* SINGLET ja EP -levyt * 

Alla on luettelo Eeron ja Jussin (& The Boysien) singleistä ja EP -levyistä. Levyistä esitetään seuraavat tiedot: Otsikkotiedot; levyn kappaleet; kappaleiden säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat; kappaleiden kestoajat sekä luettelo levyllä soittavista muusikoista.

Eeron ja Jussin ensilevyn A-puolen kappale oli alunperin tanskalaisten veljesten Jan & Kjeldin levyttämä Banjo Boy. Kappaleesta tuli suomessakin varsin suosittu ja siitä tehtiin peräti viisi eri levytystä. Eeron ja Jussin lisäksi sen levyttivät seuraavat artistit: Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri (HVM TJ 182), Syvonne Rennfors ja Kai Pahlman sekä Ylermi Kosusen yhtye (RCA FAS 614), Marketta Joutsi ja Blue Master orkesteri (Blue Master BLU 574) sekä Markku Söderström ja Harry Bergströmin yhtye (Triola TS 430). Eeroa ja Jussia lukuunottamatta muut artistit ovat jo vaipuneet unohduksiin lukuunottamatta Pahlmania, mutta hänetkin muistetaan parhaiten banaanipotkustaan - ei Banjo Boysta. Mustapha on Bob Azzamin alunperin levyttämä kappale. Suomeksi kappaleen levytti ensimmäisenä Brita Koivunen (Scandia KS 361). Naisen esittämäksi tarkoitettu Tuomisaaren teksti kuullostaakin 15 - 16 vuotiaiden poikien esityksenä hiukan kornilta. Säestävän Harry Aaltosen yhtyeen koonpanoa koskevat tiedot eivät ole täysin varmoja.

Detaljina todettakoon vielä, että Banjo Boyn suomalainen tekstittäjä Reino Helismaa on syntynyt levytyksessä käytetyn Akkuteollisuuden studion naapurikorttelissa Neitsytpolku 3:ssa.

Eeron ja Jussin esittämät kappaleet ovat aivan samat versiot kuin singlellä 45-SD 5507. EP:n B-puolen kappaleet esittää Eino Grön.

Eero ja Jussi todennäköisesti pelkästään laulavat tällä levyllä. Säestävän yhtyeen kokoonpano perustuu muistitietoihin, eikä siten ole täysin varma. Kyse ei kuitenkaan ole mistään Eeron ja Jussin rock-yhtyeestä vaan ajalle tyypillisesti levyllä soittava "rock-yhtye" koostuu studiomuusikoista. Lapsenvahdin rock -kappaleessa vauvaa esittää riemastuttavalla tavalla Ragni Malmstén. Jokellusäänien tuottamiseen käytettiin lisäksi vesikuppia. Singlen kummankin kappaleen on tekstittänyt Reino Helismaa, A-puolen nimimerkillä Rauni Kouta.

Eeron ja Jussin esittämät kappaleet ovat aivan samat versiot kuin singlellä 45-SD 5529. EP:n B-puolen kappaleet esittää Anja Piipponen.

Tämä Esquires -single on ensimmäinen levytys, jossa Eero soittaa rumpuja.

The Esquires levytti toukokuussa kaksi singleä. Bändi halusi tehdä nimenomaan rautalankalevyn, mutta levy-yhtiön vaatimuksesta tehtiin myös laulettu single. Jannu tanssii valssia kappaleessa tosin sentään lauletaan rautalankabändistä. Eero ei osannut tuohon aikaan vielä laulaa ja soittaa rumpuja yhtäaikaa, joten keikoilla lauletuissa biiseissä soitti rumpuja Jorma Kalenius ja bassoa Reijo Bergström. Levytyksessä tausta tehtiin kuitenkin erikseen ja lauluosuudet äänitettiin sitten taustan päälle. Ajalle tyypillisesti levyn etikettiin merkittiin esittäjiksi Eero ja Jussi sekä The Esquires. Bändi siis mainittiin ikäänkuin säestävänä yhtyeenä. Jussin mukaan kappaleiden sovituksista vastasi lähinnä lyvytystä valvonut Nacke Johansson.

Levyn molemmat kappaleet ovat peräisin ruotsalaisen Sven Ingvars -yhtyeen tuotannosta (EP: Philips PE 433 422 / LP: PL 08216). Toisin kuin humma tämä laulettu single ei menestynyt mainittavasti. Näitä biisejä ei ole julkaistu myöhemmin millään muulla levyllä. Eero ja Jussi eivät itse juuri perusta tästä levytyksestään. He eivät muutenkaan noteeraa näitä Fazerille tehtyjä laulettuja singlejään kovin korkealla. Nuorista pojista oli tietysti nastaa päästä levytämään, mutta levyjen materiaali ei ollut sitä mitä he itse olisivat halunneet levyttää. Eikä tämä vastenmielisesti tehty levy mikää helmi olekkaan. Helismaan teksti varsinkin Räätälin rallissa on kuitenkin mielestäni kaikessa korniudessaan varsin lystikäs.

