Lintuvuoden kohokohdat 2001 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys
| Tammikuu | Helmikuu | Maaliskuu | Huhtikuu | Toukokuu | Kesäkuu |
| Heinäkuu | Elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu |

| Havainnot tarkemmin | Suupohjaan saapuneet lajit - kevät 2001 |

Lintuvuoteen mahtuu paljon mielenkiintoisia havaintoja. Suuresta havaintojen määrästä voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa: mitkä olivat tärkeimmät ilmiöt ja mielenkiintoisimmat havainnot.Tälle sivulle on kerätty lintuvuoden kohokohdat kuukausittain. Tarkemmin eriteltyinä havainnot löytyvät havaintosivulta.

Suupohjan havainnot ovat valtaosin rannikolta, jossa retkeily on ollut jatkuvaa ja tehokkainta. Ilahduttavaa on kuitenkin sisämaaretkeilyn ja havaintojen ilmoittamisen selvä nousu. Esimerkiksi valtaosa ruisrääkkähavainnoista on kertynyt sisämaan kunnista.

Tammikuu 2001

Hyvin lauhan tammikuun ansiosta monet viivyttelijät selvisivät aina kuun lopulle asti. Vanhat ennätykset saivat kyytiä talvisen veneretkeilyn ansiosta, sillä myöhästelijät pyrkivät saariin. Saarissa ilma on muutamaa astetta lauhempi ja myös lunta on yleensä vähemmän kuin mantereella.

Uusia ennätyksiä tekivät lehtokurppa, härkälintu, uivelo, kiuru ja luotokirvinen (28.1.), etelänkiisla (kaksi yksilöä 20.1.), kangaskiuru, merisirri (yhteensä kolme yksilöä), metsähanhi (6.1.) ja taivaanvuohi (4.1.).

Normaalia myöhäisempiä olivat myös ruokki (28.1.), lapasotka (20.1.), silkkiuikku (6.1.), kanadanhanhi ja pikkulokki (1.1.). Tavallisempia, mutta aina yhtä mukavia olivat tammikuun aikana löytyneet arktiset lajit kyhmyhaahka, allihaahkat (13 yksilöä), isolokit (neljä yksilöä), pikkukajava ja jääkuikat.

Useat laulurastaat, punakylkirastas, muutama punarinta ja peukaloinen osoittivat kuinka tyrnimarjojen turvin pienikin saattaa selvitä talven läpi. Urpiaisia ja vihervarpusia liikkui runsaasti pitkin tammikuuta, kun taas rastaat, tilhet ja kuurnat olivat siirtyneet etelämmäksi. Vuorihemppo tavattiin Siipyyn keskustassa.

Pedoista havaittiin tavallisempien lajien lisäksi tunturipöllö, maakotka ja piekana kerran. Vuoden ensimmäisiä varovaisia kevätmuuton merkkejä saatiin kun 14 nuorta/nuorehkoa merikotkaa oli päättänyt lähteä samana aamuna pohjoista kohti. Samoin oli jostain ilmestynyt pulmusia saariin kymmenittäin.

Parhaat havainnot

- taivaanvuohi 1 Tiukassa 4.1., ensimmäinen talvihavainto alueella
- jääkuikkalaji (gav ada/imm) 1 p Storbådanilla 6.1.
- silkkiuikku 1 p 6.1., ilmeisesti ensimmäinen tammikuun havainto
- kangaskiuru 1 p Domarkobbanilla 6.1., uusi talvilaji Suupohjalle ja saaren pinna
- merisirri 2 p 6.1., myöhäisyysennätys
- jääkuikka 1 S Lilla Ledgrundissa 6.1. klo 10.40
- metsähanhi 1 Närpiön Sundfjärdenillä 6.1., ensimmäinen talvihavainto alueelta
- jouhisorsa Siipyyssä 7.1.
- kyhmyhaahka 2-kv S Siipyyssä 13.1.
- etelänkiisla 1+1 m Siipyyssä 20.1., alueen myöhäisimmät
- pikkukajava 1 S Siipyyssä 28.1., harvinainen talvilaji
- jääkuikkalaji (gav ada/imm) 1 m>p Siipyyssä 28.1., harvinainen talvilaji
- härkälintu 1 N Siipyyssä 28.1., alueen myöhäisin talvihavainto
- kiuru 1 p Siipyyssä 28.1.
- luotokirvinen 1 p Siipyyssä 28.1.
- ruokki 1 S Siipyyssä 28.1.
- uivelo 1/4 p Siipyyssä 28.1.

Alkuun



Helmikuu 2001

Helmikuu toi viikon kestäneen kovan pakkasjakson ja sen mukana talviset olot myös Suupohjan rannikolle. Vesilinnut joutuivat väistymään hieman etelämmäksi. Mustalinnut ja pilkkasiivet poistuivat pääosin, samoin kyhmyjoutsenia jäi enää joitain kymmeniä. Lokkeja näkyi edelleen mukavasti ja isolokitkin alkoivat liikkua "normaalitalven" tapaan.

Kevätmuutto oli kuun puolivälissä selvästi käynnissä: variksia, naakkoja, kyhmyjoutsenia, urpiaisia, tilhiä, vihervarpusia ja punatulkkuja muutti päivittäin pohjoisen suuntaan.

