Kuvissa voimala Luhangasta ja Karilanmaan tuulivoimala-alue karkeasti peruskartalle siirrettynä. Tämän jutun lopussa on maakuntakaavakartan ote.

 

Linkki karttaan kaikista Asikkalaan ja Sysmään ehdotetuista tuulivoimala-alueista

 

Kalkkisten-Karilanmaan- Lahdenpohjan

tuulivoimala-alue Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksessa

 


Viranomaisneuvotteluissa 24.11.2015 maakuntaliiton, Asikkalan kunnan ja Elyn kesken Karilanmaan
tuulivoima-alue eteni vain hiukan Riihilahden suunnan niemikkeestä typistettynä.
Maakuntahallitus on käsitellyt maakuntakaavaa 16.11.2015

Maakuntahallituksen kokous 16.11.2015

Pöytäkirjan mukaan Päijät-Hämeen maakuntakaavaa ei esitetä hyväksyttäväksi tänä vuonna eikä siten viedä ympäristöministeriön vahvistettavaksi,
vaan laitetaan ensi vuonna uudelleen nähtäville.
Ensi vuonna ei maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen takia enää tarvita
ympäristöministeriön vahvistusta maakuntakaavalle. Etukäteen käytyjen viranomaisneuvottelujen katsotaan hoitavan tarvittavan valtion ohjauksen.

Valta ja vastuu ovat siis ensi vuonna maakuntavaltuustolla.

3.12.2015 maakuntavaltuuston esityslista löytyy:

esityslista


Maakuntakaava ohjaa tarkemman tason kaavoitusta ja suunnittelua, vaikka toisinkin yritetään välillä väittää.
Alueen koko ja tarkka sijainti voivat jonkin verran muuttua tarkemmassa kaavoituksessa.
Suuren tuulivoimala-alueen rakentaminen ei ole mahdollista ilman maakuntakaavan aluevarausta.
Aivan tämän sivun alareunassa on linkki erilliseen linkkikokoelmaan ja sinne on päivitetty mm. linkki Asikkalan kunnan luottamusmieselinten lausuntoihin.

Kaava-aineisto kaavaa koskeva aineisto aikaisempine selvityksineen on nähtävissä liiton kotisivulla. Sivuilla kerrotaan myös kaavaprosessin tulevista vaiheista www.paijat-hame.fi. 

Luonnosvaiheen muistutusten perusteella maakuntakaavasta on jo karsittu Padasjoen, Rapalanniemen,

Liikolanlahden ja Aurinkovuoren harjun pään tuulivoima-alueet.
Keski-Sysmään, Järvenpäähän ja Rekolanvuorelle Kirkonkylän lähelle, ehdotetaan edelleen kahta aluetta

ja Asikkalan ja Sysmän rajalle Kalkkisten - Karilanmaan - Lahdenpohjan - Kypäränkulman välille yhtä.
Rekolanvuorelle puuhataan jo kuuden enintään 220m korkean 3-4MW voimalan ryhmää ilman kaavaa.

 

Tuulivoimamyönteisyys voi äkkiseltään kuulostaa kauniilta  ajatukselta.

Teollisen kokoluokan voimala-alue ei kuitenkaan millään mahdu asutuksen ja loma-asutuksen 

väliin maakuntakaavassa ehdotetuilla alueilla Asikkalan ja Sysmän alueella aiheuttamatta meluhaittaa ympäristölleen.

Ne pitävät liikaa ääntä. Kahden kilometrin melusuoja-alue asutukseen nähden ei täällä toteutuisi.

 

Hollolassa esimerkiksi linjataan näin: Hollolan Kunnanhallitus 8.6.2015 Päätös:K u n n a n h a l l i t u s: Kunnanhallitus päätti esittää, että valtuusto hyväksyy strategisen yleiskaavan tavoitteet. Kari Sulonen esitti Helena Maattolan kannattamana, että esityksen toinen kappale kuuluu seuraavasti: "Valtuusto päättää, että yleiskaavan suunnittelussa huomioidaan seuraavaa: Tuulivoimaloiden ja tuulivoima-alueiden kaavoituksessa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vakituisessa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poiketa vain, mikäli kiinteistönomistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi sisään kantautuva melutaso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994) nojalla säädettyjä sisämelutasoja."

 

Meluvaikutus

Tuulivoimaloiden merkittävin haittatekijä on niiden aiheuttama melu.

On erityisesti otettava huomioon, että useiden teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden alueen meluvaikutus

on paljon suurempi ja vaikeammin mallinnettava kuin yksittäisen voimalan meluvaikutus.