Humman menestyksen innoittamana Osmo Ruuskanen teetti Esquiresilla lisää vanhoihin iskelmiin perustuvia rautalankasovituksia. Muista minua on ensimäinen Eeron ja Jussin levyttämä Toivo Kärjen sävellys. Kaihoisa tango on muuttunut Esquiresien käsittelyssä reippaaksi twistiksi. 

The Esquiresien biisit ovat samat kuin singlellä Decca 45-SD 5601. Levyn b-puolella on kaksi The Avangersien esittämää kappaletta. Tämä EP on julkaistu uudelleen vuonna 1980 neljän EP:n paketissa Suomalaisen rockin historiaa (Finnlevy EEP 1). Paketin muut levyt ovat: Eddy & The Lightnings (SDEP 1048), The Esquires (SDEP 1050) ja Rock - Jorma Kalenius yhtyeineen (427 516 PE).

Tämä levytys jäi Eeron ja Jussin viimeiseksi Esquiresien riveissä. He nimittäin erosivat yhtyeestä välittömästi levytyksen jälkeen liittyäkseen toiseen rautalankayhtyeeseen - The Soundsiin. Molemmat kappaleet ovat säveltäjämestari Toivo Kärjen suuresta "musiikkiarkusta" peräisin. Kappaleiden sovittajista ei missään yhteydessä mainita, mutta Jussin mukaan bändi on tehnyt sovitukset itse.

The Esquiresien esitykset levyllä ovat samat versiot kuin singlellä 45-SD 5605. EP:n toisen puolen kappaleet esittää Reino Helismaa.

Eeron ja Jussin ainoaksi levytykseksi Soundseissa jäi tämä single. Levyn biisit ovat Johnny Liebkindin käsialaa. Kaipaan sua tosin perustuu vanhaan valssiin Kulkurin kaiho, jota Liebkind on tosin muunnellut varsin vapaasti. Eero vastaan pääsoin laulusta Hei tytöt kappaleessa. Kaipaan sua biisin laulavat Eero, Jussi ja Johnny yhdessä, Eeron aloittaessa tämänkin biisin. Johnnyn ääni on kyllä miksattu aika kuulumattomaksi. Levy ei menestynyt kaksisesti. Osittain tämä johtui siitä, että Kaipaan sua kappaleen osalta levyn puristuksessa oli sattunut tekninen vika. Tämän takia levy sai soittokiellon Yleisradion ohjelmistossa. Kappele olisi muuten ollut varmaa hittiainesta. Eero ja Jussi ovat myöhemmin levyttäneet sen kahdesti uudelleen.

Mosse Viksted hankki levy-yhtiönsä uudelle bändille päivän kuumimman hitin - Beatlesien All My Loving. Kappalehan oli ykköshittinä joka puolella maailmaa. Singlen kääntöpuoli on niin ikään Beatles-tulkinta. Tämä olikin vasta toinen kerta, kun Lennon-McCartney sävellyksiä levytettiin suomeksi . Ensimmäisen Beatles-coversinglen (Scandia KS 519) olivat enättäneet tehdä Ann Christine ja Johnny sekä The Hounds paria kuukautta aiemmin. He purkittivat 3.2.1964 kappaleen Meidän yhteinen (From Me To You) ja 15.2.1964 Jos käden annat vain (I Want Hold Your Hand). Nämä Sauvo Puhtilan nimimerkillä S.Tuuli suomentamat esitykset ovat kuitenkin painuneet kutakuinkin unholaan, kun taas Kaikki rakkauteni on yhä tänäänkin tunnetuimpia Beatles suomennoksia. Se on julkaistu uudelleen lukemattomilla kokoelmalevyillä.

The Boys oli ensilevyä tehdessään vielä kolmimiehinen. Koska bändissä ei ollut soolokitaristia, lainattiin levytykseen kitaristiksi Soundsien Henkka Granö. The Boysin kitaristiksi aiotulla Kari Kuuvalla oli omia levytyskiireitä ja hän ei ehtinyt tekstittää levyn molempia biisejä ja niin Jussi sai tehdä ensimmäisen levytetyn sanoituksensa B-puolelle tulleeseen Beatles-kappaleeseen Do You Want To Know A Secret. Näin alkoi siis Jussin melkoisen tuottelias sanoittajan urakin. Tätä singleä voidaankin pitää monessa mielessä merkittävänä.