Varsinaisina kevääntuojina voi pitää Siipyyssä 17.2. nähtyjä ensimmäisiä koirashaahkoja. Seuraavana päivänä oli samoilla vesillä juhlapukuinen riskilä (sekä neljä muuta yksilöä), samoin kuin pieni parvi mustalintuja ja pilkkasiipiä.

Helmikuun parhaita muuttoja edustivat 10.2. havaitut 1800 urpiaista, 400 vihervarpusta ja 400 tilheä. Myös kalalokkeja liikkui päivittäin merellä kymmeniä tai satoja.

Harvinaisuuksia oli tarjolla niukasti. Alla listattujen lisäksi havaittiin mm. uivelo, peukaloinen ja laulurastas. Yksi talven erikoisuus oli mustarastaiden suuri määrä. Ilmeisesti lauha syksy oli houkutellut rastaat jäämään metsiin ja ruokinnoille. Eri puolilta Suupohjaa on ilmoitettu havainnot noin 70 mustarastaasta.

Normaalitalvina lajia havaitaan korkeintaan runsas kymmenen lintua. Osalle rastaista käy valitettavasti huonosti kuten monelle muullekin satunnaistalvehtijalle. Omalta pihaltani Skaftungissa on varpushaukka vienyt jo kaksi koirasta omaksi evääkseen. Toisaalta muuttomatkakin on melkoinen riski.

Toinen mukava asia on ollut pikkuvarpusten runsastuminen. Havaintoja on nyt kerätty hieman tarkemmin ja ainakin Kauhajoella, Kristiinan keskustassa ja Lapväärtissä on hyvä kanta tätä "paremman näköistä" varpusta.

Hajailmoituksia on tullut myös muutamasta muusta paikasta. Mahdollisesti laji on hiljalleen syrjäyttämässä tavallista varpusta, joten lajista tehtävät havainnot (ensimmäinen havaintopäivä ja kannan koko) otetaan kiitollisuudella vastaan. Samoin talven mustarastaat kannattaa edelleen ilmoittaa. Meneekö 100 yksilöä rikki?

Parhaat havainnot

- vuorihemppo 2 p Kristiinan Leppäsalmella 9.2.
- isolokki 1 juv N Siipyyssä 17.2.
- isolokki 2-kv p Skaftungissa 17.2.
- isolokki 3-kv N Siipyyssä 18.2.

Alkuun



Maaliskuu 2001

Kevään varsinainen aloitus venyi kuun toiselle viikolle, jolloin sää lämpeni nopeasti. Meri aukesi kaakkoistuulen ansiosta Trutklobbarnan rantoja myöten jo 11.3. Samalla saapui lauha eteläinen virtaus, joka toi runsaasti uusia muuttolintuja. Varislinnut yleistyivät, töyhtöhyyppä ja kiuru saapuivat, aikainen merihanhi (13.3.), uuttuja sepelkyyhky ja muut tulivat heti perässä.

Kevään edistyminen oli kuitenkin melkoisen tahmeaa. Lintujen yksilömäärät pysyivät pieninä kuukauden lopulle asti. Seuraava kunnon lauha ilmavirtaus osui kuukauden viimeisiksi päiviksi ja lajisto muuttui kertaheitolla. Uusi saapuja kirjattiin mm. kangaskiurusta, kyhmyhaahkasta sekä ampu- ja tuulihaukasta. Samoin ”normaalit” vesilinnut saapuivat kuun viime päivinä. Mustalintu, alli, merimetso, uivelo, pilkkasiipi ja ruokki lisättiin saapujalistalle 30.3.

Parhaat havainnot

– ainoa kyhmyhaahka havaittiin 30.3.
tunturihaukasta saatiin havainto 25.3. Lajista tulee yllättävän vähän havaintoja suhteellisen tehokkaasta saariretkeilystä huolimatta.

Alkuun



Huhtikuu 2001

Huhtikuu tarjosi taas hienoja suupohjalaisia elämyksiä. Runsaiden vesilintu-, lokki-, peto- ja pikkulintumuuttojen ohella saatiin ihastella mm. normaalia runsaampaa hanhien ja joutsenten muuttoa. Ilahduttavaa oli sisämaan hanhihavainnoitsijoiden herääminen. Kauhajoelta, Teuvalta ja monesta muustakin paikasta löytyi isoja hanhikerääntymiä ja samalla monia muitakin mukavia lajeja hanhien joukosta.

Kuun alku jatkui lauhana ja lajisto monipuolistui ja runsastui nopeasti. Ensimmäinen metsähanhi saapui vasta aprillipäivänä, mutta laji runsastui muutamassa päivässä ja 7.4. oli Kristiinan pelloilla jo satoja hanhia. Kuun puolivälissä (16.4.) laskettiin komeita hanhimuuttoja eri puolilla Suupohjaa. Siipyyn tornissa kirjattiin 1930 muuttavaa hanhea. Lisäksi Kristiinan pelloilla oli noin 1600 ja Kauhajoella Kainaston- jokivarressa 1300 paikallista hanhea. Kurkia rynnisti hienosti 20.–21.4., jolloin Kristiinassa summattiin noin 1500 kurkea.

