Paanukirkko pähkinänkuoressa

 

 

Kirkkohanke esillä

  • Tammikuu.2005 Kärsämäen paanukirkko on saanut toisen palkinnon eurooppalaisessa puujulkisivukilpailussa. Valinnan teki eurooppalainen puualan järjestö Nordic Timber Council yhteistyössä European Timber Council-verkoston ja Building Europe-lehden kanssa.
  • Lokakuu 2004 Pohjois-Suomen paras rakennusteko -palkinto, jaetaan vuosittain merkittävälle pohjoissuomalaiselle rakentamisteolle.
  • 12.9.- 7.11. 2004 Venetsian 9. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali.
  • Televisiossa mm. kotimaan katsaus, aamu tv, uutiset, sunnuntai jumalanpalvelus ja pohjois-suomen uutiset.
  • Radiossa useita lähetyksiä.
  • Lehdissä kymmeniä artikkeleita.
  • Lopputöiden aihe opiskelioille.
 
 

 

 

   
 
  • Kärsämäelle rakennettu kirkko rakennettiin perinteisin työmenetelmin.
  • Kärsämäen ensimmäinen kirkko on rakennettu Pyhäjoen rantaan v.1765, mutta kirkko puretiin v.1841. Ajatus uuden kirkon rakentamisesta Kattilakosken rantaan jäi Kärsämäkisten mieliin kytemään.
  • Ajatus nykyaikaisen kirkon rakentamisesta 1700-luvun rakennustekniikalla toi arkkitehti Panu Kaila.
  • 11.12.-98 - 26.2.-99 Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto järjesti kilpailun kirkon rakentamiseksi, jonka voitti arkkitehti yo. Anssi Lassilan työ Kärsämäen kantaatti. Rakennesuunnittelijana hankkeessa oli arkkitehti Jussi Tervaoja.
    Kärsämäellä puuhamiehenä ja projektijohtajana toimi kirkkoherra Jorma Niinikoski, ja projektipäälikkönä Aini Lehikoinen. Työmaan mestarina oli Kalevi Huttunen ja mittakirvesmiehenä Juha Väyrynen.
  • Kärsämäen puukirkkoprojeki tuotti myös opetusmateriaalia opetusvideoiden ja -kuvien muodossa nykypäivän ihmisille vanhojen työmenetelmien käytöstä.
  • Työmaalla kävi eri ammattioppilaitoksista oppilaita työssä ja tutustumassa vanhaan rakennustekniikkaan.
  • Hankkeeseen on myös tutustunut lukuisa joukko niin koti- kuin ulkomaalaisia rakentamisen ja restauroinnin ammattilaisia kuin myös muuten hankkeesta kiinnostuneita ihmisiä.
  • Talkootyntekijät olivat lähinnä Kärsämäkisiä mutta kiinnostuneita on käynyt etempääkin.

 
 

 

 

   
 