The Boysien toisen singlen ykköspuolelle (Route 66) esittäjäksi on merkitty Eero & The Boys. Eero huolehtii laulusta yksinään ja tuonaikaisen tyylin mukaisesti levyetikettiin merkittiin esittäjäksi laulusolisti. Kyse on kuitenkin Eero ja Jussi & The Boys levytyksestä. Route 66 on varsin samankaltainen versio kuin Rolling Stonesien esitys heidän ensimmäisellä LP:llään, eikä Eeron ja koko bändin tarvitse lainkaan hävetä suoritustaan Jaggerin ja kumppaneiden rinnalla. Bändissä ei vieläkään ollut vakituista soolokitaristia, joten levytystä varten värvättiin kitaristiksi Kajde Westerlund. Kadje oli jo pestattu myöhemmin kesällä alkavalle Boysien Itä-Saksan kiertueelle ja hän jäi sen jälkeen bändiin vakituisesti. Hänestä tulikin sittemmin tämän pikäaikaisen bändin merkittävimpiä muusikoita.

The Enchanted Sea on äänitetty heinäkuussa 1964 samassa sessiossa kuin edellinen single (FAS 921). Tämä on ensimmäinen Eero ja Jussi & The Boys levytys, jolla soitti Rauno Lehtinen. Lehtinen toimi Discohonin levytyspäälikkönä vuosina 1960-67 ja oli mukana useimmissa Boysienkin levytyksissä.
Kauniin naisen levytyksessä puolestaan on ensimmäistä kertaa mukana "klassisin" The Boys kokoonpano. Eeron ja Jussin lisäksi mukana ovat bändiin vakaituisesesti liittynyt Kajde Westerlund ja basistiksi Harry Sjöbergin tilalle tullut Lasse Kvist. Heidän lisäkseen levytyksessä soittivat Rauno Lehtinen pianoa ja Ilkka Luukkonen tamburiinia. Viimemainittua ei mainita LP:n Eero ja Jussi & The Boys - singlet 1964-68 muusikkolistassa. Tamburiini on kuitenkin selvästi kuultavissa levyltä. Kauniin naisen levyttäminen oli Jussin kertoman mukaan varsin tuskaista puuhaa kappaleen epäsäännöllisen tahtimäärän vuoksi. Lopputulos on kuitenkin erinomainen. Sanoituksen Kaunis nainen kappaleeseen teki Sauvo Puhtila (Saukki) käyttäen tällä kertaa salanimeä Solja Tuuli.
Molemmat kappaleet olivat mukana seuraavana vuonna ilmestyneellä albumilla Numero 1.

Tahdon saaren kappaleella Eero ja Jussi osallistuivat Suomen eurovisiisukarsintaan. Tuosta karsinnasta onkin taitettu peistä pitkän aikaa. Kisanhan voitti Viktor Klimenkon esittämä Kärki-Helismaa kappale Aurinko laskee länteen. Monien mielestä Suomi menetti kaikkien aikojen mahdollisuutensa, kun Katri Helenen esittämä Minne tuuli kuljettaa, Kärjen tuotantoa tämäkin, ei voittanut. Olihan tuo kappale silloin niin suuressa suosiossa ollutta letkajenkkaa. Yleisöäänestyksessähän Katri-Helena oli selvä voittaja, Eeron ja Jussin sioittuessa toiseksi. Yleisradio ei tuohon aikaan paljoa piitannut kansan näkemyksistä ja voittajaksi junailtiin "asiantuntijoiden" voimin tuo Aurinko laskee länteen, jonka Kärki ja Helismaa olivat tehneet salanimillä Kari Aava ja Orvokki Itä. Myös Toivo Kärkeä valinta on jälkeenpäin harmittanut, olisihan Minne tuuli kuljettaa kappaleella ollut ilmeisen hyvät menestysmahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla silloisessa letkisboomissa.

Tuo oli ensimmäinen näkemäni euroviisukilpailu ja muistan vieläkin, että pidin kovasti peukkuja Eerolle ja Jussille. Pettymys oli suuri, kun tulos julkistettiin. No Tahdon saaren menestyi kuitenkin kotimaan markkinoilla ihan hyvin ja jälkeenpäin olen oppinut arvostamaan myös Aurinko laskee länteen kappaletta. Tämä tekstihän jäi Helismaan viimeiseksi ja on tavallaan hänen testamenttinsa.