Merimetsoilla ja haahkalla ei ollut varsinaisia suurmuuttoja. Haahkojen runsastuminen tapahtui nopeasti kuun alussa. Esimerkiksi jo 6.4. laskettiin Siipyyn tornista yli 5000 muuttajaa ja muutto jäi vielä jatkumaan voimakkaana. Parhaat merimetsomuutot laskettiin Kristiinassa 16.–22.4., jolloin havaintopäivittäin muutti 600–900 yksilöä. Mustalintujen ja pilkkasiipien päämuutto osui tänä vuonna kuun viimeiselle päivälle. Ljusgrundissa summattiin noin 17 000 melanittaa, joista mustalintuja 9300 ja pilkkasiipiä 6850.

Kuukauden viimeinen kolmannes oli muutenkin hienoa lintuaikaa. Pikkuharvinaisuuksia näkyi runsaasti, lintuja muutti paljon ja useita uusia lajeja saapui päivittäin. Kuukauden viimeisinä päivinä saapui runsaasti aikaisia hyönteissyöjiä. Pikkulepinkäinen, hernekerttu, haarapääsky, leppälintu, mehiläishaukka, kehrääjä ja monet normaalisti toukokuussa löytyvät lajit kirjasivat itsensä listoille loppukuun lämpö- virtauksen aikana. Harvinaisuuksia nähtiin huhtikuussa totutun runsaasti.

Parhaat havainnot

– Hyvin aikainen harjalintu nähtiin Härkmeressä 7.4.
– Trutklobbarnan pinnaksi löytynyt sitruunavästäräkkikoiras 29.–30.4.
Sepelrastaita laskettiin noin 12 yksilöä.
– Muita harvalukuisia varpuslintuja olivat kolme vuorihemppoa, mustaleppälintukoiras vakiopaikallaan Siipyyssä sekä kolme kangaskiurua.
Kyhmyhaahkoja laskettiin ainakin 14 eri yksilöä. Vanhan tavan mukaan linnut olivat pääosin koiraita.
Harmaasorsia löytyi samoin 14 yksilöä, mutta etelänkiisloja havaittiin niukasti – vain yksi kuun aikana.
Allihaahkat vasta aloittelivat muuttoaan neljän yksilön voimin
. – Hanhipuolella näkyi hyvän hanhikevään ansiosta taas runsaasti lyhytnokkahanhia. Yhteensä havaintoja tehtiin noin 60 yksilöstä, joista iso osa muutolla ja sisämaan pelloilla.
Tundrahanhia havaittiin noin kymmenen yksilöä. Molempien lajien runsastuminen johtunee pääosin aiempaa tehokkaammasta havainnoinnista. Pikkujoutsenia nähtiin normaalisti eli noin viisi yksilöä.
– Petopuolen parhaimmistoa edustivat kolme havaittua muuttohaukkaa (+ kaksi isofalcoa) ja ainoa maakotka.
– Kahlaajien aika ei ollut vielä. Ainoa erikoisempi havainto oli kahdesta merisirristä. Samoin nykyisin vuosittain Härkmeren ympäristössä huudellut kaulushaikara piristi alueen yöretkeilijöitä.

Alkuun



Toukokuu 2001

Toukokuu noudatti paljolti vanhoja kaavoja. Kuukauden aikana nähtiin mukavasti pikkuharvinaisuuksia, hyviä vesilintumuuttoja ja tehtiin koko joukko mielenkiintoisia havaintoja. Parhaat kuikkalintujen muutot menivät ilmeisesti havainnointikatkosten aikana. Ainoa mainittava summa laskettiin kuun lopulla 26.5., jolloin päästiin 2200 gaviaan. Muuten jäätiin alle tuhannen yksilön päiviin. Samoin paras melanittamuutto ilmeisestikin jäi laskematta 4.5., jolloin Porissa nähtiin kolmessa tunnissa 10000 muuttajaa, mutta Suupohjassa ei havainnointia ollut.

Pikkulintumuutot jäivät epäedullisten säiden vuoksi vähäisiksi. Päämuutot menivät (taas kerran) silloin, kun havainnointia ei ollut ja jakautuivat niin monille päiville, ettei kunnon summia saatu kasaan. Kahlaajien kerääntymiä löytyi lähinnä Kristiinan pelloilta, joissa oli parhaimmillaan muutamia tuhansia suokukkoja ja kapustarintoja. Harvalukuisista kahlaajista isosirrejä muutti rannikolla muutamia pikkuparvia ja keräkurmitsoja löytyi taas viimevuosien tapaan sopivilta peltoaukeilta.

Tornien taistossa oli mukana kaksi alueemme torneista. Valtakunnan jaetulle ykköspallille kiipesi Siipyyn torni – lajeja 107. Kauhajoen Ylimysjärven tornissa havaittiin 57 lajia. Syysmuutto käynnistyi heti kuun puolivälin jälkeen, mm. töyhtöhyyppiä kerääntyi muuttoparviksi. Telkkäkoirai- den voimakas sulkasatomuutto ja kerääntymät olivat suurimmillaan kuun loppupuolella. Siipyyssä ja Skaftungissa oli noin 5000 telkkäkoirasta paikallisena.