  • Ajatus kirkon rakentamisesta Kärsämäen kyläläisiltä.
  • Eteenpäin ajatus lähti Jorma Niinikosken kerrottua siitä Panu Kailalle.
  • Idean 1700- luvun rakennustekniikasta toi arkkitehti Panu Kaila.
  • Arkkitehtikilpailu Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla 11.12.1998-26.2.1999.
  • Kilpailun voitti arkkitehtiylioppilas Anssi Lassilan työ.
  • Puurakentamishankeen käynnistivät v. 1999 Kärsämäen seurakunta ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto.
  • Rahoitusta hankkeeseen EU:lta ja sponsoreilta.
  • Hallinnon puukirkkoprojektissa hoiti Kärsämäen seurakunta.
  • Projektijohtaja Jorma Niinikoski.
  • Projektipäällikkö Aini Lehikoinen.
  • Asiantuntija apua antaneet mm. Panu Kaila, Eero Majava, Antti Pihkala, Esa Piipponen, Jaakko Laitila ja Risto Tavasti
  • Paanukirkon kannatusyhdistys perustettiin v 2001 paanukirkon ylläpitämiseen. Varoja kerätään jäsenmaksutuloina, kahvila- ja kirkon esittelytoiminnalla.
  • Paanukirkkosäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää käsityötaitojen elvyttämistä puun käytön lisäämistä, näihin liittyviä tutkimusta ja koulutusta toteuttavia hankkeita sekä tukea Kärsämäen paanukirkon ylläpitoa ja siihen liittyvää hengellistä ja kulttuurista toimintaa.
  • Rakentamisen yhteydessä opetetiin perinteisten rakennusmenetelmien käyttöä.
  • Rakennusvaiheet ja projektin eteneminen videoitiin tiedotusta ja opetuskäyttöä varten
  • Koulutuksessa mukana useita oppilaitoksia.
  • Kansainvälisiä työleirejä kolmena keväänä.
  • Kirvesmiehiä perehdytettiin vanhaan rakennustekniikkaan kurssilla.
  • Talkootyön tekijöitä opetettiin paanun veistossa.
  • Rakentaminen vuosina 2000 - 2004.
  • Arkkitehti Anssi Lassila.
  • Rakennesuunnittelija Oulun yliopiston rakennustekniikan lehtori, arkkitehti ja diplomi-insinööri Jussi Tervaoja.
  • Työmaan mestari rakennusmestari Kalevi Huttunen.
  • Mittakirvesmies restaurointikisälli Juha Väyrynen.
  • Kirvesmiehiä Aulis Ojala, Olavi Vatjus, Juha Jantunen, Vilho Tuohimaa Veikko Näpänkangas ja Matti Tuukkanen
  • Seppä Lauri Jussila
  • Perinteiset työmenetemät rakentamisessa.
  • Rakennuksessa ei ole sähköä eikä lämmitystä.
  • Kirkko koostuu 10*10*10 m:n hirsisydämmestä ja 15*15 m:n pyramidikattoisesta hirsisydäntä ympäröivästä tervatusta paanutakista.
  • Nurkkasalvoksena läpihammasnurkka.
  • Rakenteet valtaosin puuliitoksilla.
  • Paanutakki riippuu katon räystäsrakenteesta.
  • Hirret mäntyä. Tukit, n.160 kpl saatiin seurakunnan metsästä.
  • Käsisahattuja hirsiä n. 60 kpl ja lisäksi pienempää puutavaraa.
  • Vesiraamilla sahattiin loput kirkon hirret ja muu puutavara.
  • Ruodepuutavara pääasiassa kuusta, kantavat kattorakenteet mäntyä.
  • Perustus (10*10m) tehtiin lohkokivistä joiden päälle asennettiin porakivet.
  • Paanut tehtiin haavasta lohkomalla. n. 52000 kpl. paanujen leveys 3"- 5" ja pituus 45 cm.
  • Takonauloja tarvittiin yli 70 000 kpl. nauloja takoneita seppiä Suomessa ja Virossa.
  • Tervaa käytettiin n. 4000 l.
  • Pultteja meni n. 700 kpl.
  • Haapatukkeja käytettiin n. 500 m3.
  • Mänty- ja kuusitukkeja n. 700 m3.
  • Painoa alimmalla hirrellä on n.2000 kg/m.
  • Hirsikehikko koottin rakennuspaikan vieressä kolmessa eri osassa jotka purettiin ja kasattiin lopullisesti paikalleen päällekkäin perustusten valmistuttua.
  • Vesikaton rakennejärjestelmä perustuu avaruusristikkoon. puutavara pääasiassa 5"*5" . Korkein kohta n. 18m maasta.
  • Piilutus tehtiin kehikon ulkopuolelle pystytysvaiheessa. Sisäpuoli piiluttiin katon valmistuttua.
  • Lattia tehtiin 2" tuppeensahatusta männystä tapittamalla lankut toisiinsa. Lattia on "uiva".
  • Talkootöistä suurimmat olivat paanujen valmistus ja asennus, ruodelautojen asennus, pellavan käsittely pellolta tekstiileiksi, perustusten teko, tukkien ja lankkujen sivujen parkkaus ja taapelointi sekä lattia- ja sisäkatto puutavaran veisto ja höyläys, tuohen kiskonta ja aputyöt työmaalla. Talkootöitä tehty yli 30 000 tuntia.
  • Oppilaitokset ovat olleet tekemässä mm. salin penkit ja kalusteet, valoluukut, talviovet, salin ulko-ovet, puitten pihkotusta ja kaatoa, paanun veistoa, lankkujen veistämistä ja höyläystä, sakastin kalusteet ja kynttilälampetit.
  • Ammattikirvesmiesten suurimmat työt olivat hirsikehikon valmistus ja kasaus, vesikaton runkotyöt, paanuseinän runkotyöt, seinien piilutukset, hirsipelkkojen käsisahaus, kellotapulin runkotyöt, lattioiden asennukset ja loppuhöyläys, sisäkaton asennus, lankkutien teko, vesikaton paanutukseen osallistuminen, parrujen veistäminen, ramppien teko,työn ohjaaminen, ikkunoiden teko ja asennus.
  • Seppien suurimmat työt olivat naulojen tekeminen, pulttien tekeminen, kaiteiden tekeminen ja erillaisten sidosrautojen takominen.
  • Hallinnollisista töistä on mainittava työn organisointi, rahoituksen, yhteistyötahojen ja takonaulojen keruu.
  • Suunnittelu teetti työtä tavanomaista rakentamista enemmän rakennesuunnittelijalla ja arkkitehdillä rakennustekniikan vuoksi.

 

 
 

Lista ei ole kaikenkattava, jos jotain tarpeellista listaan lisättävää tulee mieleen niin laita sähköpostia ja kerro.

 

 
 

 

 

   
 

©Copyright: Juha Väyrynen 2000


 
 

  Etusivulle
www.puulastu.fi

   
 
PaanukirkkoSisältö: s1 Tiivistä tietoa: s1 Nettikamera Video Muuta Vihkiäisjuhla: s1 s2 Krusifiksi: s1 Tapuli: s1 s2 s3 Pellava: s1 Sisätila: s1 s2 s3 s4 s5 s6 s7  Lyhty: s1 s2 s3 Paanutakki s1 s2 s3 Katto: s1 s2  s3 s4 s5 s6 s7  Hirsikehä: s1 s2 s3 s4 s5 s6 Veistotyö: s1 s2 Paanut Paja Kurssi Päävalikko: Aloitus