Edistyksellinen tiedeliitto ry järjestää seminaarin torstaina 12.5.2011 alkaen klo 12.00 Tieteiden talolla,
salissa 505, Kirkkokatu 6, Helsinki
Miten turvataan tutkimuksen perusta? -seminaarissa haastetaan tutkijoita,
tiedepolitiikasta vastaavia virkamiehiä ja päättäjiä
aitoon keskusteluun suomalaisesta perustutkimuksesta: onko perustutkimus
tarpeen, miten se turvataan, kenen vastuulle perustutkimuksen turvaaminen
kuuluu? Suomen Akatemian Suomen tieteen tila ja taso -selvityksessä
sekä Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä
arvioinnissa tuotiin esille, että Suomessa keskitytty liian paljon
soveltavaan tutkimukseen ja tämän seurauksena tieteellisen tutkimuksen
taso on laskenut. Ainakaan toistaiseksi ei viime vuonna ilmestyneiden
arviointien sanoma ei ole vaikuttanut tiedepoliittiseen päätöksentekoon.
Päinvastoin, soveltavaa tutkimusta painottava linja jatkuu mm. tutkimus-
ja innovaationeuvoston linjauksissa.12.00–12.30 Kahvi
12.40–13.10 Mikä uhkaa perustutkimusta? johtaja Anita Lehikoinen,
Opetus- ja kulttuuriministeriö Avaa PowerPoint -esitys
13.10–13.40 Kilpailtu rahoitus ja tieteen taso, tiedeasiainneuvos
Jarmo Laine,
Suomen Akatemia Avaa PowerPoint -esitys
13.40–14.10 Miten parannetaan tutkimuksen tekemisen perusedellytyksiä?
vararehtori, professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto Avaa PoWerPoint-esitys
14.10–14.40 Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista,
tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen, Tampereen yliopisto Avaa PowerPoint -esitys
14.40–15.10 Tappaako kilpailu kilpailun? vararehtori, professori
Harri Lönnberg, Turun yliopisto
15.10– Keskustelua ja päätös
Seminaari on kaikille avoin. Kahvitarjoilun vuoksi tilaisuuteen osallistuvia
pyydetään ilmoittautumaan 9.5.2011 klo 15.00 mennessä liiton
pääsihteerille, sähköpostilla tiedeliitto@netlife.fi
tai puhelimitse 040 728 3893.
1. Tutkimusrahoituksen painopistettä on siirrettävä
yliopistoihin, tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyttä tulee
lisätä kilpailutusta vähentämällä.
Tutkimusrahoitusta tulisi suunnata suoraan yliopistoihin, eikä kiertotietä
Tekesin ja Akatemian kautta. Tätä rahoituksen suunnanmuutosta
tukevat mm. uusimmassa Suomen tieteen tila ja taso -raportissa ja Suomen
innovaatiojärjestelmän arvioinnissa esitetyt näkemykset.
Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvostokin (entinen
tiede- ja teknologianeuvosto) toteaa uusimmassa raportissaan, että
perustutkimusta pitäisi rahoittaa suoraan. Se kuitenkin jakaa ehdottamansa
lisärahoituksen vanhan tavan mukaan niin, että iso osa siitä
menee Tekesille, tätä pienempi osa Akatemialle ja kaikkein vähiten
yliopistoille.
Nyt suora rahoitus ei riitä yliopistoissa edes hyvän perusopetuksen
toteuttamiseen, vaan , vaan sitä joudutaan subventoimaan sisäisesti
eri tavoin tutkimusrahoituksen rippeillä.
Suora perustutkimuksen rahoitus yliopistoille pitäisi erottaa opetukseen
ja muuhun perustoimintaan kohdennettavasta rahoituksesta. Samalla tulee
huolehtia siitä, että opetuksen laatu ja tarvittava laajuus
voidaan toteuttaa siihen varatuilla resursseilla ilman sisäisiä
subventioita. Erityisesti uusien alojen opetuksen riittävä resursointi
on usein ongelmallinen toteuttaa yliopistojen sisällä..
