Kari Rydman:
MOZARTIN VIIMEINEN VUOSI 8 (ulos 19.1.91)

© Kari Rydman 1991

TANSSIAISET LINNAN REDOUTENSAALISSA

 

 

[Taustalle koko ajaksi: Mozart, saksalaisia tansseja.]

 

 

Keskiviikko tammikuun 19. päivä 1791. Tanssiaissesonki on Wienissä nyt parhaimmillaan. Loppiaisesta alkanut karnevaali-  tai laskiaisaika päättyy helmikuun lopulla paastoviikkojen alkamiseen. Tanssiaisia järjestetään sekä aatelisten että rikkaitten porvareitten saleissa, ja mm. Mehlgrube -nimisessä rakennuksessa

Neu-Marktin laidalla, vain kahden kulmauksen päässä Mozartien asunnolta, järjestetään julkisia Balleja. Niihin porvaristokin on saanut osallistua jo kymmenen vuoden ajan.

 

Mutta kaikkein muhkeimmat tanssiaiset pidetään keisarillisen palatsin Redoutensaalissa. Juhlapaikan kahteen saliin mahtuu peräti 3000 ihmistä - mutta silloin tungos on jo sietämätön. Kahden ylimmän yhteiskuntaluokan (ja niiden lukemattomien välimuotojen) sekaantumista auttaa palatsissa niinkuin muuallakin naamioituminen. Onhan vain kaksi asua, jossa ihminen on jotakuinkin vapaa yhteiskunnallisesta asemastaan: täydellinen alastomuus, tai naamio (siihen liittyvine rooleineen).

 

Wienin palatsin Redoutensaal-tanssiaiset ovat tässä 1700-luvun lopun maailmassa jo maailmankuulut. Turismi on jo keskiajalta asti ollut merkittävä taloudellinen ilmiö, jonka seurauksena myös matkaoppaitten julkaiseminen on jo kauan ollut kannattavaa puuhaa. Matkakertomuksia ilmestyy kaiken aikaa kaikilla eurooppalai-silla kielillä, ja vaikka niissä vielä joskus liioitellaan ja kerrotaan kummallisia asioita, ne kumminkin lisäävät kansojen välistä tietämystä ja tuttuutta, ja luovat omalta osaltaan jälleen kerran tätä meidän eurooppalaista identiteettiämme.

 

Näissä matkaoppaissa on kerta toisensa jälkeen ihasteltu Wienin hovitanssiaisia, ja ihmetelty niiden hyvää järjestystä. Muuan italialainen kirja ihmettelee juuri tätä yhteiskuntaluokkien sekoittumista, ja sitä ettei tanssiaisissa juuri esiinny järjestyshäiriöitä, ja että vartiomiehet ja poliisit ovat täällä melkein tarpeettomia. Täällä voi nähdä eleganttina sekoituksena nuoruutta, rakkautta, kauneutta, hyvää makua ja loisteliaita pukuja, kertoo italialainen "travelling guide", ja ylistää tämän mainion ja hyvinkäyttäytyvän kansakunnan rauhallista luonnetta.

 

Jossain muussa pahantahtoisemmassa tai kriittisemmässä esityksessä kyllä vihjailtiin, että naamioituminen saattoi toki myös antaa joillekin hiukan suurempia vapauksia töniä, ohimennen kosketella ja jopa nipistellä naisia, mutta että tämmöinen käyttäytyminen kyllä on ankarasti kiellettyä.

 

Kyllähän se tietysti onkin, ja imperiumin kaikkeinarmollisinta johtoa kovin huolestuttaakin nykyään kaikki tämänkaltainen. Naamioitten käyttäminen on tietysti erityisen vaarallista, ja yksinvaltiaan ja vanhaa järjestystä palauttavan keisari Leopoldin kannalta se on aivan erityisen  erityisen arveluttavaa. Tuleekin tässä mieleen, miten kohtalokasta saattaisikaan olla, jos esimerkiksi vuoden ja kahden kuukauden kuluttua sanokaamme vaikka Ruotsin ihana kulttuurikuningas Kustaa III panisi

oopperatanssiaisissa kasvoilleen 'kauniin naamion', ja varsinkin, jos joku kapteeni Anckarström sattuisi (niinikään naamioituneena) tulemaan tanssiaisiin...