Levyn b-puolen kappale Juna on mennyt on niinikään Erik Lindströmin sävellys. Eero ja Jussi & The Boys singlet 1964-68 -LP:n kansitekstien mukaan Lindström olisi myös tehnyt tekstin lauluun. Arto Kylänpään "Suomalaisten äänilevyjen luettelon -vinyylilevyt 1953-1969" mukaan tekstin on tehnyt S.Tuuli eli siis Sauvo Puhtila. Kirjan tiedot on tarkistettu alkuperäisiltä levyiltä, joten pidän tätä tietoa luotettavampana. Omasta levyhyllystäni single valitettavasti puuttuu. Tahdon saaren kappaleen tekstittäjänimerkki "Hillevi" on säveltäjä Erik Lindströmin vaimo. Juna mennyt on -kappaleella ei ole mukana The Boys yhtyettä, vaan säestyksestä huolehtii Rauno Lehtisen studio-orkesteri, jonka edellä mainittu kokoonpano perustuu muistitietoihin ja ei ole aivan varma. Eero ja Jussi toimivat pelkästään laulusolisteina. Tämä kappale äänitettiin poikkeuksellisesti Scandian studiolla Helsingin Kulttuuritalolla.

Molemmat singlen kappaleet on sittemmin julkaistu albumeilla Eero ja Jussi 20 vuotta ja Singlet 1964-68. "Tahdon saaren on lisäksi julkaistu albumeilla Eero ja Jussi 1960-1970 ja 20 suosikkia.

Liisan koira tehtiin singleä varten uusiksi. Liisan koiran Eero ja Jussi olivat alkuaan löytäneet Rolling Stonesien ensimmäiseltä albumilta (Decca LK 4605). He olivat kuitenken saaneet Reino Helismaan pojalta Markku Helismaalta lainaksi Rufus Thomasin alkuperäisen Atlantic levytyksen. Sigleversiolle lisättiinkin kappaleen alkuun Rufus Thomasia matkien Mendelssohnin Häämarssialoitus ja loppuun Jussin puheosuus. Let's Go oli puolestaan tanskalaisen Sir Henry & His Butlersien Suomessa tunnetuksi tekemä, alunperin amerikkalaisen The Routersin levyttämä biisi, josta tunnetuimman version on tehnyt Ventures yhtye. Molemmat singlen kappaleet on sittemmin julkaistu albumeilla Eero ja Jussi 1960-1970 ja Singlet 1964-68. Jussi levytti Liisan koiran uudelleen vuonna 1979 Lapsilta kielletty albumille.

Tämä single julkaistiin Länsi-Saksassa RCA:n kansainvälisellä julkaisunumerolla mustavalkoisella kuvakannella. Molemmat singlen kappaleet ovat Numero 1:ltä. Levyä myytiin Länsi-Saksan lisäksi ainakin kaikissa pohjoismaissa. Parhaiten se menestyi Norjassa. Hello Josephine oli parhimmaillaan tunturimaan myyntilistan yhdeksännellä sijalla. Kesäkuussa Eero ja Jussi & The Boys esiintyivät Tukholman Gröna Lundin huvipuiston Jump In-poptanssipaikassa esittäen. Siellä That Lacky Old Sun palkittiin ennätyksellisillä 7 minuutin ja 14 sekunnin aploodeilla. Biisi olikin pitkään bändin keikkabravuureita ja Eero esitti sitä myöhemmin myös soolokeikoillaan. Jussi levytti kappaleen omana suomennoksenaan Päästä pois tahtoisin albumilleen Kehä kaartuu vuonna 1975.

Tämä oli ensimmäinen levy, jolla Viksted ja Lehtinen käyttivät Boyseja myös muiden Discophonin artistien taustalla. Rauno Lehtinen täydentää jälleen bändiä soittaen B-puolen tyylikkäät urkuosuudet. Jo riittää ei ole oikein Carolan tyyliin sopiva kappale ja tulkinta ei Carolan osalta olekaan kovin onnistunut. Hunajainen on sen sijaan mielestäni Carolan upeimpia tulkintoja. Rauhallinen ja vähäeleinen sovitus tukee hienosti Carolan osin kuiskaavaa esitystä. Carola levytti Hunajaisen uudelleen vuonna 1970 albumille Kielletyt leikit (RCA Victor LSP 10314). Aarno Raninen teki biisistä nopeamman ja prameilevamman sovituksen kadottaen kappaleesta sen intesiivisen tunnelman, joka alkuperäisessä versiossa on.

Singlen molemmat kappaleet on julkaistu vuonna 1997 ilmestyneellä Carolan kokooma-albumilla 20 suosikkia - Kielletyt leikit (F-Records 0630-16953-2).