Nykyisin rakennettavat uudet tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan 120-200.

Voimaloiden koot ovat koko ajan kasvaneet ja kasvussa.

Siipiväli on korkeuden kanssa samaa luokkaa, jolloin voimalan pyöriessä siipi nousee vielä puoli tornin korkeutta ylemmäs.

Näsinneulaa (168m) reilusti korkeampia rakennelmia siis.

 

 

Yhden nykyisenlaisen (nykyiset pienempiä kuin tulevaisuudessa rakennettavat)

yksittäisen yksikön ympäristöönsä lähettämä melu on yli 100 dB.

Maakuntakaavan kartasta ei selviä, että asetettaisiin rajoja voimaloiden koolle ja nimellisteholle,

mahdollisesti ei asetetakaan. Maakuntakaavan selostusosa tulee nähtäville toukokuussa.

Voimaloiden aiottu lukumäärä ei myöskään selviä, mutta voisi olla 10-20.

Aluetta on pienennetty maakuntakaavan luonnosvaiheen jälkeen ottaen huomioon Päijänteen lähin rantavyöhyke

ja Natura-alueen läheisyys Pulkkilanharjun koillisessa tyvessä.  Alun perin alueelle kaavailtiin jopa 24 voimalaa.

 

Tuulivoimaloiden minimietäisyyden lähimmistä asunnoista tai vapaa-ajan asunnoista tulisi olla yli kaksi kilometriä,

jos tuulivoimala on teholtaan nykyteollisuusluokan voimala (2MW)  ja jos voimaloita on vain yksi. 

Minimietäisyyden pitäisi olla paljon suurempi, jos voimaloita on enemmän tai kyse on vapaa-ajanasunnoista

tai jos voimalat ovat isompia tai jos lähistöllä on Natura-alue.

Pidempi etäisyys mahdollistaa samalla tuulivoimaloiden mahdollisimman tehokkaan käytön

ja kohtuullistaa lähiasukkaille aiheuttamaa haittaa.

 

Yksittäisen voimalan ääni heikkenee ensin voimalalta lähtiessä muutaman ensimmäisen sadan metrin matkalla,

mutta sen jälkeen heikkeneminen on hyvin loivaa eli tapahtuu hyvin hitaasti.

Loivan heikkenemisen vaiheeseen tultaessa ääni on vielä häiritsevän voimakasta. Järvelle päästyään äänet kantavat hyvin.

Matalataajuista ääntä ei pelkkä ilma juuri estä. Nykyisiä toteutettuja vastaavan

kokoisen tuulivoimalan tapauksessa tuulen voimakkuudella 8 m/s erottuu selvästi jaksollinen (sekunnin välein toistuva)

alle 150 Hz:n taajuinen amplitudimoduloitunut ääni. Tämä melu erottuu normaalin suomalaisen omakotitalon

sisätiloissa 1 500 metrin päässä voimalasta. Melua ei voi vähentää esim. vaihtamalla ikkunat uusiin.

 

Vertaaminen liikennemeluun ei ole relevanttia melun eroavaisuudesta johtuen.

Tuulivoimamelu koetaan merkittävästi kiusallisemmaksi kuin esim. tieliikennemelu samalla melumittarin osoittamalla lukuarvolla.

Tuulivoimamelussa on matalataajuisia komponentteja, jotka tulevat seinästä läpi häiriten mm. yöunta.  Modulaatio on vaihtelevaa, jolloin korva ei totu meluun (aivot eivät löydä toistoja eivätkä opi olemaan välittämättä melusta).

 

Monen voimalan meluyhteisvaikutus perustuu siihen, että ääniaalto on paineaalto.

Useiden ääniaaltojen edetessä yhtä aikaa aaltoihin tulee voimaloiden keskinäisestä etäisyydestä johtuvan aallon vaiheen eron mukaan

vahvistavia ja heikentäviä vaihteluita. Syntyy yhdistettynä whump-whump-ääni -  välissä hetki hiljaisuutta-

jonka tiheys riippuu tuulennopeudesta eli voimaloiden pyörimisnopeudesta.  Pahimmillaan esimerkiksi kymmenen voimalan

yhteisvaikutus voisi olla vahvistusmaksimissa (whump) kymmenkertainen yhteen voimalaan nähden.

Kaukana whumpwhumpit voivat yhtyä yhdeksi yhtäjaksoiseksi ääneksi.

 

Tuttu ilmiö on, että järven rannalla hiljainen keskustelu kuuluu järven yli 10 km, kun pinta on tyyni.