Toukokuu on muualla Suomessa harvinaisuuksien aikaa, mutta nähtiin Suupohjassakin monenlaista mukavaa.

Parhaat havainnot

– Parhaita lajeja olivat muuttava nummikirvinen ja riuttatiira (18.5) sekä pikkukajava (5.5).
Jääkuikkia summattiin yhteensä kuusi ja lisäksi kaksi määrittämätöntä jääkuikkaa.
– Muita harvalukuisia vesilintuja havaittiin seuraavasti: kyhmyhaahkoja kuusi eri yksilöä, mukana nuori koiras. Allihaahkoja havaittiin vain kaksi! Harmaasorsilla oli hyvä vuosi ja kuukausi; lähes 40 havaittua yksilöä (joista todennäköisesti eri yksilöitä noin 30). Esimerkiksi 19.5. havaittiin vähintään kahdeksan yksilöä, joista Trutklobbarnalla kuusi koirasta. Etelänkiisloja summattiin normaalit 25 lintua, kaikki muuttavia.
Lyhytnokkahanhia "roikkui" Lålbyn pelloilla 11.5. asti neljän linnun parvi. Lisäksi havaittiin kaksi muuttavaa. Pikkujoutsenia nähtiin vielä kaksi yksilöä.
– Petorintamalla oli hiljaista: ainoat riemun aiheet olivat Pohjoislahdella havaittu haarahaukka ja Härkmeren pelloilla saalistellut niittysuohaukkakoiras. Muuttohaukkoja ei nähty ainoatakaan!
– Tiirojen ja kihujen kuukausi: riuttatiiran lisäksi havaittiin ennätysmäisen paljon pikkutiiroja (yhteensä seitsemän), sekä mukavasti mustatiiroja (kaksi yksilöä ja yksi musta/valkosiipitiira). Tunturikihulla oli Suomessa ennätyskevät. Huikeat satojen kihujen muutot havaittiin ensimmäisenä Kristiinassa, jossa summaksi tuli kuitenkin vain neljä yksilöä. Myös leveäpyrstökihuja oli muutamia liikkeellä – kolme ha- vaittua.
– Kahlaajarintamalla oli vielä suhteellisen rauhallista: merisirrejä nähtiin yksi, samoin mustapyrstökuireja, mutta tunturien eksoottiset keräkurmitsat piristivät näkijöitä vähintään 23 yksilön voimin. Härkmeren ympäristössä huuteli nyt kaksi kaulushaikaraa. Sepelrastaita nähtiin kuusi yksilöä. Pikkusieppoja löytyi kaksi, rastaskerttusia yksi ja pikkusirkkuja kaksi, joista toinen hienosti Kauhajoelta.

Alkuun



Kesäkuu 2001

Kesäkuun pitäisi olla rauhallista, seesteistä aikaa – mitä vielä. Suupohjassa tuntuvat vilkkaimmat – lue parhaat – lintuajat olevan kesä- ja heinäkuu. Ainakin harvinaisuuksien osalta! Pääosissa olivat koko kuukauden ajan Skaftung ja Trutklobbarna. Kevät- ja syysmuutto vuorottelivat kuun aikana. Yölaulajia saapui koko ajan lisää, samoin viimeisiä varpuslintuja matkasi kohden pohjoista.

Kahlaajilla ja osalla vesilintuja taas oli päinvastainen suunta – etelään. Myös satoja merihanhia laskettiin menossa etelään. Merihanhen sulkasatomuutot voimistuvat vuodesta toiseen lajin runsastumisen myötä. Kesäkuun suurharvinaisuu desta vastasi juhannusaattona (21.6.) Trutklobbarnalta löytynyt rusokaulasirri, joka oli kaikkien aikojen neljäs havainto Suomesta.

Lintu houkutteli paikalle noin 80 katselijaa kesken juhannuskiireiden. Samaan aikaan lauleli Skaftungin kalasatamassa Suupohjan kolmas ja Kristiinan toinen etelänsatakieli. Lintu oli paikalla 17.– 23.6. aiheuttaen pientä hämminkiä sekä ulkonäkönsä että laulunsa osalta. Kyseinen nuori koiras ei kaiketi tiennyt miten olisi pitänyt laulaa ja miltä näyttää. Onneksi linnulle löytyi kuitenkin määrittäjänsä – vaikkakin Ruotsista. Linnusta tuli muuten uusi mökin pihapinna.

Näiden suurharvinaisuuksien lisäksi kuukauden harvinaisuusannos piti sisällään paljolti samaa kuin toukokuukin.

