Talven 2001/2002 lintutilanneraportti

PSLY:n lintutilannetiedostukset tammi - kesäkuu 2002
Palstaa toimitti Joni Sundström. Sama lintutilanne julkaistiin myös Birdlifen sivuilla, jossa on lintutilannetiedotuksia lähes kaikilta Suomen lintuyhdistyksiltä.

4.6.2002
Säätyyppi on pysynyt tälle vuodelle tyypillisesti pitkään samanlaisena. Yöt ovat tyyniä ja lämpöisiä, päivät suorastaan kuumia. Parasta retkiaikaa on yö ja aamun varhaiset tunnit.
Yölaulajiien määrä nousi viikossa huomattavasti ja kesäyössä kuultavaa riittää vielä kuukauden päiviksi. Lajeista ainakin ruisrääkällä, kehrääjällä ja viitasirkkalinnulla tuntuu olevan hyvä vuosi. Aamulaulajista ensimmäiset kultarinnat ovat ilmestyneet maisemiin ja Pernajan Tervikissä nähtiin lauantaina kuhankeittäjä. Tervikin lajisto oli viikonloppuna muutenkin mielenkiintoinen. Monipuolisen yölaulajakuoron lisäksi kylän alueella havaittiin käenpiika, idänuunilintu ja pikkusieppo. Pernajan Aspskärillä oli lauantaina 4 idänuunilintua. Saaresta tehdyllä luotokierroksella nähtiin vuoden
ensimmäiset pulmussirrit.
Harvinaisuuksia on nähty hyvin. Jakson ehdoton tähtihavainto on torstaina (30.5.) Ruotsinpyhtään Tavastasilta löytynyt pikkukultarinta. Sopivan tuntuisessa pesimäbiotoopissa laulanut lintu kuitenkin katosi muutaman tunnin kuluessa, eikä kovin moni ehtinyt tutustua lajin leppoisaan lauluun. Hvainto oli alueen kuudes, ensimmäinen mantereella ja Ruotsinpyhtään kunnalle uusi laji. Tavastasilla nähtiin samana päivänä myös kirjokerttu-pariskunta ja sirosuohaukka.
Pukkilan Kanteleella oli viime perjantaina hieno päivä. Aamulla paikalta lähti lentoon kiljukotkalaji, jota säesti turturikyykyn turina. Illalla paikalla oli puolestaan lampiviklo.
Arktika sai komean loppuhuipennuksen maanantaina 3.6. Porvoon Söderskärillä laskettiin aamupäivästä alkaen yli 30000 kahlaajaa, joista hulppeat 11000 määritettyä isosirriä! Joinain vuosina isosirrin päämuuttolukema jää muutamaan sataan. Komean kahlaajan päämuutto on sitkeimpien staijareiden herkkua, sillä massa menee selvästi muiden
arktikalajien jälkeen - jos menee näkyvillä.

27.5.2002
Arktinen muutto huipentui viime viikolla. Erityisesti kuikkalintujen muutto voimakasta. Hanhimuutto jakautui usealle päivälle ja massapäivien summat jäivät totuttua pienemmiksi. Myös kahlaajamuutto vilkastui selvästi.
Viime tiistaina (21.5.) odotettiin kovaa hanhiryntäystä, mutta pääosan veivätkin kuikkalinnut. Porvoon Söderskäriltä laskettiin rajut 11970 gaviaa. Lienee uusi SE-luku ainakin kevään osalta. Muiden saarten luvut: Tunnholmen 7200, Aspskär 5564m ja Kummelskär 2500. Vastaavasti päivän hanhisummat: Aspskär 33742, Tunnholmen 28000, Söderskär 26500 ja Kummelskär 16215. Aamulla muutto oli valkoposkivoittoista ja myöhemmin meni enemmän sepelhanhia. Jo edellispäivänä Aspskäriltä nähtiin 11600 hanhea ja Tunnholmenilta illalla 5000 sepelhanhea. Sepelhanhien päämuutto osui viikonlopuksi, mutta osa linnuista ohitti Suomenlahden yöllä. Lauantai-iltana Söderskärillä ehdittiin nähdä 25000 lintua, ennen kuin pimeä esti laskemisen. Sunnuntaina Aspskärillä nähtiin 48000 hanhea, joista yli 40000 määritettyä sepelhanhea. Muutto meni useassa aallossa ja välillä oli pari tuntia lähes tyhjää. Saaressa nähtiin viime viikon aikana myös lähes 100 muuttavaa joutsenta.
Harvinaisempaakin lajistoa on nähty: 22.5. niittysuohaukka Söderskärillä, 25.5. haarahaukka Pernajan Tervikissä, muuttava jääkuikka Porvoon Emäsalossa ja 26.5. mustatiira Aspskärillä. Leveäpyrstökihuja muutti Aspilla 23.5. 5:n ja 26.5. 4:n linnun parvi. Porvoon vanhassa kaupungissa on viihtynyt viimevuotiseen tapaan mustaleppälintu. Loviisan Haravankylästä 21.5. löytynyt pikkusirri on alueella harvinainen keväällä. Ristisorsasta on tänä vuonna paljon
havaintoja mereltä. Luultavasti laji pesii useammassakin saaressa tai luodolla. Lajista tehtiin hauska havainto sunnuntaina. Sepelhanhiparvessa muuttanut ristisorsa nähtiin Suomenlahdella ainakin viidestä pisteestä.
Lintuharrastajan kevät jatkuu arktikan jälkeen yölaulajaretkillä. Ruisrääkkiä on jo kuultu useampia ja ensimmäinen viitasirkkalintu oli sunnuntaina äänessä Porvoon Pikkupernajanlahdella. Merivesi on nyt alhaalla, joten paikallisia kahlaajiakin kannattaa etsiä. Arktisten kahlaajien muutto jatkuu merellä vielä pari viikkoa

