CAROLUS MAGNUS

Karl der Grosse

Charlemagne

Kaarle Suuri oli varmaan monin tavoin meidänkin esi-isämme - mutta miten? Varoitus: tässä esityksessä on perimätiedon kaltaista aineistoa!

Hallitsijoiden, sukututkijoiden ja esivanhempienmetsästäjien suosituimpia huveja on jo kauan, satoja vuosia ollut yrittää keksiä yhteys itsensä ja nykyisen Euroopan "isän" Kaarle Suuren välille. Legendaarinen frankkien kuningas Kaarle (742 - 814 Aachen) hallitsi vuoden 800 vaiheilla keisarina lähes koko silloista kristittyä Länsi-Eurooppaa, Englantia ja Irlantia lukuunottamatta. Jopa Bysantti tunnusti vuonna 812 Kaarlen keisariuden.

Meidän tiemme Kaarleen kulkee Ruotsi-Suomen sotilasaateliston kautta Folkunga-sukuun, ja sieltä eri maiden hallitsijoihin. Nämä olivat tippaleivän tapaan sukua toisilleen, ja pyrkivät mielellään todistamaan yhteytensä ei ainoastaan Kaarleen, vaan myös itse keisari Augustukseen tai jopa tarujen Troian kuninkaisiin.

Sukuyhdistyksemme piiriin kuuluvilla on tietysti monia reittejä Ruotsin keskiajan valtasukuihin, mutta lähtekäämme kaikille yhteisistä esi-isistämme Axel Gabriel ja Petter August Rydmanista. Heidän äitinsä Anna Sofia Hipping (1763 Pernaja - 1840 Tuusula, Frans Ephraimin vaimo) kuului isänsä puolelta sinänsä varsin vaatimattomaan pappissukuun, mutta hänen äitinsä oli Serlachius ja äidinäitinsä Bosin. Tätä kautta päästäänkin suoraan sotilas-aatelistoon.

Esitän tässä yhden version kaikille meille yhteisestä Folkungeihin johtavasta esivanhempainpolusta. Sen vanhimmissa osissa voi hyvin olla epäselviäkin kohtia, mutta toivokaamme hurskaasti että sukujohto on jotensakin oikea. Käytän tässä listassa binäärikoodia, jossa äitiä merkitsee 0 ja isää 1. Siten esimerkiksi ’0100 10’ merkitsee "äidin isän äidin äidin isän äiti". Sukupolvien laskemisen helpottamiseksi jaan symbolit neljän ryhmiin. Jokainen voi itse lisätä niiden vasemmalle puolelle omat lukunsa A.G.:sta ja P.A.:sta lähtien, jotka molemmat saavat merkin ’1’. Anna Sofia Hipping on listan ensimmäinen 0.

0 Anna Sofia Hipping (1763-1840). & Frans Ephraim Rydman (1757-1839)
00 Hedvig Serlachius (1718-85). & Peter Hipping, Pernajan kappalainen (1718-82)
000 Brita Katarina Bosin (k.1746). & Petrus Serlachius, kirkkoherra, rovasti, valtiopäivämies (1655-1738)
0000 Anna Katarina Grothusen (k.¨1699). & Gustav Bosin, luutnantti, Vanaantaan ja Tirmulan herra (k. Lundin taistelussa 1676)
0000 0 Brita Sabelhjerta (k.~1688). & Henrik Grothusen, kapteeni, valtiop. 1653.(*1629, kaatui 1666)
0000 00 Anna Marg. Stålarm (k.1680). & Jakob Sabelhjerta, ratsumestari (k.1640)
0000 001 Axel Eriksson Stålarm, vänrikki, Grabbackan herra (k.~1617). & Märta Boije af Gennäs (1578 Tallinna - 1627 Tukholma)
0000 0011 Erik Arvidsson Stålarm, valtaneuvos, Grabbackan herra (k. 1567). & Beata Grabbe, Grabbackan herran Nils Magnusson Grabben tytär.
0000 0011 0 Kristina Knutsdr. Kurck (Kurki, Naantalin abbedissan Birgitta Kurjen sisar, k. 1551). & Arvid Stålarm, laamanni, Hämeen linnan päällikkö, Sydänmaan herra (k.~1529)
0000 0011 00 Elin Kurck (Kurki), Laukon emäntä (k.ennen 1532). & Knut Eriksson (till Näs), valtaneuvos, Sata- kunnan ja Pohjanmaan laamanni, omaksui vaimonsa sukunimen.
0000 0011 00 Elin Jönsdr. (gamla Stenbocks-ätten). & Klas Kurki, tuomari, Laukon herra.
0000 0011 000 Karin Magnusdr. Fleming. & Jöns Olofsson (Stenbock) (k. 1488)
0000 0011 0000 Elin Nilsdr. Kurki, Louhisaaren Nils Herman Kurjen tytär (1375 - 1486). & Magnus Karlson Fleming, Louhisaaren herra (k. 1450).
0000 0011 0000 0 Cecilia Filipsdr. (Folkungein av. haara) (k.1435). & Nils Herman Kurki, Louhisaaren herra.
0000 0011 0000 01 Filip Karlsson (Folkunge av.)(k.1407)
0000 0011 0000 011 Karl Magnusson (Folkunge av.)(kaatui 1347 Nöteborg)
0000 0011 0000 0111 Magnus Gregersson (Folkunge av.)(1285-1326). & Ingegerd Filipsdr. (Rumby-sl.)
0000 0011 0000 0111 1 Greger Birgersson, Birger-jaarlin (Folkunge) avioton poika (k.1276)
0000 0011 0000 0111 11 Birger Magnusson (Folkunge), jaarli (k.1266)
0000 0011 0000 0111 110 Ingrid Ylva Sunesdr. (k.1253?). &: 0000 0011 0000 0111 111 Magnus Bengtsson Minnesköld (Folkunge), jaarli (k.1253?)