Parhaat havainnot

– Määrittämätön jääkuikka havaittiin kerran, samoin allihaahka. Kyhmyhaahkoja nähtiin noin neljä eri yksilöä, kun taas harmaasorsat jatkoivat runsasta esiintymistään – noin kymmenen yksilöä havaittiin. Etelänkiisloja laskettiin yhteensä yhdeksän lintua.
– Tiirat ja kihut olivat liikkeellä mukavasti vielä alkukuusta: pikkutiiroja nähtiin kaksi, tunturikihuja yksi ja leveäpyrstökihuja neljä.
– Jakson ainoa kattohaikara nähtiin 9.6. Kauhajoella. Kaulushaikara(t) mekasti edelleen Härkmeressä, samoin luhtakana Blomträskillä ja kesän ensimmäinen viiriäinen Piolahdessa.
Pikkusieppoja löytyi yksi, lapinuunilintuja kaksi, idänuunilintuja kolme ja sokerina pohjalla nykyisin kovin harvinainen kultasirkku. Lintu lauleli yhden iltapäivän vanhalla pesäpaikallaan Lapväärtin jokisuulla.

Alkuun



Heinäkuu 2001

Kuukausi oli tyypillisesti kahlaajien ja naurulokin sekä yllättäen ruisrääkän kuukausi. Kahlaajia oli normaalia runsaammin sekä muutolla että paikallisina saarten rakkolevälietteillä. Parhaina päivinä laskettiin lintujen määrät tuhansissa mm. 15.7. yhteensä 2530 m+p (punakuiri 605 m, kuovisirri 287, punajalkaviklo 136 m oli ehkä Suomen ennätys -muutto). 20.7. kahlaajia oli liikkeellä yhteensä noin 3 500 (suosirri 3 200 m+p) ja vielä 21.7. yhteensä 1 400 m+p. Muina päivinä määrät olivat selvästi pienempiä, mutta jaksolle oli ominaista lintujen suuret määrät ja jatkuva vaihtuvuus.

Vesilinnuista mainittakoon 15.7. muuttaneet 720 tukkakoskelokoirasta. Naurulokkien massamuutot ovat tunnetusti hankalasti laskettavia, mutta pari kertaa tänä kesänä onnistuttiin: 17.7. 5 500 m ja 22.7. yli 10 000 m. Muutto alkaa yleensä aamulla ja taukoaa osittain päiväksi (ei aina) ja jatkuu alkuillasta voimistuen niin, että illalla hienossa myötävalossa saa laskea taas tuhansittain helmiäisinä vilkkuvia lokkiauroja ja rihmoja – upeaa katsottavaa.

Yölaulajilla oli vaimeahko vuosi kokonaisuudessaan, mutta ruisrääkkien yllättävä ”jälki-invaasio” heinäkuun puolivälistä alkaen piristi tilannetta. Ruislintuja löytyi noin 300 reviiriä, joista Kauhajoella noin 200. Ilmeisesti muuallakin Suupohjassa lintuja oli yhtä runsaasti satunnaiskäyntien perusteella. Teuvalla havaittiin yksi poikue.

Vaelluslinnuista olivat liikkeellä käpytikat ja pähkinähakit. Parhaina päivinä käpytikkoja nähtiin vajaa tuhat, mutta parhaat muutot jäivät tälläkin kertaa laskematta. Ensimmäisiä hakkeja liikkui kuun lopulla jo eri puolilla Kristiinaa.

Harvinaisuusrintamalla oli melkoinen vilske. Varsinkin Trutklobbarna kunnostautui asiassa aiheuttaen erilaajuisia bongauksia pitkin kuukautta. Uusi Suupohjan pinnakin kirjattiin listoille kun Domarkobbanilta nähtiin muuttava paksujalka 29.7. Harvinainen vieras oli myös 12.–13.7. Trutklobbarnan lietteellä ruokaillut palsasirri. Havainto oli jo saaren kolmas; kaksi edellistä ovat vuodelta 1999.

Vesilinnuista ”harvinaisin” oli 4.7. hetken paikallisena viivähtänyt vanha pilkkaniskakoiras. Lajista on alueelta jo reilut kymmenen aiempaa havaintoa. Pian pilkkaniskan jälkeen löytyi Trutklobbarnan laguunista paikallinen ruostesorsa 7.7. Kun lintua oli asianmukaisesti käyty pari päivää hoitamassa, ajattelimme tytön kanssa käydä illalla vielä saaressa uimassa ja lintua kuvaamassa. Yllätys oli suuri kun ensin löytyi yksi, pian toinen ja vielä kaksi lisää eli yhteensä neljä ruostesorsaa. Kaikki neljä lintua kuitenkin poistuivat 10.7. kohden pohjoista, jossa ne tavattiin mm. Kalajoella. Vaatimattomampaa kiinnostusta herättivät kuun aikana tavatut neljä etelänkiislaa.

Parhaat havainnot

– Lähes juhlapukuinen mustatiira saalisteli Hamnfjärdenillä 14.7.
– Petolinnuista mielenkiintoisin oli Jurvassa 6.7. tavattu niittysuohaukkakoiras.
– Naaraspukuinen punakottarainen (jo neljäs Trutklobbarnalla tavattu) oli myös mukava, joskin odotettu "yllätys" löydyttyään kunnolla 21.7. Lintu oli jo edellisenä päivänä paikalla, mutta huonosti havaittuna jäi määrittämättä. Kuningaskalastaja lenteli Kauhajoen keskustassa kuun viimeisenä päivänä ja pikkusieppo löytyi 6.7. Teuvalta.
– Ruisrääkkäretkien bonuksena kuitattiin havaintovihkoihin yhteensä neljä viiriäistä, joista kolme Kauhajoella 21.7. Luhtakana huuteli edelleen Blomträskillä ja Trutklobbarnan pinnaksi näyttäytyi hetken aikaa kort- teikon reunassa luhtahuitti. Laji oli muuten hyvinkin vähissä koko kesän.
Jalohaikara pyöri pari päivää Siipyyn Fladassa, mutta lintumiehet saivat siitä tiedon vasta kun se oli jo poistunut 21.7. Kauhajoella keskellä peltoaukeaa 17.7. huudellut kaulushaikara oli myös pois "oikeasta" biotoopistaan.