13.5.2002
Toukokuun loppupuolella lintuharrastajien katseet kääntyvät merelle. Arktinen muutto jaksaa kiehtoa vuodesta toiseen. Allin ja mustalinnun päämuutto on jo takana päin. Saarista päästiin viikonloppuna hienoihin lukuihin. 11.5. Porvoon Söderskär 163000 ja Pernajan Aspskär 63000 vesilintua. 12.5. Söderskär 268700, Aspskär 125000. Söderskärin lauantain 1865 pilkkasiipeä on lajille suurin päiväsumma moneen vuoteen.
Hanhimuutto sai viikonloppuna uutta potkua. Lauantaina pääosassa oli anser-hanhet. Valtaosa oli metsähanhia, mutta myös tundrahanhia oli mukana. Lukuja: Aspskär 3050, Söderskär 400, Emäsalo 467 ja Pernajan Sjögård 490. Varhain sunnuntai-aamuna nähtiin valkoposkihanhien etujoukot. Parvia muutti laajalla rintamalla etelärannikon yli. Parhaat
paikkakohtaiset summat Aspskär 6260 (valkoposki- 2113) ja Sjögård 5040 (valkoposki- 3012). Ansereita muutti sunnuntainakin muutamia satoja. Jääkuikat ovat olleet toistaiseksi vähissä. Leveäpyrstökihuja muutti viikonlopuna aikana Aspskärillä neljä yksilöä.
Viime viikon puoliväliin asti jatkunut pohjoisvirtaus nosti kahlaajamääriä entisestään. Pukkilan Kanteleella oli 8.5. 1260
suokukkoa ja 750 liroa, Askolan Onkimaalla 9.5. 740 suokukkoa. Seuraavana päivänä nähtiin sitten jotain ennenkuulumatonta. Kanteleella lepäili hurjat 3070!!! suokukkoa. Ennen tätä kevättä alueen suurin määrä on ollut 700 lintua.
Harvinaisuuksista eniten yleisöä on kerännyt 7.5. lähtien Kanteleella äännellyt PIKKUHUITTI. Huittibongauksen sivutuotteena paikalla on nähty mm. sarvipöllö ja soidintava jänkäkurppa. Myös liejukana on säestänyt Kanteleen öitä. Lauantaina Ruotsinpyhtään Söderbystä nähtiin neljän AVOSETIN parvi ja saman kunnan Teutjärvellä muuttava KELTAHEMPPO. Pesimähavaintojen "eksoottisimmat" ovat Aspskärin harmaahaikara ja Lapinjärven kyhmyjoutsen. Myrskylän Kylmäsuolla on ollut koko kevään pohjantikkapari.
Uusia saapujia: 9.5. punakuiri, lapinkirvinen, sinirinta, harmaasieppo, 11.5. leveäpyrstökihu, 12.5. kattohaikara.

6.5.2002
Viime viikonloppu oli tälle keväälle säiltään harvinainen. Vesisadetta tuli kuuroina ja jatkuvampana virtana kumpanakin päivänä. Kahlaajien näkemiseen ilma oli erittäin otollinen.
Perinteinen Tornien taisto kisattiin lauantaina. Porvoon Ruskiksella kisannut yhdistyksen aktiiveista koostunut joukkue sai 85 lajia kokoon. Tällä irtosi jaettu 19. sija 141:n tornin ollessa mukana. Sateiseksi muuttuneessa säässä nähtiin mm. 205 liroa, 109 suokukkoa ja 21 mustavikloa muutolla. Sunnuntai oli vielä parempi kahlaajapäivä. Pukkilan Kanteleen harmaassa aamussa laskettiin 600 liroa ja 280 suokukkoa. Loviisan Haravankylässä puolestaan 300 liroa, 155 suokukkoa ja 26 mustavikloa.
Harmaasorsia alkoi näkymään viime viikolla. 3.5. Porvoon Emäsalossa 3 muuttavaa koirasta ja Aspskärillä pariskunta. 5.5. Kanteleella oli myös 3 koirasta. Kanteleella nähtiin sunnuntaina myös kaksi liejukanaa. Muut harvalukuisemmat lajit ovat petolintujen puolelta. Komea niittysuohaukkakoiras muutti 2.5. Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahdella luoteeseen ja naapurissa Teutjärvellä on viihtynyt 3.-5.5. haarahaukka.
Hyönteissyöjien määrä kasvoi nopeasti. Monilla merenlahdilla ja järvillä oli sunnuntaina jo kymmeniä pääskyjä hyönteispyynnissä. Äänimaisema on saanut odotettua vahvistusta kertuista ja kerttusista. Näiden saapuminen on noudattanut muuten normaalia aikataulua, mutta sunnuntaina kahdessa paikassa havaitut lehtokertut olivat todella
aikaisia.
Valkoposkihanhen levittäytyminen Suomenlahden saaristoon näkyy myös Itä-Uudellamaalla. Ennen laji oli vielä huhtikuussa harvinainen, mutta nyt on toisin. Valkoposkia kiertelee rannikolla ja jopa sisämaassa. Emäsalossa perjantaina itään matkannut 35:n linnun parvi lienee pitkämatkalaisia. Eihän arktisten valkoposkien päämuuttoonkaan ole enää kuin pari-kolme viikkoa aikaa.
Uusia saapujia: 30.4. räystäspääsky, 1.5. peltosirkku, 3.5. ruokokerttunen, hernekerttu, 4.5. lapinsirri, käki, käenpiika,
törmäpääsky, satakieli, rytikerttunen, 5.5. liejukana, suosirri, pensaskerttu, lehtokerttu.

