Villejä mietteitä varroapunkista

Varroapunkin torjunnan vähentäminen 2001-08

Varroapunkin torjunnan vähentämisohjelma (2001-2008) on saatettu päätökseen. Hieman provosoiden voisi sanoa, että olemme tällä hetkellä Suomen ainoa "oikeasti luomu" tarhaus, koska emme käytä mehiläisten tautien torjuntaan edes orgaanisia happoja tai tymolia.

Punkin torjunnan teho ohjelman viimeisinä vuosina:

2004 23 ml OH, teho kohtuullinen, mutta punkkikanta jo nousussa

2005 18 ml OH, teho reilusti alle 90%, pesät erittäin vahvoja

2006 13 ml OH, teho vähän yli 50%, kesällä kuoli muutamia pesiä punkkiin

8 ml. OH, teho jopa reilusti alle 50%, useassa pesässä yli 1000 punkkia torjunnan jälkeen
viimeinen torjunta: 3ml OH:ta eli oksaalihapon n. 3%:n sokeriliosta. Tehosta ei oikeastaan voi puhua, kun käsitellyksi tuli n. 2000 mehiläistä eli kymmenesosa talvipallosta

2009 torjunta lopetettu, ensimmäisenä Suomessa ja ensimmäisten joukossa

koko maailmassa

18.8.2010 Pesälukumäärä pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta suurin osa pesistä vahvistunee normaaleiksi.

16.10.2010 pesien tilanne on pääosin hyvä. Talvipallojen keskimääräinen koko on normaali. Pesien kunto on ehkä hieman huonompi kuin vuosi takaperin

Tilanne 5.6.2011

Talvitappiot olivat odottamattoman kovat, lähes 70%. Tämä on toivon mukaan pohjanoteeraus.

Tilanne 17.6.2011

Kuhnuripesät ja emopesät ovat hyvässä vedossa, myös suurin osa talvesta selvinneistä kehittyy

Tilanne 28.10.2011

Pesät talvehtivat hyvin rauhallisesti. Pesälukumäärää ei vieläkään ole voitu nostaa normaaliksi.

Tilanne 18.3.2012

Puhdistuslentoa ei ole ollut, mutta kaikki nähdyt hengissä

Tilanne 19.8.2012

Pesämäärä saatu kasvuun ja punkin aiheuttamia ongelmia näkyy vain harvoissa pesissä. Kuhnurimunijat tämän hetken suurin ongelma.

Tilanne 26.3.2014

Talvitappiot 17% ja päälle heikot, yhteensä n. 25%. Se on enemmän kuin odotin, ottaen huomioon erittäin lauhan talven, mutta yllätyksiä ei juuri tullut. Kuolleiden pesien ongelmat olivat lähes poikkeuksetta tiedossa jo syksyllä.

Tilanne 29.6.2014

Vaikka pesät pysyvät hengissä, ne kehittyvät osin erittäin hitaasti. Kuhnurimunijoita on tähän mennessä ollut vähemmän kuin edellisinä vuosina.

Tilanne 11.10.2014

Tuntuu siltä, että koska kaksi viimeistä vuotta olemme tehneet korkeintaan yhden jaokkeen pesästä, niin tämä on vaikeuttanut pesien hyvinvointia. On käsittämätöntä kuinka hitaasti pesät kehittyvät. Erityisesti jaokkeiden osalta tämä on ongelma.

-Koska kannattavuus on ongelma torjmattomassa hoidossa

-Koska karhu tuhosi lähes kaikki parituspesät Haukkamaalla

-Koska en jaksa enää tällä hoitosysteemillä

-Koska villisti pariutuneet emot ovat osin jopa parempia kuin Haukkamaan emot

Niin:

Muutamme hoitotavan täydellisesti ensi kesäksi. Uuteen hoitotapaan kuuluu vain pesien jakaminen ja hunajan korjuu. Talvisokerin määrä tiputeaan n. puoleen.