Teuvan lintupaikat Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys | Teuvalla tavatut lajit |
Lutakkoneva

Suksenjärvi

Varisneva

Harjais- ja Pilkoonneva

Muita soita

Lautta

Pässinrämäkkä

Kukkaro

Teuva on keskellä Suupohjaa. Pellot ja suot sekä vesien vähäisyys ovat ominaista Teuvan maisemille. Teuvalla on useita soidensuojelualueita, mutta muuten lintuja houkuttelevia kosteikkoja on tarjolla vähän. Metsät ovat tavallista talousmetsää, joten myös niiden linnusto muodostuu tavallisesta peruslajistosta.

Useilta peltoalueilta löytyy keväisin muuttolintuja, ja rauhallisimmissa kulmissa levähtavat isotkin muuttolinnut. Kesällä pelloilta voi yhyttää mielenkiintoisia pesimälajeja. Esimerkiksi tuulihaukka, sinisuohaukka, suo- ja sarvipöllö sekä peltopyy kuuluvat lajistoon. Parhaimpia peltoalueita ovat Perälän kaakkoispuolen Tattari ja pohjoispuolen Rääsy.

Lutakkoneva * *

Lutakkoneva Kuva: Ismo Nousiainen Lutakkoneva on runsasallikkoinen, maisemallisesti näyttävä suo. Allikoiden välisillä turvekermeillä kasvaa paikoin varsin kookkaitakin mäntyjä, eikä suolla muutenkaan ole erityisen laajoja yhtenäisiä aukeita.

Pesimälinnusto on kohosuolle tyypillinen. Allikoiden runsaudesta huolimatta pesiviä vesilintuja on varsin vähän. Pesimälajistoon kuuluvat esimerkiksi tukkasotka, liro, kapustarinta, suokukko, punajalkaviklo, isokuovi ja valkoviklo. Vähälukuisia pesijöitä ovat esimerkiksi pensastasku ja isolepinkäinen sekä kala- ja naurulokki.

Pesimälintujen lisäksi Lutakkonevalla voi tavata kuikan tai pesimättömän joutsenparin. Lisäksi monet peto- ja varpuslinnut käyvät ruokailemassa nevalla. Muuttoaikaan kahlaajat ja hanhet levähtävät nevalla. Joskus vähän harvinaisempikin laji, kuten vesipääsky levähtää muuttomatkallaan alueella. Parhaimman käsityksen nevan pesimälinnustosta saa retkeilemällä siellä touko- ja kesäkuussa.

Ajo-ohje: Lutakkonevalle pääsee ajamalla Teuvan kirkonkylästä Parran ohi Luovankylään vievää tietä noin 11 kilometriä, jolloin suo on tien vasemmalla puolella. Lyhin matka suon allikoille on suon pohjoisosan halkaisevalta tieltä. Toinen hyvä lintupaikka, Suksenjärvi, sijaitsee noin kilometrin päässä.

Alkuun




Suksenjärvi * * joissain kartoissa myös Penijärvi

Suksenjärvi on Teuvan eteläosassa sijaitseva runsaan neliökilometrin laajuinen lähes umpeenkasvanut kosteikko. Järvessä on vähän avovettä, joskin tilannetta on hieman parannettu kunnostustoimenpiteillä. Viimeisin toimenpide tehtiin 1996, jolloin rakennettiin veden korkeutta nostava pohjapato. Sen vaikutus linnustoon näkyy ensimmäisen kerran tänä vuonna. Järven lisäksi etenkin itä- ja koillispuolen rehevät korpi- ja lehtomaiset metsät kelpaavat linturetkikohteeksi.

Liro Kuva: Ismo Nousiainen Järven pesimälinnuston pääosan muodostavat kahlaajat ja varpuslinnut. Vesilinnuista pesivät esimerkiksi mustakurkku-uikku, jouhisorsa, lapasorsa ja joutsen. Joinakin vuosina järvellä on pesinyt härkälintu ja heinätavi. Suksenjärvi on erityisesti kurkien suosiossa. Kahlaajista runsaslukuisimpia ovat liro ja taivaanvuohi. Aikaisempina vuosina järvellä pesi useitakin pareja jänkäkurppia. Muita pesimälajeja ovat punajalkaviklo, metsäviklo, pajusirkku ja ruokokerttunen.

Järven itärannalla voi tavata mustapääkertun, sirittäjän, idänuunilinnun ja pikkutikan. Muutamina vuosina myös pikkusieppo ja kultarinta ovat lauleskelleet lehdossa. Talvella järveltä voi yhyttää riekkoja ja teeriä. Haukkojen näkemiseen järvi ympäristöineen tarjoaa hyvät edellytykset: kalasääksi, mehiläishaukka, kanahaukka, varpushaukka ja hiirihaukka käyvät saalistamassa alueella. Ruskosuo- ja sinisuohaukka sekä nuolihaukka voivat asustella järvellä pidempäänkin.