30.4.2002
Viikkotolkulla jatkuneelle korkeapaineelle ei näy loppua. Sunnuntaina nähtiin kuitenkin sellainen ihme kuin vesisade. Lajivalikoima runsastui viikonlopun aikana selvästi. Myös hyönteisyöjät tulivat kuvaan mukaan.
Jakson kovin uutinen tuli Pernajan Aspskäriltä. Saaren muutoseurantapaikan vieressä oli yllättäen lauantai-aamuna
PUSSITIAINEN. Siitä tuli PSLY:n toimialueelle uusi laji. Järjestyksessään numero 316. Alkuvuodesta 2001 alueen aktiivit tekivät veikkauksen alueelle uusista lajeista ja juuri pussitiainen oli odotuslistan kärjessä.
Muitakin harvinaisuuksia on nähty. Pukkilan Kanteleella viivähti 23.4. lampiviklo ja 27.4. mustapyrstökuiri. Haarahaukka muutti lauantaina sekä Kanteleella, että Porvoon Pellingissä. Aspskärillä paineli 23.4. isolokki pohjoiseen.
Tiirat ja kahlaajat olivat vielä viikko sitten vähissä, mutta määrät ovat nousseet nopeasti. Kanteleen pelloilta laskettiin sunnuntaina 285 kapustarintaa. Pikkulokkia ei moni ollut ennen viikonloppua nähnyt, mutta lauantaina Myrskylän Muttilanjärvellä oli 90, Kanteleella 30 ja Pernajan Niinijärvellä 40 lintua.
Arktisen muuton varsinainen pelin avaus tapahtui perjantaina, kun Aspskärin ohitti kahdessa parvessa 70 allihaahkaa. Porvoon Söderskäriltä nähtiin sunnuntaina samaa lajia 74:n ja Emäsalossa maanantaina 50:n linnun parvi. Meriharakoiden päämuutto voi tapahtua minä päivänä hyvänsä. Tulevalla viikolla on odotettavissa myös lisää muita kahlaajia sekä pääskyjä ja muita hyönteissyöjiä. Luvattu kaakkoisvirtaus nostaa odotuksia harvinaisuuksien suhteen. Myös oudon kadoksissa olleita suohaukkoja ja falcoja kaivataan lisää.
Lauantaina kisataan Tornien Taisto. Alueen mainetta pitää yllä tuttuun tapaan ainoana tornina Porvoon Ruskis.
Uudet saapujat: 23.4. luhtakana, liro, haarapääsky, 24.4. harmaasorsa, pikkukuovi, 26.4. allihaahka, lapintiira, 27.4. nuolihaukka, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki, leppälintu, pohjansirkku, 28.4. räystäspääsky, pajulintu.

22.4.2002
Sää lämpeni loppuviikolla. Viikonloppuna tuulikin kääntyi odotettuun suuntaan. Sekä lauantai-, että sunnuntaiaamuna nähtiin hyvää pikkulintumuuttoa. Harvinaisuuksia tai ennätysaikaisia saapujia ei lämmin aalto Porvoon seudulle tuonut.
Rastasmuutto oli lauantaina vilkasta jo auringonnousun aikoihin. Pernajan Isnäsvikenillä matkasi koilliseen 714 räkätti- ja 217 punakylkirastasta. Myös vajaa tuhat peippoa ohitti paikan aamun aikana. Sunnuntaina pikkulintumuutto oli ulkomerellä poikkeuksellisen voimakasta. Pernajan Aspskärillä laskettiin 2000 peippoa ja 100 vihervarpusta. Päivän muita havaintoja saarelta olivat mm. 100 muuttavaa joutsenta, 2 suopöllöä (+1 sarvi-/suopöllö) ja 70 paikallista punarintaa.
Kuovimuutto vilkastui viikonloppuna. Aspskäriltä meni perjantai-iltana seitsemän jälkeen 140 lintua. Lajin päämuutto on komeaa katseltavaa ja massapäivä lienee tällä viikolla. Muutenkin
kahlaajia näkyy koko ajan enemmän. Arktinen muutto on vielä täysin alkutekijöissään, mutta meriharakan päämuuttoon ei välttämättä mene kuin viikon päivät. Kuikkalintuja on näkynyt jo yllättävänkin runsaasti.
Pukkilan Kanteleen tulva- ja sitä myöten vesilintumäärä jäi tänä vuonna vähän vaisuksi. Lauantaina paikalla oli kuitenkin 80 metsähanhea ja 100 taivaanvuohea.
Jakson harvalukuisimmat lajit olivat perjantaina Porvoon Pellingin Sandössä nähty kyhmyhaahkanaaras ja lauantaina Askolan Kylänpäänjärvellä hetken viivähtänyt pohjantikka. Maanantaina tästä muutaman kilometrin päässä Askolan Tiiläässä nähtiin saman havaitsijan
toimesta valkoselkätikka.
Uudet saapujat: 18.4. valkoviklo, 19.4. kyhmyhaahka, 20.4. metsäkirvinen, 21.4. tundrahanhi, lapasotka, pikkukuovi, merikihu, kalatiira, suopöllö, 22.4. sirittäjä.

