa päivää kun puhuin asiasta. Nimittäin Stagen alkuaikoina... ei siis sais sanoa, mutta se oli sellanen järjettömän isokokoinen nainen joka halusi välttämättä laulamaan. Ihan mukava ihminen, ei mitään häntä vastaan, mutta tapahtuma jäi mieleen. Stagessahan laulupuoli oli aivan siellä perällä ja tämä neiti tai rouva halusi sinne laulamaan. Tämä kyseinen naishenkilö oli sitten Laura Voutilaisen Kerran-biisin fiiliksissä ja unohti olevansa esiintymiskorokkeella. Kuului vain "Kerran kukkia voi... BAM!!!". Kaikki asiakkaat kääntyivät katsomaan, mutta onneksi esiintyjälle ei käynyt sen pahemmin. Tyttö kävi itse asiassa vielä varaamassa toisenkin biisin muttei enää noussut korokkeelle. Onhan näitä hurjia revityksiä ja mikin pyörityksiä ollut tietysti paljonkin. Voisinhan mä vielä toisen kertoa. En tiedä tunteeko kovin moni kaverin eli semmonen veijari kun Puttilan Tommi jota myös Pudeksi haukutaan. Vähän samantyylinen tapaus kuin edellinen. Kaveri oli kova poika laulamaan ja ihan yhtä kova poika ottamaan. Mies käytännössä sammui laulaessaan Joutsenlaulua ja meni edellisen tarinan tyyliin turvalleen lattialle. Kaverilta aukesi oikein naamakin. Että tämmöisiä on ollut, mutta varsinaisia lauluspektaakkeleja ei ole jäänyt mieleen. Torpedos on tietysti muutamaan kertaan yllättänyt äärettömän upeilla ja suorastaan spektaakkelinomaisilla esityksillään.
Kuka seuratovereistasi on parhaiten ns. ottanut lavan haltuun?
  Sanotaan näin että Japella on ollut sellainen takuuvarma tyylitaju ja lavakarisma. Se niinkun toimii eikä siinä löydy valittamista. Semmonen joka on säväyttänyt oikeen positiivisesti on ollut Jani elikkäs Salminen. Se on ollut kyllä kova. Reunakadun Multakurkku! Se on jotain aivan... käsittämättömän kova ääni sillä miehellä on. Se kun laulaa niin se tulee todella syvältä. Se todella tulee eikä jää mihinkään matkalle. Se on ottanut lavan ja oikeastaan koko yleisön niin ettei kukaan jää kylmäksi. Kenenkään lavaesiintymistä en mitenkään aliarvioi ja olen ollut positiivisesti yllättynyt, mutta nämä kaksi nousevat ylitse muiden.
Viime aikoina on Torpedoksen keskustelupalstalla käytä melkoista sananvaihtoa seuramme musiikillisesta tasosta. Minkälaisen arvosanan itse antaisit kyseisistä kyvyistä?
  Tässä vaiheessa tulee jälleen tämä mielipidekysymys esiin. Näistä asioista ei saa kirveelläkään faktoja. Yritän tässä nyt oikein poliittisesti korrektisti tämän muotoilla. Intoa riittää ja se on hyvä! On niin mukava laaleskella.
Mikäli itse joutuisit tältä seisomalta karaoke-estraadille, minkä kappaleen valitsisit?
  Karaoke-estradille! Kirjo on nykyään niin suuri ettei edes muista mitä sieltä löytyy. Veikkaisin että toi Eaglesin Witchy Woman olis aika kova. Ainakin tähän mielialaan se olis tosi hyvä (alkaa hyräilemään kappaletta).
Mitä mieleesi tulee seuraavista henkilöistä?

Tea Khalifa?
  Ei mitään.
Kari Salmi?
  Hö! Ei mitään (nauraa pitkään)!
David Beckham?
  Pallo. Ei kun Pepsi!!!
Mika Koivuniemi?
  Paula Koivuniemi (nauraa jälleen pitkään).
Jos saisit valita yhden keilaajan mukaasi autiolle saarelle, kuka hän olisi ja miksi?
  Oh hoh! Siis yhen keilaajan. Ei helvetti! Nyt veti hiljaiseksi... Ai ja vielä miksi? Johan naksahti. Tämä kioskinpitäjämme (Simo Honkanen). Olis ainakin evästä mukana!
Torpedoksen mestaruuskilpailut ja kauden päättäjäiset lähestyvät uhkaavasti. Aiotko olla mukana?
  Kyllä, kyllä, kyllä. Ilman muuta. Jääkaapin ovessa on vieläkin lappu todistamassa että kutsu on saapunut. Ei ole nimittäin montaa kertaa ollut että olisi pystynyt olemaan mukana loppuun asti. Yleensä on ollut nämä työkuviot. Mutta nyt on ainakin mahdollisuus. Siitä ei tosin ole takeita mihin asti äijä jaksaa.
