Petter August Rydman

Petter August Rydman 200 vuotta

Muistokirjoituksen 1. osa, laatinut Kari Rydman

Petter August Rydman syntyi 8.12.1798 menestyneen lääninvirkamiehen Frans Efraim Rydmanin ja pappissuvun tyttären Anna Sofia Hippingin perheeseen sen nuorimpana poikana. Isän lapsuudenkodit olivat Tuuloksessa ja Hollolassa. Hän oli tehnyt tilinpäätökset ensin Porvoon kihlakunnassa ja sitten Hämeenlinnan lääninkonttorissa. FE hankki omistukseensa Tuusulan Paijalan Koukun tilan, jossa kaikki hänen neljä lastaan syntyivät. Venäläisten valloituksen jälkeen hän toimi notaarina Porvoon valtiopäivillä 1809. Kuopus Petter August oli tällöin 11-, Axel Gabriel 17- ja vanhin veli Gustav 21-vuotias.

Gustav lähti merimieheksi, eikä ylläpitänyt perheen säätyläis-statusta. Pahinta oli että hän maihin palattuaan (ensin Nurmijärven Hyvinkään kylään, sitten takaisin Tuusulaan) nai palvelijattarensa. Suku piti moista kovin epäsäätyisenä ja hyljeksi perhettä. Gustavin jälkeläiset katosivat sitten sukukirjurien tietämättömiin.

Toiseksi vanhin veljeksistä Axel Gabriel oli toista maata. Hän kävi Porvoon lukion, suoritti lainopintutkinnon 21-vuotiaana ja auskultoi Turun hovioikeudessa samana vuonna 1813. Parin kruununvoudin-sijaisuuden jälkeen hänestä tuli 1817 Sääksmäen alisen kihlakunnan henkikirjuri, ja sen jälkeen Hollolan alisen kihlakunnan kruununvouti. AG nai 1817 Sofia Amalia Schreyn, ja sai näin sukuun lisää Hämeen säätyläistä virkamiesverta. Vaimon rikas sotilasisä Karl Otto Schrey asui tiloja Lempäälässä, Pälkäneellä ja Sääksmäessä. AG peri apeltaan 1820 Kerolan rälssin Lopen Launoisissa, jossa hänen kaikki 9 lastaan syntyivät. Nämä jatkoivat suvun perinteitä niin virka- kuin sotilas-aloilla, ja sukuun liittyi vuosisadan puolessa välissä mm. suomenkielen lehtori ja Åbo Underrättelser -lehden päätoimittaja G.A.Schultz.

PA:n sisar Maria Sofia avioitui tuusulalaisen talollisen K.J.Sevénin kanssa, ja hallitsi Koukkua leskeksi jäätyään aina vuoteen 1867 saakka. Tila siirtyi sitten AG:n pojan Axel Oskarin perikunnalle, joka kuitenkin oli kotiutunut Sipooseen.

Petter August muutti 23-vuotiaana Kalvolaan; AG oli tuolloin Sääksmäen alisen kihlakunnan henkikirjuri. Sääksmäki ja naapurikunta Kalvola olivat pitkään tuon kihlakunnan pohjoisin nimismiespiiri. Arvattavasti AG järjesti pikkuveljensä Hämeenlinnaan ylimääräiseksi lääninkonttoristiksi ja sittemmin lääninkanslian vahtimestariksi.

1829 Orivesi

PA menestyi töissään ilmeisen hyvin, sillä hänestä tuli Oriveden kruununnimismies 1829. Hän oli tuolloin siis 31 ikäinen. Isä asui eläkeläisenä Tuusulassa, sisko Maria asui hänen kanssaan vielä naimattomana. Vanhin veli Gustav oli jo naimisissa Tuusulassa, ja hänellä oli yksi tytär. Sen sijaan AG:llä oli jo peräti kuusi lasta, kaikki Lopella syntyneitä. Hänen perheensä eli siis yhä Lopella, virka-asunto hänellä oli Hämeenlinnassa.