15.4.2002
Puolitoista viikkoa kestänyt kylmä virtaus hellitti väliaikaisesti viime viikon lopulla. Lauantai oli kevään tähän mennessä paras muuttopäivä. Merellä nähtiin ensimmäiset kuikkalinnut ja lokkeja liikkui runsaasti. Pikkulintumuutto oli huomattavasti vilkkaampaa sisempänä kuin niemenkärjissä. Rastaita ja kahlaajia alkoi vihdoin näkyä enemmän.
Kurkimuutto on Porvoon seudulla vain aavistus lännen tuhatpäisistä massoista. Pernajan Baggnäsissa lauantaina nähdyt 30 kurkea saattaa hyvinkin jäädä alueen päämuuttolukemaksi. Paljon komeampi luku saatiin sunnuntaina isokoskelolle. Porvoon Hamarin kalliolta arvioitiin 1000:n linnun kertymä. Pikkulinnuista mainittakoon lauantailta Pellingin 20 kulorastasta, Pernajan Sjögårdin 795 peippoa ja 209 räkättirastasta. Jälkimmäisen paikan ohitti myös 11 lapinsirkun parvi. Pernajan Labbyn 43 taivaanvuohea ja Gammelbyvikenillä äännelleet viiksitimalit olivat muita lauantain kohokohtia.
Päivän harvinaisin laji oli Pellingin kärjen lokkivirran mukana muuttanut nuori PIKKUKAJAVA. Havainnot lajista tehdään lähes poikkeuksetta vasta toukokuussa arktisen muuton yhteydessä. Toinen jakson kovempi laji oli 10.4. Askolan Kylänpäänjärven ohi muuttanut VUORIHEMPPO. Viime vuonna laji havaittiin alueella vain kerran. Vuorihemppo oli tänä vuonna jo neljäs uusi laji Askolan kunnalle.
Pernajan Aspskärillä viikonloppu oli hiljainen. Muuttoa ei juuri nähty, mutta valkoposkihanhi sentään teki uuden saapumisennätyksen. Merimetso-koloniassa oli jo munia pesissä.
Uusia saapujia: 11.4. Heinätavi, metsäviklo, 12.4. kuikka, valkoposkihanhi, 13.4. kaakkuri, lapasorsa, punajalkaviklo,
lapinsirkku, rantasipi, 14.4. härkälintu, räyskä, kivitasku.

8.4.2002
Pääsiäisenä alkanut kylmä virtaus on jatkunut jo yli viikon. Kuluneen jakson aikan havaitiin vain kaksi uutta saapujaa. Viikonloppuna lämpötila laski paikoin jopa -10:n asteen tuntumaan. Idästä-koillisesta puhaltanut tuuli karisti linnuilta viimeisetkin muuttohalut. Aamutaivaalla näkyi ainoastaan yksittäisiä peippoja - niitäkin harvakseltaan.
Sinisorsien päämuutto on käsillä. Sula- ja tulvapaikkojen määrät ovat olleet hyviä: Pukkila, Kantele parhaimmillaan 1050, Askolan Onkimaa 336, Pernajan Sarvsalö 220 ja Liljendalin Sävträsk 160. Joutsen- ja hanhimäärät ovat pysyneet suunnilleen vakiona. Kanteleen pellolla laidunsi sunnuntaina 59:n metsähanhen parvi. Muista kertymistä mainittavimpia ovat lauantaina Porvoon Lakasalmessa olleet 41 uiveloa. Samana päivänä oli sekä Lakasalmessa, että Källsundetilla 12 harmaahaikaraa.
Harvinaisuuksiin ei ole maastossa törmätty. Porvoon Pellingin hiljaisessa sunnuntai-aamussa muutti sentään ristisorsa.
Kevään ensihavainnot: 6.4. kalasääski, 7.4. silkkiuikku.

2.4.2002
Kun on paljon porukkaa, niin lintuja löytyy säässä kuin säässä. Näin oli ainakin pääsiäisenä. Päivät olivat lämpöisiä, mutta mitään etelä-lounaisvirtausta ei tullut. Siitä huolimatta hyviä havaintoja tehtiin paljon.
Raskaimman sarjan havainto oli 29.3. Pernajan Aspskärillä lounaaseen muuttanut AVOSETTI. Askolan Kylänpäänjärvellä kierteli torstaina valkoselkätikka. Myös Liljendalin lintu viihtyy edelleen Ålhusbäckenin rannalla. Harvinaisuutena voi myöspitää Pernajan Tervikissä koilliseen matkannutta pähkinähakkia. Edellinen hakki havaittiin syksyllä. Keväällä niitä ei yleensä näy PSLY:n alueella kuin kovien vaelluksien jälkeen.
Aikaisista saapujista yllättävin on jo 1.4. Porvoon Källsundetin yllä lennellyt pikkulokki.Sulapaikat ja tulvapellot ovat jo täynnä elämää. Laulujoutsenet ja sinisorsat ovat saaneet seuraa mm. metsähanhista ja haapanoista. Pukkilan Kanteleella oli 1.4. 150 laulujoutsenta, 750 sinisorsaa ja 25 jouhisorsaa. Lähiviikon aikana Kanteleen lintumäärä tulee nousemaan nopeasti. Paikan lintu- ja tulvatilannetta seurataan PSLY:n kotisivuilla.
Pikkujoutsenia on näkynyt hyvin. Pääsiäisen aikohin seuraavasti: 3m Ru Busholmen, 2p Li Sävträsk, 5p Po Stensböle, a8m Po Pellinki ja 7p Pu Kantele. Kanadanhanhi on tällä hetkellä yksi näkyvimmistä ja kuuluvimmista lajeista. Pernajan Sarvsalössa oli sunnuntaina lähes sata lintua.
Naurulokit olivat vielä viikko sitten vähissä, mutta eivät enää. Kylänpäänjärvellä laskettiin maanantaina 214 muuttavaa.
Vuoden ensimmäiset etelänkiislat nähtiin Aspskärin seuduilla. Havernörnin pesimäpaikoilla oli sunnuntaina 13 kiislaa. Ruokkeja samalla paikalla oli hulppeat 700 ja myös ensimmäiset luotokirviset nähtiin Aspilla.
Aamumuuton lajivalikoima on runsastunut. Kiurujen ja kyyhkyt saavat taustatukea peipoista, niittykirvisistä ja västäräkeistä. Rastaat ovat edelleen vähissä. Ensimmäinen lämpöinen yö korjaa asian. Huhtikuussa tapahtuu joka päivä jotain, jos retkeilee aktiivisesti. Aamuja ei kannata tuhlata nukkumiseen!
Jakson uudet saapujat (e=ennätysaikainen):
27.3. uivelo, 28.3. pikkujoutsen, haapana, tavi, punasotka, mustalintu, pikkasiipi, ruskosuohaukka (e), lehtokurppa, västäräkki, rautiainen (e), 29.3. lapasotka, 30.3. jouhisorsa, meriharakka (e), selkälokki, vihervarpunen, 31.3. ristisorsa, tuulihaukka, tylli (e), räkättirastas, 1.4. sinisuohaukka, piekana, pikkulokki (e).

