Kuka oli Helena Berg?

Fariollen perheen toinen tytär löytyi!

Ratkaisun avaimet löytynevät Pyhtäältä

Frans Rydmanin (1715-69) vaimon Helena Bergin (1736-90) vanhemmista ei Sukukirja tiedä mitään. Arvoitus saattaa nyt olla ratkeamassa, ja avain löytynee Pyhtäältä. Siellä näet kersantti Hindrik Berg (~1701-55) nai 27.10.1724 Maria Willströmin. Pariskunta sai useita lapsia, joiden joukossa on 14.2.1736 syntynyt tytär Gertrud Helena, joka sopisi Fransille puolisoksi erittäin mielenkiintoisesta syystä.

Pyhtäällä asui ainakin 1720-luvulla kornetti Johan Gottman, jonka vaimo Elisabeth Fariolle (mainitaan myös nimellä de la Fariolle!) oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä Frans Rydmanin äidin nuorempi sisar. Hänelle syntyi Pyhtäällä kolme lasta: Ånäsissä 27.7.1722 Hindrich Anton, sekä Västerbyssä (Västerkuppis) 16. 6.1724 Anna Lucia ja 19.2.1726 Otto Marquard. Lucia oli toisena nimenä myös Fransin äidinäidillä Dorothea Lucia Klingenbergillä. Ånäsin kartanon omisti 1600-luvun lopulla Henrik Gottman, joka mahdollisesti oli Johanin isä. Västerbyn Falckin ratsutilan Johan Gottman osti 1723, ja myi sen 1729 kersantti L.G.Falckille.

Pyhtäällä oli Isonvihan jälkeen varsin autiota, mutta sotilaiden suuri määrä kirkon historiakirjoissa osoittanee, että ainakin rustitilat ja sotilaspuustellit pyrittiin jälleenrakentamaan nopeasti. Ylemmän upseeriston joukossa oli monia ulkomaalaisia ammattisotureita, sekä meille tuttuja aatelissukuja, kuten Aminoff, Boije, Creutz, Wrede, Witting, Wrangel ja Natt och Dag. On varmaa, että sotilaat ja sotilassuvut tunsivat toisensa hyvin, ja hyvin mahdollista että Frans Rydman tutustui tulevaan vaimoonsa täti Elisabethin kautta.

Maria Willström ja Hendrik Berg vihittiin siis 27.10.1724 Västerkyrkobyn kylän Willströmin talossa. Sen oli vielä Isonvihan aikana omistanut Marian isä(?) nimismies Benjamin Willström, ja sodan jälkeen hänen leskensä ja perikuntansa, sittemmin poika Benjamin, josta tuli niinikään nimismies.

Pariskunnan neljä ensimmäistä lasta syntyivät Mogenpörtin Tuskas-nimisellä tilalla, johon oli liitetty myös läheinen Gumbölen tila. Molemmat kuuluivat nimismies Willströmin perillisille vuoteen 1737 asti. Tuskasissa syntyivät Hinrich (6.2.1728) ja Carl Friedrich (12.9.1730), Gumbölessä Maria (19.7.1733) ja Gertrud Helena (14.2.1736). Vuosina 1738-43 perhe asui Säkkijärven kirkonkylässä, jossa heille syntyi kolme lasta: ensimmäinen Hedvig Juliana (9.10.1738), Elisabeth Dorothea (22.2.1741) ja Gustaf Henrik (25.7.1743). Hattujen onnettoman sodan eli Pikkuvihan jälkeen raja halkaisi Pyhtään; perhe näyttää siirtyneen Ruotsille jääneeseen osaan eli Ruotsinpyhtäälle (Strömfors) Tessjön kylään. Siellä heille syntyi vielä toinen Hedvig Juliana (16.9.1746). Tessjössä omistivat tiloja niin Marian veljen nimismies Benjamin Willströmin vaimon Hedvig Carjanderin sukulaiset, kuin monet Berg-nimiset henkilöt, joita saattaisi arvella Henrikin sukulaisiksi. Henrik Berg kuoli Tessjön Björkbölessä 1.9.1755 54 vuoden ikäisenä.

Fransin elämässä näyttää vuosien 1737 ja -53 välillä olleen meille tuntematon kausi. Miten Frans ja Helena ovat toisensa tavanneet, milloin menneet naimisiin, on toistaiseksi arvoitus. He ovat Pikkuvihan vuoksi ehkä asuneet Tukholmassa, sillä vanhin poika Petrus syntyi siellä 30.3.1752. Tuolloin äiti Helena olisi juuri ehtinyt täyttää 16 vuotta...(?)

Tukholman arkistot voisivat auttaa valtavasti tässäkin asiassa. Joka tapauksessa näyttää selvältä, että esivanhempainluetteloomme voidaan lisätä kolme nimeä: Helena Bergin vanhemmat, sekä hänen äidinisänsä.

Kari Rydman
(Lähteet: Suomen Genealogisen seuran HisKi-tietokanta; Eeva-Liisa Oksanen: Det gamla Pyttis, Lovisa 1991)


Bulletiiniin
Frans Rydman
Fariolle de la Frauville