Vuonna 1965 folk-musiikki oli lyönyt itsensä läpi myös Suomessa ja Eero ja Jussi & The Boyskin levyttivät syksyllä uuden singlensä A-puolelle Donovanin alunperin akustisen folk-hitin Catch The Wind. Levyn kääntöpuolelle otettiin jälleen Rollarihitti. Jussi käänsi Rollareiden ehkä kaikkein tunnetuimman kappaleen Satisfaction nimelle Tyytymätön. Teksti on aika valju ja laulun sanoin voi todeta "olla en voi tyytyväinen", sillä tulkintakin on bändin rollaricovereiden heikointa antia. Jussi onkin sanonut, että hänen toinen äänensä lähenee atonaalisuutta. Jussi myös epäilee, että singlelle tuli vahingossa väärä otto biisistä. Toisesta Provissircokista tehdyllä livealbumilla Provinssi-rock ´80 Live on Jussin ja Kalle Kiwes Bluesbandin alkuperäiskielellä esittämä versio Satisfactionista.
Molemmat singlen kappaleet on sittemmin julkaistu albumilla Singlet 1964-68. Tuuli kuiskaa vain on lisäksi julkaistu albumeilla Eero ja Jussi 1960-1970 sekä 20 suosikkia.

Tämä Carolan singelelle sijoitettu Maailmain äänitettiin samassa sessiossa kuin Eero ja Jussi & The Boysien samasta laulusta tekemä oma, LP:lle Numero 2 päätynyt, esitys. Laila Kinnunen oli esittänyt tämän englantilaisen Herman's Hermits -yhtyeen hitiksi tekemän kappaleen TV:ssä Kuukauden suositut -ohjelmassa. "Mosse" Vikstedt oli ihastunut tuolloin lauluun ja päätti levyttää sen Carolalla Boysien säestämänä. Singlen toisella puolella Carola esittää Pentti Lasasen yhtyeen säestämänä Lasasen ja Saukin tekemän laulun Vastakohdat. Maailmain on julkaistu uudelleen vuonna 1997 imestyneellä Carolan kokooma-albumilla 20 suosikkia - Rakkauden jälkeen (F-Records 0630-19578-2)

Tämä Jukka Kuoppamäen single äänitettiin marraskuussa 1965 samassa sessiossa Numero 2:sen biisien kanssa. Levy on Kuoppamäen lyheyksi jääneen folk-kauden tuotoksia ja en ole huomannut, että singlen biisejä olisi julkaistu myöhemmin millään kokoelmalla. Kuoppamäki oli muutoin tuohon aikaan ehdolla The Boysien kitaristiksikin, mutta aie kariutui hänen heikkoon sähkökitaran soittotaitoonsa.

Soundsien single Emma / Mandschurian Beat menestyi Japanissa 1964 hienosti. Sitä myytiin yli 200.000 kappaletta. Tämän innostamana Japanilaiset julkaisivat Soundsien muutkin rautalankalevyt ja tilasivat Suomesta uusia kappaleita. The Sounds -yhtye oli kuitenkin kerinnyt jo hajota ja niinpä tuottaja Osmo Ruuskanen kokosi studioon joukon entisiä Sounds -muusikoita Eero ja Jussi mukaan lukien. Soolokitariksi värvättiin The Boysien Kajde Westerlund. Tällä kokoonpanolla äänitettiin kaikkiaan 14-16 uutta rautalankalevytystä. Näin saatiin Japanin markkinoille kokonainen The Sounds LP. Näitä LP -raitoja julkaistiin myös kolmella singlellä (SFL 1027, SFL 1031) ja ainakin yhdellä EP:llä (SFL 3117). Joidenkin tietojen mukaan Japanissa julkaistiin myös kuuden kappaleen EP, jolla on kaksi muutoin julkaisematonta raitaa. Tämän lisäksi Warnerin hyllyillä (toivottavasti) tallella olevilla nauhoilla on 6-8 julkaisematonta biisiä. Siberia eli Rakastan sinua, elämä julkaistiin kahdella singlellä. Tämä esitys on mono ja kääntöpuolella on Tamara Lundin venäjän kielinen esitys samasta kappaleesta.

Tämän stereosinglen kääntöpuolella on 17.4.63 äänitetty ja Suomessakin aikanaan julkaistu Sounds -äänite Troika, jolla soittavat: Henrik Granö, Bobi Söderblom, Peter Ekman ja Johnny Liebkind.

Tässä on sama versio kappaleesta kuin singlellä FL 1212. Nyt esitys on stereona. Kääntöpuolella on Feenades yhtyeen esittämänä kappale Ajomies.

Osa The Sounds' Best Album -LP:n (Philips SFX 7025) kappaleista julkaistiin vuonna 1966 Japanissa myös tällä EP:llä.