25.3.2002
Kevään etenemisen huomaa maastossa pälvipaikkojen laajenemisesta ja valoisista illoista. Etenemistä ei suinkaan vauhdita aurinkoiset päivät, vaan lämpöiset yöt. Viime viikolla mittari oli pari yötä plussan puolella ja heti ilmestyi kolme uutta rastaslajia maisemiin. Alkukevään perusmuuttajien määrät ovat nousseet tasaisesti. Parhaat kiuru-noteeraukset tehtiin tiistana 19.3., jolloin Porvoon Tarkkisessa muutti 135 kiurua ja Brattnäsissä oli 150 paikallista. Pulmusia ei ole
monella pellolla nähty, mutta lauantaina löytyi kaksi kunnon parveakin. Porvoon Metsäkulmassa oli 46 ja Pernajan Sjögårdissa 40 lintua.
Tuuli kääntyi viikonlopuksi koilliseen ja hyydytti tehokkaasti sekä lintujen muuttohaluja, että muutonseuraajien intoa. Petolinnut eivät vastatuulia pelkää. Merikotka- ja hiirihaukkamuutto keskittyy juuri maaliskuun lopun kirkkaisiin päiviin. Pernajanlahden ylitti lauantaina ja sunnuntaina kahden merikotkan airue. Hiirihaukkoja on ilmestynyt monelle pellolle päivystämään, vaikka kunnon muuttolukuja ei lajista ole saatukaan. Seuraavaksi odotellaan ensimmäisiä sinisuo- ja
tuulihaukkoja.
Kanadanhanhi nousi 90-luvulla yhdeksi Itä-Uudenmaan tyyppilajiksi. Voittokulku tuntuu vain jatkuvan. Sunnuntaina Pernajan Sarvsalössa oli 69 ja Loviisanlahdella 57 "kanukkia".
Pernajan Aspskärin kevätkausi avattiin viikonloppuna. Vesilinnut olivat vielä vähissä, mutta Havernörnin pesimäluodolla oli jo 300 ruokkia ja merimetsoja laskettiin 85.
Muutaman vanhan havainnon tultua tietoon on tänä keväänä jo kuusi lajia tehtaillut uuden saapumisennätyksen. Ehkä tämä kertoo kuitenkin retkeilijämäärän lisääntymisestä kuin aikaisesta keväästä. Tuulen kääntyessä takaisin lounaan-etelän suuntaan tapahtuu paljon. Töyhtöhyyppämäärät ovat olleet pieniä ja peippomuutto on täysin alkutekijöissään. Myös rastaiden ja vesilintujen ensimmäinen kunnon rynnistys tapahtunee lähiaikoina.
Uusia saapujia (e=ennätysvarhainen): 19.3. naurulokki (e), 20.3. kulorastas, 21.3. kurki (e), punakylkirastas, 22.3. nokikana, 23.3. kaulushaikara (e), ruokki, niittykirvinen, punarinta, 24.3. metsähanhi, pajusirkku.

11.3.2002 PÖLLÖISTÄ
Itä-Uudenmaan maaliskuiset pöllöretket ovat olleet toistaiseksi vaisuja. Lehtopöllöt ovat tyylilleen uskollisesti aktiivisesti äänessä, mutta muut pöllöt ovat vähissä. Tosin monena iltana kova tuuli on saanut kuuntelijat pysymään neljän seinän sisällä. Tässä maaliskuun pöllöhavainnot lajeittain ja paikoittain. Mahdollisesti samoja yksilöitä on pyritty karsimaan pois.
Huuhkaja (3). Ainoat huuhkajat on kuultu Askolan Nalkkilassa, Porvoon Bjurbölessä ja Myllykylässä. Myllykylän lintu on kuulunut useampaan pisteeseen.
Varpuspöllö (4). Maaliskuulta vain neljä kuultua tai nähtyä varpuspöllöä. Paikat Askolan Tiilää, Askolan Nalkkila, Porvoon Åminsby ja Porvoon Myllykylä.
Lehtopöllö (15). Ainoa kolmen "lehtarin" paikka on Pernajan Tervik (1.3. 2/1Ä). Pariskunta on ollut äänessä Pernajan Sjögårdissa, Askolan Nalkkilassa ja Askolan Simppujärvellä. Yksittäisten huhuilijoiden paikkoja kunnittain: Askola (Tiilää), Pernaja (Koskenkylä, Isnäs), Porvoo (Gammelbacka, Alho, Myllykylä).
Helmipöllö (5). Kaikki maaliskuun ilmoitetut helmipöllöt ovat Askolan-Myrskylän alueelta. Kaikista ei ole tarkkaa paikkaa tiedossa, joten yhteismäärää on minimiarvio.
Muista pöllöistä viirupöllöstä on helmikuulta yksi havainto yhdeltä päivältä, sarvipöllö on nähty kerran ja lapinpöllöä ei olla havaittu PSLY:n alueella tänä vuonna ollenkaan.