Mitkä ovat tavoitteesi kyseisessä tapahtumassa?
  Vanha pullo tyhjeni jo joten kyllä se pitäisi täyttää uudelleen. Eli puolikasta Hennessyä lähdetään tavoittelemaan. Palkinnoille, palkinnoille vaikka sitten vähän heikommillekin. Eihän sitä muuten kehtaa edes tunnustaa olleensa saunaillassa ellei ole pränikkää kaulassa ja pulloa povessa. Ja onhan se mukavampi yöllä kotiin mennessä sängyssä sanoa vaimolle että "vhoithin".
Olut vai siideri?
  Höh! Totta kai siideri. Mutta kyllä se olutkin menee välillä. Paras vaihtoehto olisi kuitenkin Stroh-kola.
Pelicans vai FC Lahti?
  Pelicans, Pelicans. Kiitos Pelicans!
Lahti vai Hollola?
  Niin... Kyllä nyt periaatteessa Lahteen kaadun vielä, mutta ei Hollolakaan huono ole.
Tangomarkkinat vai Euroviisut?
Mä sanon tähän vaiheeseen semmosen välispiikin että mä idiootti lähdin veikkaamaan Iso-Britanniaa Euroviisuihin. Ei meinaan tullut yhtään pistettä eikä palautuksia voittajavedosta. Suoraan sanoen Euroviisut on ihan turhat, mutta niin on Tangomarkkinatkin.
Jos autostereosi jumiutuisivat yhteen ainoaan kappaleeseen, mikä se olisi ja miksi?
  Jaa-ha. Niitä on niin monta. Tää se ei oo ainakaan (kuumeinen Totte itkee taustalla). Jos äkkiä tähän jotakin... kesän kunniaksi se olisi ehdottomasti Jimi Hendrixin versio... eikun ei se.. Kyllä! All Among The Watchtower. Tietysti se voisi olla... joo, kyllä se se on. (tässä vaiheessa haastattelijan tietokoneen akku tyhjeni ja haastattelua jatkettiin tunnin tauon jälkeen puhelimitse)
Mikä on matkapuhelimesi soittoääni ja miksi?
  Tämä menee Groove Blues -osastolle. Se soi niin nätisti. Ei kun siinä on ihan musiikkitaustana tämä blues-osasta. Se jotenkin kihelmöi meikäläiselle. Se ääni tuottaa mielihyvää eikä oo edes väliä kuka soittaa.
Mitä TV-ohjelmia seuraat vakituisesti?
  No... ai vakituiseen. Se menee kyllä aika lailla siihen että vakituinen... oisko... Kuutamolla-osasto. Se on ollut ihan ehdoton. Tässä on ollut itekin välillä ihan kuutamolla. Sitten tota kaikki nämä sairaalasarjat. Syyhän on se, että enhän minä niitä katso mutta kun on vaan yksi telkkari. Niin tietysti kaikki urheilutapahtumat jos vaan pystyy ja jos sattuu olemaan kaukosäädinvalta. Salatut Elämät oli myös jossakin vaiheessa kohdillaan. Sitten tää on ollut kova sana tää Mikä-mikä TV-peli. Melkein mikä vaan menee jos rauhassa saa katsoa. Sitten tietysti jos tulee jotakin pehmopornoa Sub-TV:ltä. Räsypokka tai mitä adults only -juttuja ne nyt on. Se ei ole kaapeli vaan mikä tää on... MoonTV.
Oletko innokas penkkiurheilija? Jos olet, mikä on suosikkilajisi/-urheilijasi?
  Kyllä Hockey Night ja Jutilan kommentit on aika kohdallaan. Tänäänhän tulee just Mestareiden liigan loppuottelu. Kyllä mä ainakin jääkiekkoa katon aina kun mahdollista. Tennistä, golfia vaikka se onkin hemmetin tylsä laji katsoa telkasta. On se tietysti mukavaa jos on hyviä pelaajia. Sanotaan että enemmän urheilen penkistä kuin varsinaisesti hikoillen.
Seurasitko keväällä pelattuja jääkiekon MM-kilpailuja?
  Kyllä. Katselin sekä työni ohella että omaksi ilokseni. Kannustus oli ihan kohdillaan. Harmi vaan että väärä maa hävisi. Kyllä Ruotsin olisi pitänyt voittaa mestaruus kun kerran Suomen voittivat. Töissä tuntui, että aina kun piti mennä myymään tehtiin maali.
Kuka seuraavien ammattiryhmien edustajista kuvaisi sinua parhaiten ja miksi?