Birger-jaarlin vaakuna
Birger-jaarlin molemmista vanhemmista on johdettu tie Kaarle Suureen. Vanhempi lienee Ingridistä idän kautta lähtenyt. Hänen isänsä oli Ruotsin kuningas Sverker I:n poika Sune Sverkersson Sik (*1132?). Jos tämän äiti oli Puolan prinsessa Rikissa (Rixa, Richeza) Swantoslawa (k.1185), itäinen polku jatkuisi tällä tavalla:

0000 0011 0000 0111 1101 01 Boleslaw III, Puolan kuningas/herttua (& Salome v. Berg-Schelklingen) < Wladyslaw I Herman, Puolan kuningas/herttua (& Judith von Böhmen) < Kazimierz I Karol, Puolan herttua (& Dobronega Marija Vladimirovna, Kiovan prinsessa) < Rikissa, Lothringenin pfalzkreivitär (& Mieszko II, Puolan kuningas) < Mathilda, Sachsenin prinsessa (& Ezzo, Lothringenin pfalzkreivi) < Otto II, Saksan keisari (k.983) (& Theophanu, Bysantin prinsessa) < Adelheid, Burgundin prinsessa (k.999)(& Otto I Suuri, Saksan keisari) < Rudolf II, Burgundin kuningas (k.937)(& Bertha von Schwaben) < Willa (Gisele), Ylä-Burgundin kuningatar (k.929)(& Rudolf I, Ylä-Burgundin kuningas) < Ermengarde, Saksan prinsessa (k.896)(& Boso I, Provencen kuningas, k.887) < Ludwig II, Saksan keisari (825-75)(& Engelberge, k.~900) < Lothar I, Rooman keisari (795-855)(& Ermengarde, Toursin herttuatar, k.~851) < Ludwig I Hurskas, Rooman keisari (778-840)(& Ermengarde) < Kaarle Suuri.

Näin ollen Kaarle olisi A.G.:lle ja P.A.:lle 0000 0011 0000 0111 1101 0111 0010 1001 11 1, ja esimerkiksi omille lapsenlapsilleni 1111 1100 0000 1100 0001 1111 0111 1100 1010 01 11 1. Eräiden tietojen mukaan kuningas Sverker kuitenkin nai Rikissan vasta muutamia vuosia poikansa Sunen syntymän jälkeen, joten tämän äiti olikin Ulvhild Håkansdotter, Skandinavian kuningashuoneiden historian melkoinen "femme fatale", kolmen kuninkaan leski.

Niinpä onkin lähdetty eteenpäin Magnus Bengtsson Minnesköldistä. Silloin syntyy 'läntinen tie', jonka ensimmäinen jäsen olisi

