Kotipihan perhoset- "lentävät kukkaset".

Esitetty videokuvin puutarhamessuilla 19-21.4.1996, Lahdessa.

Nyt 19.4.1996 lentävät pihoilla jo puolukkapiiloyökkö, liuskaperhonen,

nokkosperhonen, tyttöperhonen, tumma puuyökkö, huhtiyökkö ja suruvaippa.

Maapallon eläimistä lähes 70 % on hyönteisiä. Perhoset ovat hyönteisten suurin ryhmä.
Suomessa on noin 1000 suurperhosta, makroa. Esim. lintuja meillä on 300, kaloja 70,
matelijoita 5, sammakoita 6 ja nisäkkäitä n. 50 lajia.

Kotipihan perhoset on vaikea otsikko, sillä kotipiha ei ole yksiselitteinen biotooppi.
Ei ole olemassa ihmisen seuralaisperhosia. Ennen kuin perhoset lentävät pihoillamme,
on oltava muita vaatimuksia täytettyinä.

Joidenkin kotipiha on aarin kokoinen, joillakin hehtaari. Muutamat painottavat hyötyä,
jotkut viihtyisyyttä. Joku pitää valosta, varjonlapsiakin on.

Kiinalaiselle kotipihalle emme tehokkuudessa pärjää, mutta ei ole edellytyksiäkään.

Tarkastellaan kotipihaa perhosten kannalta.

1.Jotkut keskittyvät vain nurmikon hoitoon, muutamat antavat senkin kasvaa vapaasti.

2. Puutarha - ihmiset hankkivat 1-vuotisia tai sipulikasveja tai muita perennoja,
monentyylisiin penkkeihin, seinustoille tai kivikkoistutusryhmiin.

3.Isommilla pihoilla on usein pensaita.

4. Suuret pihat puineen muistuttavat hoidettua puistoa, muuten ne ovat metsän kaltaisia.

5. Tontin laidassa on tavallisesti kasvitarha.

Nämä 5 tekijää ovat peruslähtökohtia kotipihalla " lentäville kukkasille".

Perhoset esiintyvät vain siellä, missä on toukille sopivaa ruokaa, muutamat aikuiset
haluavat myös mettä.

Perhoset ovat usein monofageja, eli toukat syövät vain yhtä tiettyä kasvilajia. Jos tätä kasvia
on läheisyydessä -voi kyseinen perhonenkin lennellä ympäristössä.

Jokaisella pihalla ei ole samoja lajeja – ei kasveja eikä perhosia.

Voidaan kyllä sanoa toisinkin päin, useilla pihoilla on samoja kasvilajeja, voidaan siis
puhua kotipihan perhosistakin, vaikka lajiluettelo ei ole kaikkien kohdalla sama.

Minun kotipihallani lentelee kesäisin 200-300 perhoslajia (makroa). Ensimmäiset 15.4.
ja viimeiset 15.10. Makrot ovat suurperhosia, vastakohtaryhmä on mikrot, siis koit,
koisat ja kääriäiset. Ne ovat 1 cm luokkaa, kun makroissa löytyy 10 cm
jänneväliltään olevia, kuten sireenikiitäjä.

Kyllä teidänkin pihoillanne voi lentää 200-300 perhoslajia, mutta esitän teille 50-60 todennäköisintä eli yleisintä mahdollisuutta.

Täsmennän vielä, että puhumme nyt eteläsuomalaisesta pihasta.

1. Ravintokasvit (toukat).

Suomalainen kotipihan nurmikko koostuu lauhasta, nadasta, nurmikoista, raeruohosta,
ja röllistä. Nämä kaikki ovat n.s. heiniä( Graminae ). Apilaa on usein joukossa.
Se on hernekasvi. Reuna-alueille "pesittyy "virnoja, nokkosia, horsmia ja ahomansikoita.

Siinäpä onkin jo ruokavalikoimaa perhostoukille.

- Pieni, keltainen niittyperhonen(C. pamphilus) syö heiniä.

- Virnaperhonen, nopsasiivet, monet sinisiivet syövät virnoja.

- Nokkosperhonen ja neitoperhonen, nokkosia.

- Horsmakiitäjä – horsmia.

- Mansikkakirjosiipi – mansikoita.

2. Sitten tutumpi asia. KUKAT (väri, mesi, tuoksu) houkuttelevat aikuisia, kuten kiitäjiä,
   yökköjä, kehrääjiä, jopa mittareita ja mettä imeviä päiväperhosia. (Siinä olivatkin
   makroperhosten eri ryhmät).

