Jouni Rinta-Keturi (Hippišinen 3/1996)

Uutta kehrääjärintamalta:
Kehrääjällä kaksi pesintää kesässä Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys


Kesä 1995 ei jäänyt mieliimme mitenkään erityisen hyvänä kehrääjäkesänä Suupohjassa, mutta taas saatiin uuttakin tietoa tästä mielenkiintoisesta lajista. Pääsimme Liljan Jukan kanssa todistamaan tapausta, jossa kehrääjäpariskunta yritti kahta pesintää kesän aikana. Kun ensimmäisen pesän kaksi poikasta olivat vielä lentokyvyttöminä, aloitti kehrääjäpari jo toisen pesinnän.

Jukka löysi kehrääjän pesän Teuvan Paskooharjun nevarämeeltä 3.6.95. Paikka oli tiedossa vanhana kehrääjän pesäpaikkana, mutta pesälöydöt eivät ole koskaan tämän lajin kohdalla liian helppoja. Jukan tarkka katse vangitsi hautovan kehrääjän pesältään ennenkuin tämä oli ehtinyt paeta "häiritsijää". Niinpä kehrääjäemoa ei ajettu pesältään lainkaan.

Paikalla käytiin seuraavan kerran 25.6., jolloin hautovan emon vieressä oli kahdet munankuoret. Poikaset olivat siis kuoriutuneet. Emoa ei ollut nytkään syytä häiritä lentoon poikastensa luota. Menimme paikalle 7.7., jolloin mielessämme olikin poikasten rengastus. Pesässä poikasia hautoi nyt koiraskehrääjä. Koiras kaikkosi tietenkin meitä, ja niin rengastimme kaksi hyväkuntoista poikasta. Naarasta ei paikalla näkynyt, jota asiaa hiukan ihmettelimmekin.

Seuraavana iltana otimme jälleen pesällään poikastensa kanssa olleen koiraan kiinni. Rengastimme koiraslinnun. Kohta saimme myös naaraan kiinni, jolloin totesimme naaraan vuotta aiemmin samalla paikalla rengastetuksi. Koiras oli siis vaihtunut.

Kun lähdimme pesältä, kiersimme edelliskesän pesän kautta. Löysimme täsmälleen edelliskesäisen pesän paikalta uuden kehrääjän pesän, jossa oli yksi muna. Seuraavana päivänä epäilyksemme varmistui. Koiras huolsi ensimmäisen pesueen poikasia, kun naaras hautoi jo toista pesintää! Kun kävimme ensimmäisellä pesäpaikalla, huomasimme kehrääjäkoiraan ja poikasten tulleen juuri toisen pesän suuntaan parinkymmenen metrin verran. 1-ja 2-pesän välistä etäisyyttä oli noin 150 metriä. Mainittakoon, että edelliskesäiset pesäkuopat oli tarkastettu jokaisella aikaisemmalla käynnillä.

Jukka kävi paikalla 17.7., jolloin koiras oli poikastensa kanssa 1-pesällä. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun 2-pesä ammotti tyhjyyttään! Munistakaan ei ollut mitään merkkejä pesällä. Mitä siis oli tapahtunut?

Olemme monasti todenneet kehrääjän aloittaneen uusintapesinnän, kun ensimmäinen pesintä on tuhoutunut. Näin oli käynyt mm. juuri mainitulla Paskooharjun rämeellä edelliskesänä. Munat olivat pesällä kylminä, kun uusintapesintä oli käynnissä parinkymmenen metrin päässä ensimmäisestä. Tämä tuntuu olevan "normaalia" kehrääjällä.

Toista pesintää ei ole aiemmin todettu kehrääjällä, vaikka sitä on toki mahdollisena pidettykin. Nyt tähänkin saatiin varmistus.

Miksi kehrääjäparin toinen pesintä sitten tuhoutui, on täysi arvoitus. Varsinkin, kun pesäpaikalla ei ollut edes munankuoria. Naarastakaan ei paikalla näkynyt, joten oliko sillekin käynyt huonosti? Tähän kysymykseen saatetaan saada vastaus kesällä -96, mikäli naaras palaa jälleen tutulle paikalle pesimään. Mikali naaras palaa, niin mielenkiintoinen kysymys on myös koiras. Onko koiras jälleen uusi tuttavuus, vai onko parina kesän -94 tai kesän -95 koiras.

Pariuskollisuuteen emme ole kehrääjän osalta toistaiseksi uskoneet, mutta lähivuodet osoittanevat, miten asia todella on.Olemme Jukan kanssa erittäin kiinnostuneita kehrääjähavainnoista ympäri Suupohjaa. Ilmoitelkaahan, mikäli korvissanne alkaa yllättäen surista öiseen aikaan.


Takaisin
Viimeksi muokattu 3.1998 © Ismo Nousiainen, Jouni Rinta-Keturi
Kommentit ja viestit Ismo.Nousiainen@dlc.fi