Kevään muuttoaikaan järvellä levähtää etenkin vesilintuja ja kahlaajia. Esimerkiksi uivelo, suokukko, liro ja viklot ovat yleisiä muuttoaikaan. Lisäksi metsähanhiparvet levähtävät järvellä säännöllisesti, jolloin parvista voi löytää harvinaisempiakin hanhilajeja, kuten tudrahanhia.

Järven linnusto on runsaimmillaan kevätmuuton aikana, huhtikuun lopulta toukokuun lopulle. Kevään vesitilanne vaikuttaa kuitenkin lintujen määrään ja laatuun. Syysmuuton aikaan järvellä on yleensä hiljaista.

Ajo-ohje: Suksenjärvelle pääsee ajamalla Teuvan kirkonkylästä Parran ohi Luovankylään vievää tietä noin 11 kilometriä, josta kääntyy oikealle Sivin metsätie. Tietä ajetaan noin 4 kilometriä, jolloin päästään järven lasku-uoman varteen. Uoman vartta järven rantaan on sata metriä. Paikalla on myös lintutorni ja havaintovihko. Järven rantaan pääsee vaivattomasti myös järven pohjoispuolen Järvitieltä, mutta lintujen näkeminen on sieltä vaikeampaa.

Alkuun




Varisneva * *

Varisneva on soidensuojelualue Teuvan länsiosassa kirkonkylän ja Horonkylän välillä. Nevan pohjoisosa kasvaa harvakseltaan mäntyä, keskiosassa on näyttävääkin allikkoaluetta ja eteläosa on aukeaa nevaa. Pinta-alaltaan suo on vajaa pari neliökilometriä.

Varisneva Kuva: Ismo Nousiainen Pesimälinnnustoon kuuluvat vesilinnuista telkkä, sinisorsa ja tavi. Huomattavasti runsaslukuisempia ovat kahlaajat. Kurjen lisäksi nevalla pesii liro, kapustarinta, työhtöhyyppä, punajalkaviklo sekä ajoittain suokukko. Pesiviä varpuslintuja ovat isolepinkäinen, niitty- ja metsäkirvinen, keltavästäräkki, västäräkki ja pensastasku. Muita pesimälajeja ovat kalalokki ja käki. Petolinnuista nevalla liikkuvat kana- ja varpushaukka, hiirihaukka sekä etenkin sinisuohaukka.

Isot muuttolinnut lentävät usein Varisnevan kautta, koska se sijaitsee sopivasti Teuvanjokivartta reunustavien peltojen jatkeena.

Ajo-ohje: Varisneva sijaitsee noin 10 kilometriä Teuvalta. Soidensuojelualue rajautuu Horonkyläntiehen (no. 682). Nevan allikkoisille ja aukeille osille pääsee kuitenkin nopeammin nevan itäpuolella kulkevalta metsäautotieltä.

Alkuun



Harjais- ja Pilkoonneva * *

Harjais- ja Pilkoonneva ovat soidensuojelualueita Teuvan pohjoisosissa, Maankulman ja Horonkylän välisessä maastossa. Harjaisneva on kohtuullisen laaja ja moni-ilmeinen neva. Harjaisnevalla on allikoita ja kosteaa, vaikeakulkuista avointa suota sekä pohjoisosissa kuivempaa ja helppokulkuista nevaa. Harjaisnevalla puita on varsin vähän ja maisema avoin. Pilkoonneva on pienempi ja avoimet näkymät pienempiä, mutta myös sillä on allikoita.

Harjaisnavan linnustoon kuuluvat esimerkiksi riekko, telkkä, tavi, sinisorsa, liro, kapustarinta, punajalkasviklo, kuovi, niittykirvinen ja keltavästäräkki sekä useampi kurkipari. Muista Teuvan soista poiketen nevalla pesii useampia kala- ja naurulokkipareja. Pilkoonnevan linnusto on pääpiirteissään saman tyyppinen kuin Harjaisnevan, mutta sekä lajien että parien määrä on pienempi.

Muuttoaikaan etenkin Harjaisnevalla voi nähdä esimerkiksi kahlaajia (kuten musta- ja valkovikloja) ja hanhia.

Ajo-ohje: Harjaisneva sijaitsee Teuvan Kauppilasta Jurvan Järvenpäähän vievän Maankulmantien varressa. Parhaiten nevan tunnelmaan pääsee tutustumaan kohdasta, jossa neva ulottuu tiehen asti. Tällä kohtaa myös allikot ovat lähimpänä. Pilkoonnevalle pääsee parhaiten Maankulmasta metsäautotien kautta.

Alkuun



Tarkankeidas * *

Tarkankeidas on soidensuojelualue Luovankylässä, Teuvan kaakkoisosassa. Neva on allikoinen ja melko karu. Linnusto on tyypillinen: sinisorsa, telkkä, tavi, kapustarinta, liro, kurki, riekko, keltavästäräkki, niittykirvinen ja västäräkki.