0000 0011 0000 0111 1111 Bengt Folkason Snivel (Folkunge), jaarli.
0000 0011 0000 0111 1111 0 Ingegärd, Tanskan prinsessa. (& Folke "den tjocke", jaarli, Folkungein kantaisä)
0000 0011 0000 0111 1111 00 kreivitär Adele v. Flandern (& Knut IV Pyhä, Tanskan kuningas, k. 1086. Hänen esi-isiään lienevät viikinkikuninkaat Gorm Vanha, Harald Sinihammas ja Sven Kaksiparta, Tanskan, Norjan ja Englannin kuningas. Nämä kaikki olisivat siis myös meidän esi-isiämme.)
0000 0011 0000 0111 1111 001 Robert I Friisiläinen, Flanderin kreivi (k.1093) (& Gertrud, Sachsenin herttuatar, k. 1113)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 Balduin V Insulanus, Flanderin kreivi (k.1067) (& Adelheid, Ranskan prinsessa, k.1079)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 1 Balduin IV, Flanderin kreivi (k.1035) (& Otgiva, Luxemburgin kreivitär, k.1030)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 11 Arnulf II, Flanderin kreivi (961/62-983) (& Rozela, Italian prinsessa, k.1003)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 111 Balduin III, Flanderin kreivi (k.962) (& Mathilde, Sachsenin herttuatar k.1008)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 1111 Arnulf I, Flanderin kreivi (k.964) (& Adelheid, Bermanboisin kreivitär, k. 958/60)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 1111 1 Balduin II, Flanderin markiisi (k.918) (& Prinsessa Elftrude, Englannin kuninkaan Alfred Suuren tytär, k.929. Perimätiedon (Anglo -Saxon Chronichle) mukaan Alfred polveutuu suoraan 37. polvessa muinaisen Schleswigin hallitsijasta Sceafista, joka näin ollen olisi elänyt n. 200 eKr.)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 1111 10 Judith, Saksan ja Rooman prinsessa. (& Balduin I Rautainen, Flanderin kreivi, k.879)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 1111 101 Kaarle Kaljupää, Burgundin, Itä-Lothringenin ja Italian kuningas, Rooman keisari 875-77. (& Irmtrud, Orleansin kreivitär, k.869)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 1111 1011 Ludwig Hurskas, frankkilais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija (778-840). (& Judith, Welfin kreivitär, k.843)
0000 0011 0000 0111 1111 0011 1111 1011 1 Kaarle Suuri, frankkilais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija, (742-814). (& Hildegard, Vinzgaun kreivitär (758-83).

Tässä tämä lista. Jos jokin kohta osoittautuisi virheelliseksi, muita samankaltaisia teitä on takuuvarmasti olemassa. Niinpä voinenkin julistaa, että esi-isämme Axel Gabriel ja Petter August Rydman olivat Kaarle Suuren pojanpojan tyttärenpojan pojanpojan pojanpojan pojanpojan tyttärentyttären pojanpojan pojanpojan pojanpojan pojantyttären tyttärentyttären tyttärentyttären pojanpojan tyttärentyttären tyttärentyttären tyttärentyttären poikia, noin. Minä itse voin lisätä loppuun vielä 1111, ja kaikki poikani yhäti yhden ykkösen.

Koska ihmisten määrä 500 ja 1300 vuotta sitten oli dramaattisesti vähempi kuin nyt, 500 ja 1300 vuotta sitten eli myös varsin vähäinen määrä pariskuntia, joiden jälkeläisiä me kaikki olemme. Joihinkin 1500-luvun esivanhempiini olen löytänyt jopa kymmenen eri tietä, ja poluista vain minimaalinen osa on ollut käytettävissäni. Kaarle Suuren ajan Euroopan ihmisistä (oliko heitä edes 20 miljoonaa?) vain pieni osa on siirtänyt geeninsä tämän päivän eurooppalaisiin. Voisi siis kuvitella, että Kaarlen verijälkeläisiä elää tänään hyvin monia miljoonia, pääasiassa Euroopassa. Me emme siis välttämättä alkuunkaan ole sukujuuriltamme mitenkään erikoisia.

Toisaalta on tietysti totta, että Kaarlen aikaan eli lukuisia muita ihmisiä, joiden jälkeläisiä kaikkien paperille merkittyjen tietojen ulkopuolelta yhäkin on olemassa. Kaikilla entisen ajan Suomen, Ruotsin, Saksan, Ranskan tai Italian surkeimmillakin 'loisilla' on esivanhempansa, ja ne kaikki elivät myös Kaarlen aikana - ala- tai yläluokassa, kukapa sen tietää.

Voisi kuitenkin olettaa, että vanhan historiamme ylempien yhteiskuntaluokkien lapsilla oli hiukan parempi todennäköisyys säilyä hengissä sukukypsyyteen asti kuin alemmilla. Näin myös voisimme olettaa, että Kaarlen jälkeläisillä oli parempi mahdollisuus lisääntyä kuin hänen oletetulla maatyöläis-aikalaisellaan X:llä. Näin muodoin voisimme ehkä myös olettaa, että Kaarlella on tänään enemmän jälkeläisiä kuin X:llä.

