|
- Ajatus kirkon rakentamisesta
Kärsämäen kyläläisiltä.
- Eteenpäin ajatus lähti
Jorma Niinikosken kerrottua siitä Panu
Kailalle.
- Idean 1700- luvun
rakennustekniikasta toi arkkitehti Panu Kaila.
- Arkkitehtikilpailu Oulun
yliopiston arkkitehtuurin osastolla 11.12.1998-26.2.1999.
- Kilpailun voitti
arkkitehtiylioppilas Anssi Lassilan työ.
- Puurakentamishankeen käynnistivät
v. 1999 Kärsämäen seurakunta ja Oulun
yliopiston arkkitehtuurin osasto.
- Rahoitusta hankkeeseen EU:lta
ja sponsoreilta.
- Hallinnon puukirkkoprojektissa
hoiti Kärsämäen seurakunta.
- Projektijohtaja Jorma
Niinikoski.
- Projektipäällikkö Aini
Lehikoinen.
- Asiantuntija apua antaneet
mm. Panu Kaila, Eero Majava, Antti Pihkala,
Esa Piipponen, Jaakko Laitila ja Risto
Tavasti
- Paanukirkon kannatusyhdistys
perustettiin v 2001 paanukirkon ylläpitämiseen.
Varoja kerätään jäsenmaksutuloina,
kahvila- ja kirkon esittelytoiminnalla.
- Paanukirkkosäätiön tarkoituksena
on tukea ja edistää käsityötaitojen
elvyttämistä puun käytön lisäämistä, näihin
liittyviä tutkimusta ja koulutusta
toteuttavia hankkeita sekä tukea Kärsämäen
paanukirkon ylläpitoa ja siihen liittyvää
hengellistä ja kulttuurista toimintaa.
- Rakentamisen yhteydessä
opetetiin perinteisten rakennusmenetelmien käyttöä.
- Rakennusvaiheet ja projektin
eteneminen videoitiin tiedotusta ja opetuskäyttöä
varten
- Koulutuksessa mukana useita
oppilaitoksia.
- Kansainvälisiä työleirejä
kolmena keväänä.
- Kirvesmiehiä perehdytettiin
vanhaan rakennustekniikkaan kurssilla.
- Talkootyön tekijöitä
opetettiin paanun veistossa.
- Rakentaminen vuosina 2000 -
2004.
- Arkkitehti Anssi Lassila.
- Rakennesuunnittelija Oulun
yliopiston rakennustekniikan lehtori,
arkkitehti ja diplomi-insinööri Jussi
Tervaoja.
- Työmaan mestari
rakennusmestari Kalevi Huttunen.
- Mittakirvesmies
restaurointikisälli Juha Väyrynen.
- Kirvesmiehiä Aulis Ojala,
Olavi Vatjus, Juha Jantunen, Vilho Tuohimaa
Veikko Näpänkangas ja Matti Tuukkanen
- Seppä Lauri Jussila
- Perinteiset työmenetemät
rakentamisessa.
- Rakennuksessa ei ole sähköä
eikä lämmitystä.
- Kirkko koostuu 10*10*10 m:n
hirsisydämmestä ja 15*15 m:n
pyramidikattoisesta hirsisydäntä ympäröivästä
tervatusta paanutakista.
- Nurkkasalvoksena läpihammasnurkka.
- Rakenteet valtaosin
puuliitoksilla.
- Paanutakki riippuu katon räystäsrakenteesta.
- Hirret mäntyä. Tukit,
n.160 kpl saatiin seurakunnan metsästä.
- Käsisahattuja hirsiä n. 60
kpl ja lisäksi pienempää puutavaraa.
- Vesiraamilla sahattiin loput
kirkon hirret ja muu puutavara.
- Ruodepuutavara pääasiassa
kuusta, kantavat kattorakenteet mäntyä.
- Perustus (10*10m) tehtiin
lohkokivistä joiden päälle asennettiin
porakivet.
- Paanut tehtiin haavasta
lohkomalla. n. 52000 kpl. paanujen leveys 3"-
5" ja pituus 45 cm.
- Takonauloja tarvittiin yli
70 000 kpl. nauloja takoneita seppiä
Suomessa ja Virossa.
- Tervaa käytettiin n. 4000 l.
- Pultteja meni n. 700 kpl.
- Haapatukkeja käytettiin n.
500 m3.
- Mänty- ja kuusitukkeja n.
700 m3.
- Painoa alimmalla hirrellä
on n.2000 kg/m.
- Hirsikehikko koottin
rakennuspaikan vieressä kolmessa eri osassa
jotka purettiin ja kasattiin lopullisesti
paikalleen päällekkäin perustusten
valmistuttua.
- Vesikaton rakennejärjestelmä
perustuu avaruusristikkoon. puutavara pääasiassa
5"*5" . Korkein kohta n. 18m maasta.
- Piilutus tehtiin kehikon
ulkopuolelle pystytysvaiheessa. Sisäpuoli
piiluttiin katon valmistuttua.
- Lattia tehtiin 2"
tuppeensahatusta männystä tapittamalla
lankut toisiinsa. Lattia on "uiva".
- Talkootöistä suurimmat
olivat paanujen valmistus ja asennus,
ruodelautojen asennus, pellavan käsittely
pellolta tekstiileiksi, perustusten teko,
tukkien ja lankkujen sivujen parkkaus ja
taapelointi sekä lattia- ja sisäkatto
puutavaran veisto ja höyläys, tuohen
kiskonta ja aputyöt työmaalla. Talkootöitä
tehty yli 30 000 tuntia.
- Oppilaitokset ovat olleet
tekemässä mm. salin penkit ja kalusteet,
valoluukut, talviovet, salin ulko-ovet,
puitten pihkotusta ja kaatoa, paanun veistoa,
lankkujen veistämistä ja höyläystä,
sakastin kalusteet ja kynttilälampetit.
- Ammattikirvesmiesten
suurimmat työt olivat hirsikehikon valmistus
ja kasaus, vesikaton runkotyöt, paanuseinän
runkotyöt, seinien piilutukset,
hirsipelkkojen käsisahaus, kellotapulin
runkotyöt, lattioiden asennukset ja loppuhöyläys,
sisäkaton asennus, lankkutien teko,
vesikaton paanutukseen osallistuminen,
parrujen veistäminen, ramppien teko,työn
ohjaaminen, ikkunoiden teko ja asennus.
- Seppien suurimmat työt
olivat naulojen tekeminen, pulttien
tekeminen, kaiteiden tekeminen ja erillaisten
sidosrautojen takominen.
- Hallinnollisista töistä on
mainittava työn organisointi, rahoituksen,
yhteistyötahojen ja takonaulojen keruu.
- Suunnittelu teetti työtä
tavanomaista rakentamista enemmän
rakennesuunnittelijalla ja arkkitehdillä
rakennustekniikan vuoksi.
|
|