26.2.2002
Uusia muuttajia ei ole Itä-Uudellamaalla nähty. Viime aikojen tähtiä ovat olleet merikotkat ja pikkuhiljaa soidinvireeseen lämpenevät pöllöt.
Sunnuntaina oli aivan käsittämättömän upea kevätsää. Vuorokauden riehunut raju myrsky taantui aamuksi ja kaikki kynnelle kykenevät suuntasivat maastoon. Merellä oli paljon kalastajia ja sitä myöten lintuja. Lokkien ja varislintujen lisäksi alueella nähtiin peräti kymmenkunta merikotkaa. Kaksi lintua havaittiin Porvoon Kuggsundissa, Emäsalon kärjessä ja Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahdella. Pernajan Sjögårdissa oli jäällä vieri vieressä kolme merikotkaa. Paikan talvisumma on jo neljä eri yksilöä.
Haikkoonselällä kala-ateriaa kyttäsi muiden lokkien seurassa nuori isolokki. Laji on ollut tänä talvena helpompi nähdä kuin moneen vuoteen. Yhteensä Porvoossa on talven aikana näyttäytynyt ainakin kolme yksilöä. Harvinaisempaa
lajistoa edustaa myös Yliken ruokinnalla vieraillut tundraurpiainen.
Pöllöistä lehtopöllöt ovat selvästi aktiivisimpia, mutta muitakin on jo kuultu. Vuoden ensimmäinen huuhkaja huhuili Porvoon Myllykylässä 17.2. ja torstai-iltana Askolassa oli kaksi lintua äänessä. Samoilla seuduilla äänessä ollut viirupöllö oli niin ikään lajinsa ensimmäinen edustaja tämän vuoden puolella. Myyrätilanteesta ja sen vaikutuksesta pöllöihin on käyty vilkasta keskustelua. Seuraavat viikot kertovat, millainen alueen pöllötilanne aktiivisimman soidinkauden aikaan on.

11.2.2002
Lämmin lounaisvirtaus valtasi myös Porvoon seudun. Lämmin ja kostea säätyyppi on saanut helmikuun tuntumaan huhtikuulta. Mitään muuttolintujen ryntäystä ei silti nähty.
Yksi kevääntuoja sentään ilmestyi maisemiin. Porvoon Haikkoonselällä 5.2. ollut laulujoutsen paransi saapumisennätystä reilulla kahdella viikolla. Seuraavaksi odotellaan lähinnä uuttukyyhkyä ja kiurua. Sunnuntaina Pernajan Sjögårdissa matkasi kaksi kyhmyjoutsenta korkealla itään ja Porvoossa kaksi räkättirastasta pohjoiseen. Nämä tuskin
kuitenkaan ovat kovin kaukaa tulleita. Sama pätee maanantaina 11.2. Emäsalossa nähtyyn talvipukuiseen silkkiuikkuun.
Isolokit viihtyvät edelleen Porvoon kaatopaikalla helpon aterian houkuttelemina. Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna paikalla oli nuori ja vanha lintu. Myös koko talven ensimmäinen hemppo nähtiin (2.2.) kaatiksella.
Jakson yksi ilahduttavimmista havainnoista tehtiin lauantaina Liljendalin Hopomilla, jossa pohjantikka oli töissä
rantametsässä. Laji tuntuu olevan tänä talvena erittäin kateissa. Ainoa tiedossa oleva hajahavainto on vuoden ensimmäiseltä päivältä vakiopaikalta Lapinjärven Ilveskalliolta. Metsäretkeily on ollut alkuvuoden aikana ainakin "kisakylissä" normaalia aktiivisempaa, joten olisi pohjantikkojakin luullut löytyvän, jos niitä olisi.
Naapuriyhdistys KyLyn leiristä kantautuneiden tietojen mukaan pöllöt ovat jo hyvin äänessä. Porvoon seudulla huhuilijat ovat jääneet muutamaan lehtopöllöön ja kolmeen helmipöllöön. Toisaalta kunnon pöllöretkiä ei ole taidettu vielä tehdä.
Esimerkiksi huuhkajaa ei ole havaittu tänä vuonna PSLY:n alueella ollenkaan!

30.1.2002
Talvi karsii jyvät akanoista. Vain karaistuneet lajit ja yksilöt selviytyvät Suomessa läpi talven. Sama koskee tavallaan myös lintuharrastajia. Vain sitkeimmät sissit retkeilevät aktiivisesti läpi talven.
Viime viikonlopun yllättävimmät uutiset tulivat pikkulintupuolelta. Lauantaina Porvoon Tarkkisesta ilmoitettiin havainto ruokinnalla käyvästä punarinnasta. Lajia ei ole tiettävästi nähty alueella marraskuun alun jälkeen! Myös Tolkkisessa pihapiiriin ilmestyneiden viiden peipon alkuperä on hämärän peitossa. Missä ne ovat olleet koko alkutalven ja joulukuun lopussa vallinneiden kovien pakkasten aikaan?
Tundraurpiaiset ovat arktisissa olosuhteissa kuin kotonaan. Alkuvuoden aikana niitä on "revitetty" urpiaisparvista useita yksilöitä. Porvoon Ritan kaatopaikalla nähtiin 26.1. jälleen isolokki. Nyt kyseessä oli vanha lintu. Samana päivänä Askolan Vakkolassa oli ampuhaukka ja Pernajan Sjögårdissa edelleen hiirihaukka. Loviisan Valkon jyvä-apajilla sinisorsien seurassa viihtyvä haapana on edelleen voimissaan jäisestä maisemasta huolimatta. Porvoon Kilpilahden
ardea-tiedotteen mukaan sulan äärellä sinnittelee yhä kaksi lintua.
Pöllöjen soidinkausi on alkamassa, vaikka toistaiseksi huhuilijat ovat olleet vähissä. Porvoon Kerkkoossa helmipöllö oli tosin soidinvireessä jo ennen tammikuun puoliväliä ja sama laji huhuili viime lauantaina Porvoon Ylikessä. Lehtopöllöt ovat äänessä ympäri vuoden, mutta aktiivisesti huhuilevia lintuja ei ole vielä ilmoitettu.
Alueen ensimmäisiä muuttolintuja joudutaan odottelemaan vielä reilun kuukauden verran, mutta hyviä retkiprojekteja on silti tarjolla. Kirkkaana pakkaspäivänä kannattaa suunnata vaikka metsään puun latvassa hakovan metson tai puussa työskentelevän pohjantikan toivossa.