Tämä on ensisingle huhtikuussa 1966 ilmestyneeltä LP:ltä Numero 2. Salainen rakkaus on lyhennetty versio LP-raidasta. Rauno Lehtisen pianosoolosta on pätkäisty puolet pois. Single julkaistiin Eeron ja Boysien nimissä, vaikka myös Jussi soittaa levyllä. Jussi oli singlen ilmestymisen aikaan armeijassa ja bändi keikkaili tuolloin ilman häntä. Salainen rakkaus on lukemattomia kertoja levytetty evergreen. Tunnetuimman version siitä lienee tehnyt näyttelijä Doris Day. Boys-tulkinta lienee kuitenkin saanut innoituksen englantilaisen Kathy Kirbyn vuonna 1964 tekemästä beat-versiosta. Rauli Badding Somerjoki levytti biisin lähes samoilla sanoilla Tähdet, tähdet albumilleen (Johanna JHN 3035) merkaten suomennoksen kuitenkin omiin nimiinsä. Ronski Antti on alunperin new orleansilainen kansanlaulu, johon Jussi teki suomalaisen tekstin ruotsalaisen folk-version pohjalta.

Tammikuussa oli jo julkaistu single Sinä vain/Norjan puu (FAS 955) Eero & The Boys nimellä, mutta tuolla singlellä Jussi ei ollutkaan mukana. Se olikin ainut The Boys -single, jolla Jussia ei lainkaan kuulla. Tosin sekään ei syntynyt ihan ilman Jussin myötävaikutusta. Jussi teki nimittäin Sinä vain kappaleen sanat yhden iltalomansa aikana Mikkelissä.

Toinen single Numero 2:lta. Yhtye esitti Balladin TV-2:n Ohimennen ohjelmassa ja Yrjö Tähtelän elokuvassa "Popralli". Elokuussa 1966 Balladi kanuunasta nousi radion Kahdeksan kärjessä listan ykköseksi. Levystä ei kuitenkaan jostain kumman syystä tullut myyntihittiä, mutta molemmat kappaleet ovat muodostuneet kestosuosikeiksi. Levymyynnin vähäisyyteen vaikutti ehkä se, ettei yhtye esittänyt sitä lainkaan keikoilla kiertäessään kesällä 1966 ahkerasti ympäri Suomea Danny-shown mukana. Kantribiisi Tummanpunainen on peräisin George Hamilton IV:n albumilta Fort Worth, Dallas Or Houston (RCA Victor LSP 2972).

Kaipaan sua on uusi levytys Eeron ja Jussin Soundseissa ensi kertaa levyttämästä kappaleesta. "Parooni" Pakkunainen sovitti laulun uudelleen Beach Boys -tyyliin ja Jussi muokkasi Johnny Liebkindin sanoituksen. Lopputulos on tosi tyylikäs. Kolmas versio Kaipaan sua kappaleesta kuullaan vuonna 1986 tehdyllä albumilla Numero 3. Take It Easy on nimestään huolimatta suomennos alunperin Frank Sinatran levyttämästä Nice n' Easy -biisistä. Sen Eero ja Jussi olivat löytäneet Charlie Richin albumilta Big Boss Man (RCA Victor LSP 3537).

Hämeentien ynnä... biisissä esitellään bändin jäsenet kukin omassa värssyssään. Kappale on alunperin englantilaisen Jack Smithin studio-orkesterin viheltäen esittämä I Was Kaiser Bill's Batman. Ei aika mennyt koskaan palaa on venäläinen sävelmä alkuperäiseltä nimeltään Unhoita menneet. Jussi runnoi laulun puoliväkisin levytysohjelmistoon. Keikoilla bändi ei laulua kuitenkaan esittänyt. Siitä huolimatta siitä tuli jonkinmoinen myyntimenestys. Laulun ovat levyttäneet aikaisemmin Lahja Taalarin sanoituksena ainakin Henry Theel (VR 6071), Tuula-Anneli Rantanen (TJ 155) ja Eino Grön (Rytmi R 6382). Eino Grönin esitys on myös mukana elokuvassa "Pekka ja Pätkä neekereinä". Eero ja Jussi & The Boys levyttivät Ei aika mennyt koskaan palaa biisin uudelleen vuonna 1986 albumille Numero 3.

Ukkopekka-uu-uulla soittaa todennäköisesti suurin Eeron ja Jussin levyillä soittanut orkesteri. The Boysien lisäksi taustalla soittaa suuri määrä erilaisia puhaltimia. Valitettavasti muusikkojen nimet eivät pääosin ole enää tiedossa. Osa puhaltajista on ammerikkalaisia Ranisen käyttäessä hyväksi USA:ssa tehtyä taustanauhaa.