Elokuu 2001

Elokuu oli tyypillinen "peruselokuu". Lintuja näyttäytyi tasaisesti ja paljon ilman mitään erityisiä huippukohtia. Kuukauden laji oli käpytikka, joita olivat kaikki metsät täynnä. Valitettavasti kunnon muuttoja (parhaana 5.8. 600 m) ei osunut laskijoiden kiikareiden näkökenttiin. Osa linnuista ilmeisestikin karttoi tuulista rantakaistaletta (jossa olivat laskijat) ja muuttivat hieman sisämaan puolella.

Kahlaajia oli edelleen runsaasti rannoilla koko kuukauden ajan, mutta mitään harvinaisempia kahlaajia ei tavattu.

Parhaat havainnot

– Kuukauden harvinaisin vesilintu oli vanha amerikanjääkuikka, joka matkasi kuikan seurassa etelään 11.8. Harmaasorsia löytyi yhteensä yhdeksän lintua.
Pikkutiira saalisteli Piolahdella kuun ensimmäisenä päivänä ja leveäpyrstökihu muutti 26.8. Muuten oli lokkilintujen osastolla hiljaista.
Kiljukotka ilahdutti näkijäänsä 25.8. Skaftungissa. Lintu saattoi olla sama, joka seikkaili Vaasan ja Porin välissä elo–syyskuun taitteessa. Vanha muuttohaukka havaittiin 20.8. ja syksyn ensimmäinen punajalkahaukka 28.8. Pohjoislahdella.
Kuningaskalastaja säihkyi 3.8. Kauhajoella ja viiriäinen pytpytteli 11.8. Jokimaalla.
– Pikkulintupuolen parhaasta osasta vastasivat kaksi tai kolme punakottaraista, jotka havaittiin Kauhajoella: vanha ja nuori lintu 11.8. sekä vanha lintu 15.8. Kaikki olivat liittyneet tavallisten kottaraisten parviin mukaan. Myös kirjokerttu Domarkobbanilla 11.–19.8. oli mukava lisä alkusyksyn lajilistaan.

Alkuun



Syyskuu 2001

Kuukauden parasta antia olivat muutamat hienot muutot, mutta erityisesti kuukausi jää historiaan petolintujen kuukautena. Kaakkoistuulet siirsivät linnut rannikolle ja pitkä sadejakso tiivisti petolintujen muuton muutamille päiville. 17.9. laskettiin Kristiinassa eri pisteissä reippaasti yli 200 muuttavaa petolintua mukana mm. sirosuo- ja punajalkahaukat.

Samana päivänä oli pikkulinnuilla hienoa muuttoa. Stånggrundissa laskettiin 17 000 muuttajaa suhteellisen kapealta sektorilta ja pari päivää myöhemmin 19.9. Siipyyn tornissa 26000 muuttajaa. Kaikkein parhaina aamuina oli torni valitettavasti taas kerran tyhjä. Itäisiä harvinaisuuksia nähtiin niukahkosti, mutta peruslajeista saatiin kuitenkin taas näyteyksilöt.

Kahlaajapuolella jatkuivat hyvät pudotuskelit ja lieterannoilla kävi melkoinen kuhina. Normaalia runsaampina esiintyivät kuovi-, pikku- ja pulmussirri. Samoista lajeista tehtiin hienoja havaintoja myös sisämaassa, etenkin Kauhajoella, jossa muutonseuranta on saanut taas ilahduttavasti uutta pontta.

Kuukauden muuttaja oli ilman muuta kurki, josta tuntuu tulevan vuosittainen massamuuttaja rannikollamme. Osa linnuista lienee Merenkurkun kautta tulleita ruotsalaisia lintuja, mutta osa myös omaa pohjoista kantaamme. 23.9. tapahtui voimakas kurkimuutto läpi alueemme (kuten läpi koko Suomenkin). Kristiinassa ja Närpiössä laskettiin lähes 7000 muuttavaa kurkea ja Kurikassakin varmasti eri lintuja 1060 muuttavaa.

Samana päivänä tapahtui metsähanhilla päämuutto: noin 700 muuttajaa. Lisää kurkia saatiin 29.9., jolloin uusi kurkiryntäys saavutti rannikkomme. Päivän summa 2400 lintua Stånggrundista laskettuna. Marjattoman syksyn vuoksi rastaat lähtivät maasta hyvin nopeasti ja jo 30.9. laskettiin Siipyyn tornista aamupäivän aikana 37000 muuttavaa rastasta.