Samaan aikaan ylävirtaukset voivat pyörittää tuulivoimaloita.

Mökkiläisen kannalta tuulivoimalahäiriö voi olla ärsyttävä mutta silti ohjearvon mukainen.

Meillä Pohjolassa on kesäisin inversiokerroksia aivan järven pinnan tasalla.

Inversio on ilmakehässä tilanne, jossa lämpötila kasvaa ylemmäs mentäessä.

Inversiokerrokset voivat kanavoida melun, jolloin melu kulkeutuu häviöttä pitkiäkin matkoja (yli 10 km).

Inversiokerrokset muodostuvat lämpökerroksista.

Normaaliolosuhteissa melu taipuu kylmempään rajapintaan eli ylöspäin (ilmakehän viilenee korkeuden kasvaessa).

Melu taipuu alaspäin, jos järven pinnassa on viileämpää kuin sen yläpuolella olevissa kerroksissa.

Taipuminen on hyvin vahvaa, jos ylhäällä välikerroksessa on lämmin vyöhyke.

Kanavoituminen voi vahvistaa melua jopa 17 dB (tehty laaja tutkimus Ruotsissa, Denis Siponen VTT:llä tutkinut aihetta).

Keski-Euroopassa ei inversiokerroksia esiinny, joten tutkittua tietoa on toistaiseksi vähän tarjolla.

 

Karilanmaan tuulivoima-alueen suunnitelman suurin ongelma on se,

että voimala-alueen länsipuolisen Karilanmaa-Nikkaroisen ja itäpuolisen Kalkkinen-Nuoramoinen asutuksen väliin

jää alle neljän kilometrin matka, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen *

mukainen kahden kilometrin minimimelusuojavyöhyke asutuksen ja loma-asutuksen

ja (nykyisen kokoisten) tuulivoimaloiden väliin ei toteutuisi. Voimaloiden koon kasvaessa,

ja kun reunoilla on myös vapaa-ajan asutusta,

etäisyyden pitäisi itse asiassa olla vielä pitempi.

Kuitenkaan edes kahden kilometrin melusuojavyöhykettä noudattaen voimaloita ei ehdotetulle alueelle mahtuisi.

Lähimmät aiotun Karilanmaan tuulivoima-alueen ympäristön sisämaan asukkaat ja loma-asukkaat

asuvat alle kilometrin päässä voimala-alueen rajoista.

Myös Kalkkisten kylän reunamat ovat alle kilometrin päässä alueesta ja koko kylä alle kahden kilometrin.

 

Kalkkisten kanavan takana Kyminvirran puolella vesistöä lähinnä olevat tuulivoimalat Santerinahonmäellä

(Kalkkisten tien pohjoispuolella Riihilahdessa) olisivat alle kilometrin vesistöstä

 ja niillä olisi selvä meluvaikutus vakituisille asukkaille ja loma-asukkaille.

Ihmiset eivät tule vapaa-ajan asunnoilleen tai luontomatkailemaan sietääkseen

jotain juuri ja juuri ohjearvoihin mahtuvaa ääntä, vaan nauttimaan luonnon rauhasta.

Voimaloiden suuri lukumäärä ja äänen kulkeutuminen veden yllä pahentaa asiaa.

 

 

Maisemavaikutus

Kalkkisten kanavan ja kylän välillä Kyminvirran puolella vesistöä lähinnä olevat tuulivoimalat Santerinahonmäellä

(Kalkkisten tieltä pohjoiseen Riihilahden kohdalla)

olisivat alle kilometrin vesistöstä ja näkyisivät hyvin vesireitille ja sen varren asukkaille ja loma-asukkaille.

 

Pulkkilanharjun pohjoispäästä ja  Käkisalmen sillalta näkyisivät ainakin Santerinahonmäellä (Kalkkisten tienvarressa Riihilahdessa) olevat voimalat. Sulunpohjan kohdalla lähin voimala voisi olla noin 2,5 km järvestä.  Voimalat näkyisivät myös Pulkkilansalmelle.

 

Karilanmaan tuulivoima-alueen voimalat tulisivat toteutuessaan näkymään paitsi Pulkkilanharjulle, myös muualle

Päijänteen Asikkalanselälle ja Virmailanselälle, Kelventeen pohjoispään, Naumin,

Hirvisaaren ja Pulkkilanharjun väliselle vesialueelle ja kansallispuiston saariin.

Lähimmät voimalat olisivat noin viiden kilometrin päässä järvestä,

 ja Pitkänkivenkalliot ja Soidinkangas kauempana ovat korkeita alueita.