   Monilla kukilla näemme päivällä nokkos- tai neitoperhosen, amiraalin, ohdake- ,
   liuska, lanttu-, sitruunaperhosen tai suruvaipan, ehkä gammayökön.
   – Yöllä "liikenne" on vielä vilkkaampaa. Isot kiitäjät ja yököt ovat liikkeellä silloin.

3. - Sireenipensaan tuoksu ja mesi houkuttelevat erikoisesti sireeni- ja pikkukiitäjiä.

   - Herukat – herukka - eli liuskaperhosia

   - Paatsama - sitruunaperhosen suosikki.

   - Koivu ja suruvaippa kuuluvat yhteen, myös kirjokehrääjä.

4. Jo huhtikuussa koivikoissa lentävät kauniit tyttöperhoset ja pörhömittarit, joiden
   siivettömät naaraat kököttävät rungoilla odottamassa lentäviä sulhasia.

   - Haapa kerää poppeli - ja haapakiitäjiä, haarukkakehrääjiä = uusi nimi iso hangokas.

   - Tuomi on nopsasiiven muna-alusta. Huom. Koivun nopsasiipi on väärä nimi, se munii
   aina tuomen oksanhankoihin. Nimeä annettaessa luultiin toisin.

   - Pihlaja ja orapihlajaperhonen kuuluvat yhteen.

   -Saarni on ritariyökköjen suosikki.
   
   
5. Kompostit vetävät ratamoverkkoperhosia. Komposteissa voi olla marjamehujen
   jätemarjat, jolloin siellä on valmis syötti monelle perhosellemme. - Monet muut
   syötit, kuten juusto, banaani tai viini- ja kaljasyötit ovat tehokkaita
   perhosmiesten pyydystysvälineitä.



6. Kasvitarhassa on omat houkuttimensa.
   Ritariperhosnaaras etsii porkkanoita.
   
   
7. Kaalit vetävät lanttuperhosia. Kaaliperhosia teistä eivät useimmat ole nähneet,
   vaikka niin luulette. Näkemänne kaaliperhoset ovat lanttuperhosia tai
   naurisperhosia.

Peruna on pääkallokiitäjän ravintoa –kiitäjä on tosi Suomessa harvinainen.

Kasvatin kerran ämpärillisen pääkallokiitäjän toukkia. Munat olivat italialaiselta
perunapellolta. 30 toukkaa söi kokonaisen perunakasvin noin 10 minuutissa.
Iso toukka on aikuisena jopa 15 cm pitkä.

8. Syksyn perhosvaellukset tuovat pihoillemme tuulten mukana

   pääkallokiitäjiä

   päiväkiitäjiä, satoja v.1995

   gammayökköjä ,tuhansia esim. v.1998

9. Monet kotimaiset lajit, isot lajit, lentävät laaja – alaisesti ,kuten ritarit tulevat pihalle sattumalta tai porkkanoita etsien.

   Tähän ryhmään kuuluvat myös nastakehrääjä, riikinkukkokehrääjä ja ritariyököt.

10. Ulkomailta ostettujen perennojen juurten mukana voi tulla perhosten munia,
    toukkia tai koteloita.

    Kotipihallani poikani otti kiinni v. 1978 Vanessa annabellan, eteläamerikkalaisen
    päiväperhosen. Tavattu Euroopassa harvoin ja aina importtina. Ostin pensaita
    Hollannnista - alkumaa Bolivia.

    Nämä kaikki eri syistä pihoillamme lentelevät perhoset täydentävät pihapiirimme kauneutta. Jos perhosella on nuijapäiset tuntosarvet, se on päiväperhonen.

11. Valot houkuttelevat pimeässä suurta perhosjoukkoa. Yöllä liikkuvien perhosten
    osuus on 80%,joten katsopa joskus lämpimänä syysiltana pihavalojasi!

    Monet ihmettelevät, miksi nokkos - ja sitruunaperhoset ovat niin aikaisia lentäjiä
    keväällä. Syy on se, että ne talvehtivat aikuisina.

    Suomessa on 115 päiväperhoslajia -yöperhosia on siis yli 800.

    Jos perhoset kiinnostavat kannattaa hankkia sekavalolamppu ja asentaa se pihapuun
    oksaan riippumaan illan pimetessä.- Pyydystän vuosittain 15.4.-15.10.
    noin 10000-20000 yksilöä, jotka luetteloinnin jälkeen lasketaan takaisin luontoon.
    Nukutusaineena käytän trikloretyleeniä.

    Monet ent .oppilaani sekä muut ihmiset, soittelevat ja kysyvät perhosista.

    Soita sinäkin, ellet itse halua tutkia löydöstäsi. Kirjoita tuntomerkit muistiin
    tai ota valokuva.

    Suomalainen kotipiha antaa paljon tutkittavaa myös perhosia ajatellen,
    jos sinulla on kiinnostusta.