Urheilija?
  (nauraa pitkään) Ei välttämättä... tietysti... voisin mä urheilijakin olla, ei siinä mitään. Jatketaanpa johonkin toiseen kysymykseen. Mä olisin joku huono urheilija!
Muusikko?
  Mä oisin varmaan joku todella, todella kriittinen, varsinkin itsekriittinen... olisin varmaan aika hermoheikko muusikko. Muusikko nimeltä Steve Lukather olisi varmaan aika hyvä. Mulle on useasta eri lähteestä kyllä sanottu, että mä oisin kuulemma kuin Sakari Kuosmanen.
TV-hahmo?
  TV-hahmo... veikkaan että se voisi olla joku ihan täysi pelle jätkä. Kukas sellainen olis... Moni on kyllä sanonut, että mä oon joko Kuosmanen tai Juha Laitila (Minna huutaa taustalta että George Michael). Eihän täs enää tuu mikään muu vaihtoehto mieleen kuin George Clooney.
Ketä ihmistä arvostat ja miksi?
  No... vaimoa tietysti. Ja siksi että se todennäköisesti ymmärtää meikäläistä ja että on edelleen mun vaimo.
Mikä on suosikkiravintolasi Lahdessa ja miksi?
  No huh-huijaa... Sanotaan näin, että nykyhetken ravintoloista ei mikään, mutta jos palataan hieman ajassa taaksepäin niin oli semmonen paikka kuin Faarao. Ja tietysti Indiana-klubi eli Indian Bar. Inkkarissa oli todella maanalainen tunnelma ja loistava henkilökunta. Ja siellä sai olla viikolla rauhassa. Sitten tuli vielä mieleen että noista nykyhetken ravintoloista Santa Fe on loistava ruokapaikka.
Mikä on lempiruokasi ja -juomasi?
  Ahaa... Toi menee nyt taas tonne Jaakko Kolmos -osastolle. Niitä on niin hiton monta. Mutta tota ehkä tää on kaikista paras eli kestosuosikki... on tehty aika paljon... sellainen kerma-aurajuustokana joko riisillä tai tuoreilla leivänpaloilla. Se on aika hyvä! Toinen kestosuosikki on tietysti kunnon kabanossi. Juomapuolella... onkos tää nyt ihan ruokajuomaosastolla? Lempijuoma on... niitäkin on niin monta. Kestosuosikki tässäkin tapauksesa on Stroh-kola. Se kyllä menee, se on niin täyteläinen, aromikas, antava... Se on hyvä!
Mikäli saisit muuttaa yhden asian Lahden keilahallissa, mikä se olisi ja miksi?
  Sanotaan näin että... siis mä ehkä sitä ravintolapuolta muuttaisin siinä mielessä, että se saisi olla pikkasen isompi ja huolitellumpi systeemi. Se on ehkä liian avoin. Se saisi olla hieman suljetumpi, ei paljon mutta vähän. Toimisi vähän samalla tyylillä kuin nyttenkin, mutta siihen pitäisi saada jotain semmosta uutta potkua, että siellä olisi hieman miellyttävämpi syödä ja käydä muidenkin kuin keilaporukoiden. Sitä muuttaisin kyllä.
Kuinka usein käytät internetiä?
  Välillä se on päivittäin, välillä saattaa mennä parikin viikkoa ettei koskekaan. Sanotaan että tasaisesti noin 3-4 kertaa viikossa. Tasapaksusti näin.
Kuinka usein käyt Torpedoksen kotisivuilla?
  Melkein aina tulee piipahdettua kun netissä käyn. Ei ihan aina, mutta sanotaan että kerta-pari viikkoon. Sen jälkeen kun ne löysin.
Terveisesi Torpedoksen nettisivujen lukijoille?
  Tämähän on niin fakta homma kuin olla ja voi että kirjoitettuun sanaan ei voi luottaa. Eli ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee. Toivottavasti saitte jotain tolkkua näistä jutuista. Ja 14. päivä katotaan kuinka äijän käy vai käykö kuinkaan. Ja loppuun pitää lisätä että heipä hei.
Parin tunnin uurastuksen jälkeen saatiin tämäkin haastattelu lopulta "purkkiin". Nallelle täytyy vielä antaa erityiskiitos mainioista vastauksista. Harvoin on haastattelijalla pitänyt näin kiirettä vastausten tallentamisessa.

Toivottavasti myös Totte-poika saa korvansa pian kuntoon niin isä-Nallekin pääsee keskittymään Torpedoksen mestaruuskilpailuihin. Hienon kauden pelannut T.T. Toivonen on varmasti kova sana myös kauden päätöstapahtumassa!
Haastattelija: Antti Kapulainen Kuva: Antti Kapulainen