Kuukauden ehkä yllättävin havainto tehtiin kuitenkin Piolahdella, josta löytyi 23.9. oudon näköinen sorsalintu. Ensi määritykseksi tuli punapäänarskun ja jouhisorsan ilmeinen risteymä. Kun seuraavana viikonloppuna linnusta saatiin kuvia levitykseen alkoi näyttää yhä ilmeisemmältä, että lintu onkin valkoposkisorsa. Laji on todennäköinen tarhakarkuri, jonka alkuperäinen esiintymisalue on Etelä-Amerikassa.

Parhaat havainnot

Harmaasorsia löytyi vain yksi, samoin etelänkiisloja. Mukava yllätys oli 12.9. Pohjoislahdella uiskennellut pikku-uikku. Laji on alueellamme melkoinen harvinaisuus. Lyhytnokkahanhi tuntuu runsastuvan myös syksyisellä paluumuutolla; kuun aikana löydettiin yhteensä viisi lintua metsähanhiparvista.
– Syksyllä harvinainen mustatiira muutti 15.9. ja pikkukajava siirtyi pohjoista kohden 30.9.
– Petolintupuolella oli vilkasta: Maakotka havaittiin kuun aikana kerran. Muuttohaukkoja laskettiin yhteensä vain yhdeksän, mutta 9.9. muuttanut kolmen muuttohaukan parvi oli mukava yllätys. Punajalkahaukkoja havaittiin Kristiinassa kaksi (7.–8.9. ja 18.9.). Niittysuohaukka havaittiin jo toistamiseen Skaftungissa mökin pihalta, nyt kyseessä oli nuori lintu 2.9. Samoin nuoria olivat kaikki kolme alueellamme havaittua arosuohaukkaa, joista yksi löytyi Kauhajoelta ja kaksi Kristiinasta. Laji tuntuu vakiintuneen Suomen läpimuuttajien joukkoon, eikä vakiintuminen pesimälajiksikaan ole varmaankaan kaukana. Pöllöistä havaittiin hiiripöllö Närpiössä 19.9. ja varhainen tunturipöllö ilmoitettiin 2.9.
– Kahlaajien syysmuuton pikkuharvinaisuuksia edustivat viisi heinäkurppaa, kaksi muuttavaa keräkurmitsaa (15.9. ja 23.9.) ja kuun ainoa merisirri 16.9.
– Pikkulintuharvinaisuuksia oli hieman niukasti, mutta kuun lopulla alkanut lapintiaisten (kaksi yksilöä) ja pähkinänakkelien (kaksi yksilöä) vaellus hieman piristivät lintumaailmaa. Turturikyyhky tavattiin kerran, mutta turkinkyyhkyillä tuntuu menevän hyvin. Lapväärtissä on ainakin 20 lintua ja eri puolilta sisämaata mm. Kauhajoella on löytynyt useita yksilöitä.
Tunturikiuru ja kangaskiuru tavattiin kumpikin kerran ja isokirvinen ainoastaan kahdesti. Idän vihreitä pikkuihmeitä löytyi ainoastaan kolme: kaksi taigauunilintua (21. ja 22.9.) ja yksi hippiäisuunilintu (29.–30.9.). Muita mukavia olivat Kauhajoella 29.9. tavattu pikkusieppo, yhteensä neljä nokkavarpusta sekä Truklobbarnan pinnaksi ilmoittautunut viiksitimali. Timaleita tuntuu muutenkin löytyvän melko runsaasti eri puolilta merenlahdilta mm. Närpiön puolella.

Alkuun



Lokakuu 2001

Lämpöinen lokakuu tuotti koko joukon mukavia havaintoja ja muuttoja. Varsinaisilla suurharvinaisuuksilla ei päästy herkuttelemaan, mutta pikkukivaa löytyi runsaasti ja myöhästelijöitäkin oli useilla lajeilla. Viivyttelijäpuolen parhaimmistoa olivat Trutklobbarnalla 7.10. tavattu luhtahuitti ja 28.10. nähty punakuiri sekä Domarkobbanilla 17.10. viivytellyt pikkukuovi. Kovin myöhäinen oli myös 22.10. Närpiössä tavattu lapintiira.

Parhaita muuttoja koettiin pyrstötiaisilla (mm. 6.10. 800 m), kurjilla (13.10. Kristiinassa 2200 ja Teuvalla 1400 m sekä Kristiinassa 18.10. 1 400) ja arktisilla hanhilla. Arktisia hanhia (mm. valkoposkia, sepelhanhia ja tundrahanhia) tavattiin runsaasti kuun alkupuoliskolla sekä muutolla että ruokailevina mm. Kristiinassa ja Kauhajoella.

Kuun alussa kisaillussa Skaftungin Saaripinnakisassa korjasi voiton toisen kerran peräkkäin Stånggrund (MC Coracias 80 lajia). Kisassa havaittiin yhteensä 98 lajia. Hyönteis- syöjiä oli vähän, mutta vuodenaikaan nähden kahlaajia runsaasti – 12 lajia ja noin 100 yksilöä.

Kuukauden "harvinaisuus" oli syyskuulta 7.10. asti viivytellyt valkoposkisorsa. Toinen kunnon harvinaisuus (vaikkakin tänä vuonna lähes "yleinen") oli Pohjolan Voiman tyrnikössä 7.–8.10. ruokaillut nuori ruusukottarainen – Kristiinankaupungin viides yksilö.