 

Ne näkyisivät myös juuri viime kesänä lomareittikisan voittaneelta Vääksy-Sysmä-Luhanka-tieltä.

http://www.rantapallo.fi/suomen-matkailu/tama-on-suomen-kaunein-autoreitti-loydatko-tutun-maiseman/

 

Auringon paistaessa voimalan takaa siipien pyöriessä syntyy välkevaikutus. Pimeällä maisemassa näkyy voimalan lentoestevalo.

 

 

Kuvat: Pulkkilanharjulta ehdotetulle alueelle päin

 

Luontovaikutukset

 

Tämän tuulivoima-alueen tieltä on kaavassa jäämässä toteuttamatta

yksi aiemmin hiljaiseksi alueeksi kaavailtu alue Ison Hirvijärven lähellä, ja ylipäätään on aikomus uhrata paikallisesti

tai maakunnallisesti merkittävä yhtenäinen metsäalue.

Metsän keskellä olevat luonnonsuojelu-alueet on vain juuri ja juuri kierretty puskurialuetta jättämättä.  Luonnonsuojelualueet

ovat liito-orava-alueita. Alueella muuten liikkuu maakotka, karhu ja asuu mm. kaakkuri.

Tuulivoimaloiden toteutus karkottaisi eläimiä ja lintuja.

 

Lopuksi

 

Kaavaan liittyneessä erillisessä tuulivoimatarkastelussa käytettiin vielä vanhaa 500 m melusuojavyöhykettä,

joka juontaa juurensa aikaisemmista pienemmistä voimaloista, yksittäisistä voimaloista ja alun kokemusperäisen mittaustiedon puutteesta. 

Selvityksessä olisi siis pitänyt käyttää melusuojavyöhykkeen mitoituksena vähintään kahta kilometriä.

Lisäksi maakuntakaavan erillisessä tuulivoimatarkastelussa oli se puute, että vesistöjen rantojen loma-asunnot puuttuivat kartalta.

Jos käytetään kahden kilometrin varoaluetta, ehdotettu tuulivoimala-alue ei mahdu asutuksen väliin.

Karilanmaan tuulivoimala-aluetta ei siis tulisi ollenkaan mahdollistaa maakuntakaavassa.

 

Maakuntakaavan Kalkkisten-Nikkaroisten tuulivoimala-aluerajaus korostettu keltaisella

Viite 

Sosiaali-ja terveysministeriön lausunto Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta

Kirjoittaja Mirja Metsälä on maanmittausinsinööri ja kesäasukas, mirja.metsala (at) saunalahti.fi

Sähkön tuotannosta tuulivoimalla

Tuulivoima on säästä riippuvainen sähköntuotantomuoto. Se ei nykyisellään ole kannattavaa ilman veronmaksajien maksamia tukia tuulivoimayrityksille (ns. syöttötariffi). Jos tuulivoimala joudutaan jälkeenpäin määräämään hitaammalle ajolle asutusta liian lähellä olevan sijaintipaikan takia, sen tehokkuus entisestään laskee. Jos halutaan tukea uusiutuvia energiamuotoja, kannattaa odottaa hieman muiden energiamuotojen mm. aurinkoenergiatekniikan kehitystä.

 

Linkkejä:

Tutkimustietoa, miksi ihmisten kokemus poikkeaa etukäteen arvioidusta melusta?

Melumallinnustutkimus  

Maakuntahallitus on käsitellyt tuuulivoima-alueita koskevia muistutuksia ja jatkaa asian parissa 16.11.2015.
Loppusyksystä on tarkoitus päättää maakuntavaltuustolle vahvistettavaksi aiotut tuulivoima-alueet.
Maakuntakaava ohjaa tarkemman tason kaavoitusta ja suunnittelua, vaikka toisinkin yritetään välillä väittää.
Alueen koko ja tarkka sijainti voivat jonkin verran muuttua tarkemmassa kaavoituksessa.
Suuren tuulivoimala-alueen rakentaminen ei ole mahdollista ilman maakuntakaavan aluevarausta.

ESS 7.10.2015

Etelä-Suomen Sanomat syksyllä 2014 hankkeista

Tuulivoima_ess.pdf

Päijät-Hämeen Maakuntaliiton sivut

http://tvky.info Tuulivoimatuotannon vaikutuksista

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/tuulivoimalan_melu_vei_raahelaisperheen_y%C3%B6unet_7076208.html

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/tuulivoima-tuo-melu-ja-maisemahaittoja/1773337

Linkki sysmäläisten Rekolanvuoren ympäristön asukkaiden tuulivoimasivuille

Lisää linkkejä