Tällä 60-luvun viimeisellä Eero ja Jussi & The Boys sinkulla kuullaan A-puolella tuolloin kovasti pinnalla ollutta soulia. Eero hoitaa laulupuolen molemmilla puoliskoilla ja levyetikkeettin onkin painettu esittäjäksi Eero ja The Boys. Levyähän ei paljoa myyty. Sen julkaiseminen oli ennemänkin kaunis ele Discophonilta. Mosse Vikstedin tarkoituksena oli ilmeisesti myös kaupitella levyä ulkomaille, mutta sekään ei tuottanut ihmeemmin tulosta. Fine and Mellow biisistä äänitettiin myös pidempi versio (kesto 5:20), mutta sitä ei ole julkaistu. Pidemmässä versiossa Nono soittaa pidemmän soolon kappaleen loppupuolella ja Eeron loppurevitys ei ole niin raju kuin singellä julkaistussa versiossa.

Bändin kokoonpano oli levytyksen aikoihin varsin komea. Bändi keikkaili keväällä ja kesällä 1968 ahkerasti esittäen paljon soulia ja bluesia. Levytyskokoonpanosta Eero Koivistoinen ei vielä tuolloin kuulunut bändiin. Hän liittyi siihen vasta syksyllä Eeron lähdettyä bändistä soolouralle keväällä levyttämäsä Vanhan holvikirkon menestyksen siiviitänä. Heinäkuun puolivälissä tämä Boys kokoonpano soitti Jorma Weneskosken järjestämässä suurkonsertissa Helsingin mustikkamaalla, jossa mukana olivat sen hetken suosituimmat bändit Jormas, Topmost, Soulset, Blues Section, New Joys jne. The Boys sai kunnian olla illan viimeinen esiintyjä ja esitti onnistuneen settinsä lopuksi Holvikirkon. Bändi oli hiukan yllättynyt sen saamista rajuista suosionosoituksista. Tulloin ei kuitenkaan oltu kauhean tarkkoja eri musiikkityylien suhteen.

Eeron lähdettyä bändistä Jussi perusti uuden suurkokoonpanon, jossa olivat mukana aikaisemmasta kokoonpanosta Alaspää ja Kasari, edellä mainittu Eero Koivistoinen, Antero Jakoila kitarassa, Mikki Nuorivaara uruissa ja Koivistoisen tavoin Blues Sectionista tullut Ronnie Österberg rummuissa. Tuo kokoonpano ei valitettavasti levyttänyt lainkaan.

Tämä on ainoa Eero ja Jussi -levytys 1970 -luvulta Eeron palattua lokakuussa 1971 soolouransa jälkeen lyhyeksi aikaa Boyseihin ennen siirtymistään Tasavallan Presidenttiin huhtikuussa 1972. Levy tehtiin Discophonin edustamalle RCA Victor levymerkille kuten kaikki aiemmatkin Eero ja Jussi & The Boys levytykset. Vanha tie biisin sanoittajiksi on levyetiketissä merkitty Pertti Reponen ja Jussi Raittinen. Jussi ei kertomansa mukaan ole kuitenkaan osallistunut tekstin tekoon, vaan se on hänen mukaansa yksinomaan Reposen kynäilemä.
Molemmat singlen biiseistä julkaistiin samana vuonna ilmestyneellä kokoelma-albumilla Kotihipat 3 (RCA FICS 9028).

Tämä single on julkaistu Eeron ja Jussin 20-vuotistaiteilijajuhlan merkeissä. Kappaleet ovat juhlan kunniaksi ilmestyneeltä kahdelta LP:ltä. A-puoli on Hämeentie 38 -LP:lta ja B-puoli Eero ja Jussi 20 vuotta LP:ltä. Tummanpunainen on itse asiassa Akkuteollisuuden Elektrovox-studiolla tehty alkuperäisäänitys vuodelta 1965, johon on lisätty Olli Haaviston Steel-kitara osuus, joka on äänitetty 1980 SoundTrack Recording studiolla.