Kaarle Suuresta keisari Augustukseen

Hupaisaa ja mielenkiintoista olisi myös tietää, minkälaisesta perimästä meidän todistettavasti fiksu esi-isämme Kaarle oikein polveutui. Siitä onkin sekä tietoa, "tietoa", että puhdasta tarua. Frankkien kuninkaan esivanhemmat on johdettu keisari Augustukseen ja jopa muinaiseen Troiaan asti, ja voi vain arvata miten pitkälle historiallinen totuus seuraavaa frankkien listaa noudattaa:

Kaarle Suuri < Pipin III Pieni, frankkien kuningas, k.755 < Kaarle Martel, frankkien majordomus, k.741. < Pipin II k.714 < Ansegisel, markkreivi k.629 < Arnulf, Metzin piispa k.640 < Arnold, markkr. k.601 < Blitilde, frankkien prinsessa, k.580 (& Ansebert, markkr. k.570) < Charibert, frankkien kuningas, k.567 < Clotar Vanha, fr.kun., 500-61 < Clodovek I, kuningas, k.511 < Childerik I, kuningas, k.481 < Merovek I, kuningas, k.n.458 < Clodio Pitkätukka, kuningas, k.447 < Faramund, kuningas, k.425 < Marcomir I, itäfrankkien herttua, k.404 < Clodius, i-fr.h., k.389 < Dagobert II, i-fr.h., k.379 < Genebald, i-fr.h., k.358 < Dagobert, länsifrankkien kuningas, k.317 < Waltherius, l-fr.k., k.306 < Clodius, l-fr.k., k.298 < Bartherius, l-fr.k., k.271 < Hilderic, l-fr.k., k.253 < Sumo, l-fr.k., k.213 < Farabert, l-fr.k., k.185 < Chlodomir, l-fr.k., k.166 < Marcomir IV, l-fr.k., k.148 & Athildus.

Tällä kohtaa polut erkanevat. Kuningatar Athilduksesta polku johtaa Rooman keisareihin tällä tavalla:

Athildus < Julia (& Croilus, Bretonien kuningas) < Julia (& Marius, Bret.kun.) < Genissa s. tai k.50 (& Aviragus, Bret.kun., k.74) [Nyt tulee hieman vaikeuksia, sillä Genissaa ei löydy yhdestäkään luotettavan tuntuisesta dokumentista. Internetissä kiertävien vahvistamattomien sukujohtojen mukaan Genissa olisi keisari Claudiuksen ja/tai hänen neljännen vaimonsa Agrippina nuoremman tytär. Agrippina (jonka poika edellisestä avioliitosta oli tuleva keisari Nero) nai setänsä Claudiuksen v. 49, eikä heidän lapsistaan ilmeisesti puhuta missään alkuperäisdokumenteissa - näinpä Genissan on täytynyt syntyä vasta n.v. 50. Jotkut "tiedot" toisaalta kertovat, että Genissa olisi Claudiuksen ja Messalinan tytär. Sukupuolisen hurjastelun kiitettävän tason noina aikoina tuntien voimme tietysti olettaa, että Genissa olisi jonkun edellä mainitun avioton lapsi - mutta olkaamme super-hyper-luottavaisia ja olettakaamme että Genissan äiti olisi siis] < Julia Agrippina (& Claudius, Rooman keisari) < Vipsania Agrippina (& Germanicus) < Julia (& Marcus Vipsanius Agrippa) < Gaius Octavianus Augustus, Rooman keisari, k.14 Nolassa.

Kuningas Marcomirista päästään taas näppärästi "Troian" kuninkaisiin, tosin ei aivan homeerisiin aikoihin asti:

Marcomir < Odomar < Richimer I < Ratherius < Antenor III < Clodomir III < Marcomir III < Clodius II < Francus < Anthasius < Cassandrer < Merodachus < Clodomir II < Antenor II < Clodius I < Marcomir II < Nicanor < Sedanus(!) (& Clodomir I) < Basanus < Diocles < Helenus < Priamus < Antenor I < Marcomir I, Troian kuningas, k. 411 eKr (kas, kuinka frankkilaisia nimiä noilla troijalaisilla olikin!).

Hyvät sukulaiset, Rooman keisareiden jälkeläiset!?? Esivanhempain loputtomassa verkostossa on hyvin todennäköistä törmätä historian kuuluisuuksiin. Naimakaupat sekoittivat kaikkina aikoina kansakuntien ja heimojen verta varsinkin ylimysluokassa, ja säätykiertoa on aina tapahtunut joka suuntaan. Jos edellä esitetyt listat eivät pitäisikään paikkaansa, historian hämäriin jääneitä vaihtoehtoja on sittenkin tuhansia!

Kari Rydman