 

Keisari Joseph-vainaa ei paljon piitannut noobelista eristäytymisestä, ja saattoi kertomusten mukaan tulla ämpärinkantajana mukaan jos naapurissa syttyi tulipalo. Tosin Josephille oli vähällä käydä niinkuin hänen 1700 vuotta vanhemmalle ja ainakin aluksi yhtä ihanteelliselle Rooman keisari-kollegalleen Tiberiukselle: keisari nimitti näet poliisipäällikökseen kreivi Johann Anton Pergenin, joka poliisipäällikkö Sejanuksen tavoin kasvatti omaa valtaansa keisarin pelkoja ruokkien.

 

Mutta uusi keisarimme, tämä Leopold, on toista maata. Kahden vuoden kuluttua hän tulee antamaan yksityiskohtaisen asetuksen hovitanssiaisistakin. Se kuuluu näin:

 

Senjälkeen kun Hänen keisarillis-kuninkaallinen apostolinen Majesteettinsa on myöntönyt armollisimman hyväksymisensä sille, että alkavana vuonna 1793 järjestetään laskiaisaikana Redoutensaalissa tavanomaiseksi tulleita tanssiaisia, ja että niissä yleisön suuremman viihtymisen vuoksi sallitaan naamioituminen, niin, jotta kukaan ei väärinkäyttäisi tätä kaikkeinarmollisinta suosionosoitusta, vaan että jokainen käyttäytyisi näissä tilaisuuksissa säädyllisesti, määrätään asiassa seuraavasti:

 

Ensiksi: naamioituminen sallitaan vain täällä pidettävissä naamiais-tanssiaisissa, mutta ei missään muualla, ei julkisissa eikä yksityisissä laskiaishuveissa;

 

Toiseksi: naamiaistanssit aloitetaan kuudentena tammikuuta, mutta seuraavista ilmoittaa teatteriosasto;

 

Kolmanneksi: näihin Redoutensaal-tanssiaisiin hyväksytään jokainen henkilö, oli hän mitä säätyä tahansa, mikäli hän on säädyllisesti ja kunniallisesti naamioitunut, tai tuli omissa vaatteissaan, kunhan hänellä on puolinaamio tai jokin muu tunnistettava tanssiaismerkki, ja on maksanut säädetyn pääsymaksun; ainoana ja ehdottomana poikkeuksena palvelijat herraskaisissa livreepuvuissaan;

 

Neljänneksi: …

 

... hyvänen aika, meidän aikamme loppuu kohta, ja sääntöjä on vielä vaikka kuinka. Ensi viikolla meidän pitäisi mennä linnan juhliin; muistattehan nyt varmasti nämä ensimmäiset kolme sääntöä? Kannattaisi myös harjoitella ranskankielen knoppisanastoa: on hienoa ja sivistynyttä höpistä fraaseja ranskankielellä. Kun hätä tulee, ja pitäisi sanoa jotain tärkeämpääkin, olisi hyvä osata vähän italiaa.

 

Muuten selviää kyllä ihan tavallisella saksankielellä; ja sitähän useimmat tosiasiassa käyttävätkin heti kun korva välttää...

 

Aiheemme kannalta on tähdellistä lopuksi huomauttaa, että säveltäjä Wolfgang Mozart on jo virkansakin takia useasti käynyt linnan juhlissa, sekä kapellimestarina että tanssijana, ja että hänellä juuri nyt on valmistumassa pinkka uusia Redoutensaal-tansseja...