Bobby Troupin Route 66 on Eeron ja Jussin tuotannossa eniten versioitu kappale. Ensi kerran se levytettiin Eero ja Jussin & The Boysin toiselle singlelle heinäkuussa 1964. Toinen versio tehtiin keväällä 1965 ilmestyneelle albumille Numero 1. Seuraavana oli vuorossa suomenkielinen versio eli Valtatie 66, jonka Jussi & The Boys levyttivät vuonna 1975. Vuonna 1982 Eero ja Jussi & The Boys äänittivät biisin uudelleen Jussin suomenkielisillä sanoilla. Nyt biisi oli sovitettu kantri-valssin tyyliin ja siinä kuullaan hienoja laulustemmoja koko bändin osallistuessa laulamiseen. Valitettavasti tätä äänitystä ei ole ainakaan tähän mennessä ole julkaistu. Jussin suomenkielisessä tekstissähän laulettiin Orivedeltä Lapualle johtavasta kantatie 66:sta. Siinä tie ei saanut mairittelevaa arviota ja Jussi heittikin siinä vaatimuksen tienpitäjälle: "Vielä TVH:lle värssyn omistan, kun on tehnyt meille tien noin surkean. Tehkää uus valtatie 66". TVH -nykyinen Tielaitos- ottikin lopulta onkeensa tästä kehoituksesta ja aloitti -80 luvulla tien perusparannuksen. Tien vihkiäisiin tilattiin Jussilta uusi teksti lauluun. Jussi teki työtä pyynnöstä ja niin laulu sai uuden tekstin ja nimen - Kun on uus kantatie 66. Uuden version kantaesitys oli sitten kantatie 66:n vihkiäisissä. Eero ja Jussi & The Boys levyttivät myös biisin ja se julkaistiin tällä singlekasetilla. Uudessa versiossa Tientekijää muistettiin kiitoksin: "Vielä TVH:lle värssyn omistan, kun se laittoi meille tien niin mukavan, kun on uus kantatie 66". Laulun teksti pääsi myös Virtain ja Alavuden vuonna 1985 julkaisemaan matkailuesitteeseen.

Toisena biisinä kasetille äänitettiin uudelleen alunperin albumilla Numero 2 julkaistu - myös liikenneaiheinen - Tummanpunainen. Kasetti on ainoa äänitys tältä -80 luvun alun The Boys kokoonpanolta ja samalla siis ainoa The Boys-äänite, jolla kuullaan Hillel Tokazieria. Kasetin kansikuvassa kantatie 66 halkoo pohjanmaan lakeuksia.

Kasetin biiseistä on Kun on uus kantatie 66 julkaistu uudelleen 1998 Poptorin kokooma-CD:llä Poptorin parhaat - Menopäällä (Poptori ID5CD-505). Tummanpunaista ei sen sijaan ole saatavina millään muulla julkaisulla.

Molemmat singlen kappaleet ovat edellisenä vuonna ilmestyneeltä Esa Pulliaisen tuottamalta albumilta Numero 3. Biisit äänitti Juha Laakso Takomo-studiolla syyskuussa 1986.

Kesämenot on vanha Cliff Richard -kappale, josta muodostui radiohitti kesällä 1990. Yyterin twist on puolestaan Timo Jämsenin suurin hitti vuodelta 1963. Molemmat singlen kappaleet sisältyvät seuraavana vuonna ilmestyneelle albumille 3 kitaraa. Ne on äänittänyt Ari Liljeblad Studio 303:ssa kesäkuussa 1990. Tuottajana levytyksessä toimivat The Boys -muusikot Eero Lupari ja Olli Haavisto.

Tämän singlen kappaleet ovat myös 3 kitaraa albumilta. Ne on äänitetty tammi-helmikuussa 1991 Ogeli Recording Studiossa. Äänittäjänä toimi Rene Sirén ja tuottajina Eero Lupari ja Olli Haavisto.

Tämä levy on valmistettu vain promotiokäyttöön, sitä ei ole tarkoitettu myyntiin. Levyssä lukee "Not For Sale". Levyn avulla markkinoitiin albumia Kuoppainen tie (AXRCD 1090), jolta molemmat biisit ovat. Kappaleet on äänitetty Hitsville 4 -studiolla. Äänittäjänä toimi Olli Haavisto, joka myös tuotti levyn yhdessä Eero Luparin kanssa. Levyn kansiteksteissä on kappaleiden kestoajat väärinpäin eli Säästän kyyneleet kappaleen kohdalla on Kuoppaisen tien kestoaika ja päinvastoin.

Singlen kappaleet ovat albumilta Kuoppainen tie (AXRCD 1090). Kappaleet on äänitetty Hitsville 4 -studiolla. Äänittäjänä toimi Olli Haavisto, joka myös tuotti levyn yhdessä Eero Luparin kanssa.

Tiedoissa olevista puutteista ja virheistä pyydän ilmoittamaan sähköpostitse. Kaikki muukin palaute on tervetullutta.

Älä kopioi toisten tekemiä sivuja tai sivujen sisältämää materiaalia. Älä siis tätäkään sivua. Jos sivuni kiinnostaa sinua, voit kopioimisen sijasta linkittää tämän sivukokonaisuuden pääsivun.
-- Kaikki oikeudet pidätetään --
© 1998-1999 Raimo Öystilä