Parhaat havainnot

– Vesilintupuolella oli rauhallista; vain kolme harmaasorsaa ja 5–7 pikkujoutsenta ilahduttivat peruslajiston lisäksi. Petolinnuista ainoa hieman harvinaisempi oli 8.10. havaittu muuttohaukka.
Heinäkurppia löytyi kaksi ja merisirrejä vain kuusi. Merisirrin päämuutto "karkasi" eli jäi havaitsematta tänä syksynä.
– Myöhäinen, talvipuinen mustatiira yllätti näkijänsä 13.10. Hyvää valtamerilintusyksyä ennakoi nuori muuttava pikkukajava 28.10. Sama lintu – kellonaikojen perusteella – nähtiin sekä Mustasaaressa että Uudessakaupungissa.
– Kuukauden ainoan harjalinnun havaitsivat maallikot Karijoella 5.10. Kuningaskalastaja sen sijaan ilahdutti Skaftungin kalasataman edustalla näkijöitään 6.–21.10. Laji on ollut suurharvinaisuus Kristiinan alueella, eikä ole kuin kerran aiemmin osunut lintuharrastajien silmiin 1980- ja -90-luvuilla.
– Pikkulintujen harvinaisimmasta päästä olivat kolme hippiäisuunilintua – kaikki Kristiinassa. Lapintiaisten vaellus näkyi lähinnä alkukuusta, jolloin tavattiin seitsemän lintua. Nakkeleita löytyi vielä kaksi. Ainoa tunturikiuru havaittiin 20.10. Vuorihemppoja havaittiin kahden ja viiden linnun parvet.

Alkuun



Marraskuu 2001

Kuukausi oli euroajan mukainen: välillä lauhaa, jokunen lyhyt pakkasjakso välissä ja taas lauhaa. Sen verran pakkaset ja marjojen puute puraisivat, että esimerkiksi punarinnasta ei tehty ainoatakaan havaintoa koko kuukauden aikana (eikä koko talvena!). Vesilintuja ja joutsenia näkyi sentään runsaasti läpi kuukauden. Marjalinnut olivat kateissa – räkättikin oli lähes harvinaisuus. Taviokuurnista tehtiin sentään joitakin havaintoja.

Harvinaisuudetkin koostuivat pääosin muutamasta viivyttelijästä, syksyn vaelluslintujen rippeistä – mm. lapintiaisista ja nakkeleista – ja normaaleista alkutalven harvinaisuuksista isolokkeineen ja allihaahkoineen. Harvinaisuuslistan parhaimmistoa edusti pikkuruokki, joka paineli pohjoiseen 2.11. Siipyyssä, Kauhajoella 12./25./29.11. havaittu tunturihaukka (1–2 yksilöä) sekä Skaftungissa mökkipihan kolmas harjalintu 5.11.

Viivyttelijälistalta kannattaa poimia 5.11. havaittu suosirri, 10.11. havaitut kurki ja merihanhi sekä 24.11. asti Domarkobbanilla oleillut luotokirvinen. Pikku-uikusta tuli uusi Kauhajoen pinna 16.11. Lisäksi marraskuussa nähtiin allihaahka 2.11., isolokkeja 3–4, hiiripöllö kerran, merisirrejä kahdesti, pikkujoutsenia (a2) kerran ja tundraurpiainen kerran.

Alkuun



Joulukuu 2001

Joulukuussa jatkui lajiston köyhtyminen ja kova, noin kolme viikkoa kestänyt pakkasjakso hyydytti kuun puolenvälin jälkeen maisemaa kovasti. Samalla hyytyivät ainakin rannikon harrastajat, sillä näin heikosti havainnoitua talvea ei ole Kristiinassa ollut 1980-luvun puolivälin jälkeen! Onneksi maakunnasta nousee uusi toivo – iso osa seuraavista havainnoista on tehty sisämaassa.

Kuun parhaita lajeja edustivat normaalit alkutalven ja talven pikkuharvinaisuudet mm. kolme allihaahkaa, isolokki, lapintiainen, pähkinänakkeli, lapinpöllö, hiirihaukka, myöhäinen kiuru 16.12. ja muuttava mustavaris 29.12.

Kuukauden kahdeksantena päivänä kisailtiin Suupohjan Talviralli, jossa havaittiin yhteensä 55 lajia. Puolen päivän jälkeen alkoi lumisade, joka heikensi paitsi näkyvyyden myös lajimääriä. Voittajajoukkueeksi kohosi Siipyyn Siipiveikot 43 lajilla (puutteina mm. pulu ja teeri). Rallin parhaita lajeja olivat pikkulokki, tavi, neljä uiveloa, 20 ruokkia, pähkinänakkeli ja noin 15 turkinkyyhkyä.

Alkuun



| Tammikuu | Helmikuu | Maaliskuu | Huhtikuu | Toukokuu | Kesäkuu |
| Heinäkuu | Elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu |

Takaisin | Etusivu | Hakemisto |
Viimeksi muokattu 3.2002 © Ismo Nousiainen | Kommentit ja viestit Ismo.Nousiainen@dlc.fi