Myös tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyteen tulisi kiinnittää
huomiota. Pitkäjänteisellä rahoituksella voitaisiin edistää
urakehitysmahdollisuuksia ja siten parantaa yliopistojen kilpailukykyä
osaavasta työvoimasta. Tutkimuksen laadun nostaminen ja uusien tutkimusteemojen
kehittäminen edellyttää nykyistä pitkäjänteisempää
rahoituspohjaa. Nykyisin kohtuuttoman suuri osa tutkijoiden työpanoksesta
ja -ajasta menee rahoitushakemusten tekemiseen, koska rahoituskaudet ovat
liian lyhyitä ja rahamäärät liian pieniä.
2. Koko maa on pidettävä korkeakoulutuksen piirissä.
Edistyksellinen tiedeliitto näkee tärkeänä, että
Suomessa on alueellisesti kattava yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkko.
Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu.
Nyt menossa oleva opettajankoulutusyksiköiden määrän
pienentäminen on otettava uuteen tarkasteluun. Alueellisesti hajautetut
koulutusyksiköt ovat työvoiman saatavuuden kannalta erittäin
tärkeitä.
Yliopistoja ja korkeakouluja on rohkaistava erikoistumaan ja on mahdollistettava
niiden keskittyminen entistä enemmän vahvuusalueisiinsa. Korkeakouluja
ja yliopistoja tulee rohkaista yhteistyöhön yhteistutkintojen
kautta. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä yliopistoissa antaa
tähän hyvän mahdollisuuden. Tutkimusyhteistyössä
verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti on korkeakoulujen
menestymisen edellytys.
3. Koulutuksellinen tasa-arvoon säilytettävä.
Korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana.
Korkeakouluvalinnoissa Edistyksellinen tiedeliitto kannattaa ensimmäistä
tutkintoaan opiskelemaan hakevien valitsemista omana kiintiönään.
Lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintoa tulee entistä
enemmän hyödyntää korkeakoulujen valintakriteereinä.
Koulutuksellista epätasa-arvoa lisää se, että opiskelupaikan
saaminen suosituimmilla koulutusaloilla edellyttää käytännössä
kaupallisen valmennuskurssin käymistä. Korkeakouluihin
pääseminen ei saa olla kiinni vanhempien sosiaalisesta taustasta
eikä asuinpaikkakunnasta.
Edistyksellisen tiedeliitto ry:n sääntömääräinen
vuosikokous keskiviikkona 20.04.2010
alkaen klo 18.00 Maaseudun Sivistysliiton neuvottelutilassa, Eerikinkatu
28, 5. krs, Helsinki.
Vuosikokouksen jälkeen klo 19.00 kaikille avoin
keskustelutilaisuus. Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja
Kira Ukkonen kertoo, kuinka tenure track (opetus-
ja tutkimushenkilöstön vakinaistamispolku) Helsingin
yliopistossa on hoidettu? Mitä tavoitteita on asetettu ja
kuinka niihin päästään?
Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 18.04.2011 klo 15.00 mennessä liiton
pääsihteerille, sähköpostilla tiedeliitto@netlife.fi
tai puhelimitse 040 728 3893.
Tervetuloa!
Hallitus
* * *
Tiedä suomeksi! -kiertue Sosiologipäivillä 24.–25.3.
2011 Tampereen yliopistolla.
Päivystyspiste päätalon aulassa molempina päivinä
kello 10–18.
Perjantaina 25.3. päätalon salissa A3 kello 12–14
päätoimittaja Kari Kuoppala (Tiedepolitiikka), Ville
Lähde ja Antti Salminen (niin & näin), Laura
Saarenmaa (Tampereen yliopisto) ja Tuomas Seppä (Gaudeamus)
puhuttavat ja puhuvat paneelissa siitä, miksi työtään
tekevät.
Tilaisuus kaikille avoin. Tervetuloa!