14.1.2002
Havaintoja on ilmoiteltu viime aikoina nihkeästi. Tällaisena talvena vaatimattomampiakin havaintoja voisi saattaa julkisuuteen. Ainakin Kyläkeisari-kisaan osallistujien luulisi olleen aktiivisesti maastossa.
Porvoon Kilpilahdessa oli vielä vuoden alussa viisi harmaahaikaraa, mutta 10.1. enää yksi. Samana päivänä löydettiin myös yksi tarunsa päähän tullut lintu. Toisessa läpi talven pysyvässä sulassa, Loviisan Hästholmenissa oli 5.1. sumun keskellä ainakin 10 uiveloa ja 3 tukkasotkaa. Sekä Kilpilahden, että Hästholmenin sulat ovat luvan varaisia alueita, eikä alueiden lintuja kunnolla pysty "laillisilta" paikoilta näkemään. Muuta alkuvuoden harvalukuisempaa talvilajistoa ovat mm. Pukkilan Kanteleen 5 peltopyytä (5.1.), Porvoon Hermanninsaaren viiksitimalit (6.1.), Porvoon Pappilanmäellä edelleen
viihtyvä pähkinänakkeli (6.1.), Porvoon Katajamäen ampuhaukka (13.1.) sekä Pernajan Sjögårdissa talvehtivat 3 merikotkaa ja hiirihaukka. Merikotka on nähty myös Hästholmenissa ja Porvoon Haikkoonselällä.
Harmaapäätikasta ja varpuspöllöstä on tehty muutama havainto. Mustarastaita on asutusalueilla jonkin verran, mutta räkättirastasta ei ole vielä tänä vuonna alueella havaittu. Myös vihervarpuset ja käpylinnut ovat alkutalven tapaan täysin kateissa. Järripeiposta ei tänä talvena ole montaa havaintoa tehty, mutta Loviisan kaupunkialuella nähtiin lauantaina yksi lintu.

2.1.2002
Loppuvuosi vietettiin erittäin talvisissa olosuhteissa. Avovettä löytyy enää ulkomereltä ja teollisuussulista. Näin ollen vesilinturintamalla alkaa olla hiljaista. Porvoon Emäsalon edustalla sentään ui 26.12. riskilä ja Loviisan sataman tienoilla pyörivään sinisorsaparveen on lyöttäytynyt haapana. Valkon satama on jäässä, mutta viljasiilo vetää silti sorsia puoleensa. Myös IP-rallin valmisteluissa löytynyt uuttukyyhky käyttää samaa ruokapöytää. Porvoon Kilpilahden sulassa oli vielä vanhan vuoden loppumetreillä kolme harmaahaikaraa.
Kunnon talvi jo joulukuussa tiesi sitä, että koskikarat rynnistivät etelään. Karoja on monessa koskessa, Lapinjärven Porlammilla 26.12. peräti viisi. Porvoon Henttalankoski ei jää paljon huonommaksi - uudenvuodenpäivänä neljä karaa. Lapinjärvelle talviretkeilijöitä vetävällä peltopyylläkin tuntuu menevän hyvin. Tapaninpäivän retkellä Pukarolla laidunsi 13 ja 18 yksilön parvet.
Vaikka marja- ja siemensato on huono, niin jotain katsottavaa talvisessa maastossa riittää. Petoja ja tikkoja on nähty kovien pakkastenkin aikaan hyvin. Aivan viime vuoden loppuhetkillä havaittiin ampuhaukka Porvoon kaatopaikalla, piekana Ruotsinpyhtään Busholmenissa ja hiirihaukka Pernajan Sjögårdissa. Merikotka vietti uutta vuotta perinteisillä talvipaikoilla Porvoon Emäsalossa ja Pernajan Isnäsissä. Tikat eivät pakkasia säikähdä, vaan hakkaavat jäisiä puita entistä ahkerammin. Tavallisempia nakuttelijoita on säestänyt muutama pikkutikka ja harmaapäätikka, joita käy Porvoon Myllykylässä ruokinnalla jopa kaksin kappalein.
Erilaiset listat ja tilastot liittyvät nykypäivänä lähes jokaisen lintuharrastajan elämään. Tämän rintaman merkkitapaus oli vuodenvaihteessa sinetin saanut uusi "aluevuodari" -ennätys. Yhdistyksen toimialueella on nyt yhden henkilön toimesta yhden vuoden aikana havaittu 241 lajia. Entinen ennätys parani peräti 11 lajilla! Vuoden 2002 retkeilyyn tuo lisäväriä mielenkiintoinen Kyläkeisari -kisa. Tarkoituksena on nähdä oman asuin- tai kesämökkikylän alueella mahdollisimman monta lajia vuoden aikana. Kisasta muodostui todellinen hitti, sillä peräti 23 alan ihmistä ilmoittautui mukaan. Oletettavasti tämä poikii myös hyviä havaintoja, kun kotikylän linnut tutkitaan entistä tarkemmin.