Ajo-ohje: Nevalle pääsee vaivattomasti esimerkiksi Luovankylästä Kauhajoen Päntäneelle vievän tien kautta.

Muita soita

Kainaston ja Jurvan välillä (tie no. 685) Teuvan Norinkylässä sijaitseva allikoinen Lintuneva Lintulampineen on tyypillinen pohjalainen suo peruslajistoineen. Suo on kuitenkin hieman kärsinyt ojituksista, jotka ovat kuivattaneet joitakin allikoitakin.

Lintunevan länsipuolella sijaitseva Kurpannevan alue on Metsähallituksen aarnialue. Linnustoltaan sekin edustaa tyypillistä nevaa, joskin kurkia suolla pesii tavallista enemmän. Kurpannevalle pääsee esimerkiksi Teuvan Hirvelänpäästä Jurvan Kestiin menevän metsäautotien kautta.

Alkuun



Lautta * *

Viime vuosina Teuvan paras muutontarkkailupaikka on ollut Norinkylässä sijaitseva Lautta, joka sijaitsee pitkän etelä-pohjoissuuntaisen Kauhajoen Kainaston peltolakeuden pohjukassa. Koska alueella on keväisin säännöllisesti tulvia, voi paikalta löytää isojakin hanhi- ja sorsaparvia. Parvista kannattaa etsiä tundra- ja lyhytnokkahanhia. Jopa kilju- ja lumihanhi saattavat vielä joskus löytyä lepäilemästä alueella.

Varsinkin alkukeväästä Lautta on sisämaan parhaita sorsapaikkoja. Vastaava tulvajärvi löytyy myös etelämpää Kauhajoen Jokimaasta. Sarvi- ja suopollö pesivät runsaina hyvinä pöllövuosina.

Lähistöllä sijaitsevat turvetuotantoalueet voivat tulevaisuudessa tarjota kahlaajapaikkoja. Vaikka niistä ei Rautalammin Rastunsuon kaltaista kohdetta kehittyisikään, niin ne kannattaa pitää mielessä.

Ajo-ohje: Lautalle pääsee ajamalla Äystöstä Piikkilään (viitta). Piikkilänkylässä käännytään t-risteyksestä vasemmalle Lammasnevantielle. Runsaan kilometrin jälkeen käännytään oikealle peltotielle (järjestyksessä toinen soratie), joka vie jokiuoman varteen. Tietä pääsee autollakin varsin pitkälle hyviin havainnointipaikkoihin.

Alkuun




Pässinrämäkkä * *

Aarnimetsä Pässinrämäkkä on 60 hehtaarin laajuinen vanhan metsän alue, joka kuuluu suojeltavien kohteiden joukkoon. Alue on muodoltaan melko pitkä ja kapea. Puusto on ollut joitakin kymmeniä vuosi oman onnensa nojassa, joten metsässä on lahopuustoa sekä pystypuina että maassa. Erityisesti alueen pohjoispäässä on runsaasti haapoja. Alueen linnustoa ei tunneta tarkemmin, mutta vanhojen ja käsittelemättömien metsien lajeista ainakin metso, varpushaukka, varpuspöllö ja palokärki viihtyvät alueella.

Ajo-ohje: Pullinköykkään pääsee tutustumaan kääntymällä Kainaston ja Jurvan väliseltä tieltä (no. 685) Norinkylässä sahan risteyksestä itään. Viiatin metsätietä ajetaan GT-kartassa merkitylle metsästysmajalle asti. Vanha metsä on metsästysmajan risteyksestä lähes tien suuntaisesti etelään eli tulosuuntaan.

Alkuun



Kukkaro *

Perälän Kukkaro on luonnonsuojelualue keskellä Perälää. Kukkaro on rehevää joenrantaa Teuvanjoen ja Rääsynluoman risteyksessä. Alueella pesii runsaasti rastaita ja muita varpuslintuja. Viitakerttunen ja satakieli kuuluvat usein paikan yölaulajiin. Mustapääkerttu esiintyy vuosittain. Myös kultarinta on lähes vuosittainen pesijä.

Linnuille otollinen jokivarsi jatkuu molempiin suuntiin lähimpien siltojen väliselle alueelle. Joinakin vuosina lähipelloilla on huudellut ruisrääkkä.

Ajo-ohje: Kukkaroon pääsee kääntymällä kantatie 67:ltä Perälän koulun kohdalta etelään (eli koulusta poispäin). Tieltä on viitta Kukkaroon ennen Rääsynluomaa.

Alkuun

Takaisin | Etusivu | Hakemisto |
Viimeksi muokattu 2.2004 © Ismo Nousiainen | Kommentit ja viestit Ismo.Nousiainen@dlc.fi