17.12.2001
Lintuja on maastossa yllättävänkin paljon. Itsenäisyyspäivän pinnakisassa ja sitä edeltäneessä pohjustuksessa tuntui taas kerran havaintoja olevan "kaikista mahdollisista" lajeista. Joulukuussa on tähän mennessä havaittu 77 lajia.
Viivyttelijöistä puhuttaessa ykkösenä voi pitää Söderskärillä vielä 16.12. nähtyä jouhisorsaa. Viime talvena laji nähtiin helmikuussa Porvoon Kilpilahden sula-altaalla, mutta muuten talvihavainnot ovat harvassa. Vesilintuja viivyttelee perinteiseen tapaan niin kauan kuin avovettä riittää. Kyhmyjoutsenia, sinisorsia, tukkasotkia, telkkiä ja isokoskeloita on vielä paljon. Silkkiuikut, haapanat ja lapasotkat ovat lähinnä yksittäisten lintujen varassa. Merimetsojen talvehtiminen ulompana merellä oli ennen poikkeus - nykyään tapa.
Ritan kaatopaikka jatkaa yhtenä talviretkeilyn suosikkikohteista, vaikka IP-rallissa sinne meno kiellettiinkin. Yleensä kaatis on enemmän talvehtimista yrittävien pikkulintujen suosiossa, mutta nyt tuntuu nousevan pääosiin suuremmat siivekkäät. Vakiokalustoon kuuluvan kanahaukan seuraan on lyöttäytynyt 2 hiirihaukkaa ja vielä suurempana yllätyksenä maakotka. Alkavatko maakotkatkin urbanisoitua? Hiirihaukasta on tehty Pernajassakin useita talvihavaintoja, joten alueella uhmaa talvea vähintään kolme lintua.
Lokkeja on paljon. Kaatopaikan parvessa on edelleen satoja lintuja ja merialueella seilaa kymmeniä lintuja. Pernajan Isnäsin-Sjögårdin kalastajien ylijäämiä kärkkyy toistasataa merilokkia ja 50 harmaalokkia. Kalalokit tuntuvat olevan enää muutaman yksilön varassa. Emäsalon sillan salmessa on edelleen paljon elämää. Paikalla yhä viihtyvä isolokki nauttii suosiosta ja on näyttäytynyt monille aivan muutaman metrin päästä. Merikotka ja 2 harmaahaikaraa ovat myös olleet tiiviisti sillan lähistöllä.
Eteläisen Suomen metsät harvenevat vuosi vuodelta. Metsokanta tuntuu silti pysyvän jotenkin voimissaan. Askolan Tiiläässä nähtiin lauantaina
peräti kolme metsokukkoa saman puun latvassa. Joulun syömäsavotalle saa hyvää vastapainoa muutaman tunnin metsäretkellä. Jospa alueen
yllättävän laihaksi jäänyt lapintiais-saldo saisi lisävahvistusta vuoden loppuhetkillä.

3.12.2001
Talvi vai ei? Lämpötila on ollut viime aikoina pysyvästi nollan tuntumassa, eikä luntakaan ole paljoa kertynyt. Linnut hakeutuvat yhä enenevässä määriin ruokinnoille, kaatopaikoille tai muille helpomman ruoan paikoille. Merellä riittää nähtävää niin kauan kuin avovettä löytyy. Isokoskeloita on edelleen sadoittain monessa paikassa ja lokkeja on siellä, missä kalastajia. Myös merikotkia päivystää rannikolla.
Syksyn kolmas KUNINGASKALASTAJA lenteli toissa lauantaina Porvoossa Emäsalon sillan tuntumassa. Myös Loviisan satamissa kalasteleva kunkku oli ainakin marraskuun loppupuolella paikalla. Isolokki on edelleen viihtynyt Porvoon lokkiparvessa. Toissa lauantaina lintu nähtiin (jos ei ollut eri?) sekä kaatopaikalla, että Kuggsundissa. Vuodenaikaan nähdeen paljon kovempi havainto oli kaatopaikalla samana lauantaina (24.11.) lennellyt selkälokki.
LAPINPÖLLÖ on alueella harvinaista herkkua. Kaikki viimeisimmät havainnot ovat tulleet Ruotsinpyhtäältä suhteellisen suppealta alueelta. Viime viikon maanantaina lapinpöllö ihmetteli maailman menoa Tavastasilla metsätien varrella sähköpylvään nokassa. Havainto oli jo tämän vuoden kolmas Ruotsinpyhtään eteläosasta. Voisiko laji pesiä jossain siellä? Samalla retkellä nähtiin Söderbyn kärjestä yksinäinen allihaahka.
Alueen lintuharrastajien itsenäisyyspäivän ykköstapaus ei ole suinkaan linnanjuhlat vaan perinteinen IP-ralli. Torstain kisa on järjestyksessään historian seitsemäs. Maanantaihin mennessä mukaan on ilmoittautunut 10 joukkuetta. Viime vuoden kaltaista lajijuhlaa tuskin vietetään, sillä moni tavallinenkin laji on todella vähissä. Esimerkiksi räkättirastasta ja vihervarpusta saa etsiä tosissaan. Havainnoista vaikeneminen kuuluu ralliperinteen "kylmään sotaan". Paremmista lajeista kyllä vihjaillaan muille joukkueille, mutta paikaksi ilmoitetaan yleensä yhdistyksen alue... Purkutilaisuudessa loppusyksyn havaintoja saadaan julkisuuteen roppakaupalla. Samalla saadaan ruksattua alueella talvikaudella (1.12.-29.2.) nähdyt lajit. Viime talvena PSLY:n alueella nähtiin 119 lajia, joista joulukuussa 103.

Joni Sundström