Jakobina Amalia Salovius Orivedellä PA asui vielä viisi vuotta naimattomana, kunnes hän solmi avioliiton pitkään Orivedellä asuneen merkittävän pappissuvun tyttären Jakobina Amalia Saloviuksen kanssa. Näin Rydmanin ainakin 150-vuotiaaseen virkamiessukuun liittyi jälleen uusia ja ehkäpä pitempäänkin eläneitä juonteita. Isän puolelta olivat tulleet Fariolle de la Frauvillen, Klingenbergien ja Ruuthien suvut, äidin puolelta Serlachiusten ja Bosinien suvut (ja sitä kautta paljon Suomen maineikasta vanhaa aatelistoa). Appiukon puolelta tuli nyt monessa sukupolvessa melkein pelkkiä pappissukuja: Florin, Haartman, Vanaeus, Macrolander, Edhner. Anopin puolelta tuli sotilassäätyläistöä: Procopé, Brusin, von Pfaler, de la Motte, sekä vanhaa aatelistoa: von Birckholz, Ållongren, Hare, Gyllenanckar, Fleming, Fincke, sekä heistä taaksepäin ikivanhoja keskiaikaisia sukuja. Yhteistä näille kaikille on yllättäen se, että jopa reilusti ennen 30-vuotista sotaa suuri osa suvuista toimi nimenomaisesti Vanajan vesistön ympärillä Hämeessä. Orivedellä PA toimi yhdeksän vuotta, ja hänelle syntyi siellä kaksi lasta, Sofia Amalia ja August Efraim. Edellinen sai nimen tätinsä mukaan (Sofia oli kyllä toisena nimenä suvussa jo ennenkin), ja jälkimmäinen mahdollisesti serkkunsa mukaan; isoisä Efraimin nimiperinne päättyi kuitenkin häneen.


1838 Sääksmäki

Marraskuussa 1838 PA nimitettiin Sääksmäen ja Kalvolan nimismieheksi. Ennenkuin hän ehti muuttaa uuteen virkapaikkaansa, tuli surunviesti Tuusulasta: isä FE oli kuollut huhtikuussa -39. PA muutti Sääksmäen Uittamon rustholliin kesäkuun lopulla -39 viimeisillään raskaana olevan vaimonsa, kahden lapsensa ja piika Maria Lovisa Matintyttären kanssa. Kolme viikkoa myöhemmin syntyi poika Carl Johan. Tämän kastetilaisuudessa oli todistajina monia säätyläistön edustajia, merkittävimpänä heistä lääninviskaali Gustaf Haartman. Gustaf Haartmanin isoisä oli Sääksmäen kirkkoherra ja rovasti Jakob Haartman (kirkkoherrana 1721-29), jonka tytär nai Oriveden kirkkoherran ja lääninrovastin Anders Saloviuksen, PA:n vaimon isän isoisän. Itse GH nai Oriveden rovasti Utterin tyttären Helena Katarinan.

GH oli näin rva PA:n isosetä. Hänen äitinsä nai ensimmäisen miehensä kuoleman jälkeen luutnantti Blåfieldin, ja tätä kautta vahvistui yhä Sääksmäen Lahisten ja Jutikkalan kartanoitten Blåfieldien ja v. Birckholtzien sukulaisvaikutus, joka jo AG:n kautta oli liittynyt Rydmaneihinkin. Rovasti Jakob Haartmanin vaimo Anna Sofia Macrolander oli ilmeisesti perinyt Teristen kartanon Sääksmäessä, ja siellä Haartmanien suku asui pitkään. Vieläkin seisoo Sääksmäen keskiaikaisen kirkon kupeella Haartmanien suvun hautakivi.

Uittamo, Terinen, Lahinen ja Jutikkala sijaitsevat Sääksmäen Saarioispuolella lähellä toisiaan. Voimme vain kuvitella toisiinsa sukulaissitein liittyvien säätyläisperheiden keskinäistä ehkäpä vilkastakin seuraelämää. Sitä synkisti kuitenkin jo joulukuussa -39 kamala uutinen Hämeenlinnasta. Torin varrella maaherran hallitustalon vieressä ollut raatimies Schultzin talo paloi ulkorakennuksineen poroksi. Kauppias Kollinilla oli siellä varastossa 50 naulaa ruutia, jonka räjähtäessä kuoli Harvialan kartanonisäntä Otto Brusin sekä AG:n 18-vuotias poika Karl Axel. AG itse vammautui niin pahoin, että eli enää runsaat 7 vuotta. Vain kaksi kuukautta tämän jälkeen tuli lisää murheita: äiti Anna Sofia Hipping oli kuollut Tuusulassa.

1841 Kalvola

Vain kaksi vuotta PA asui Sääksmäessä. Jo kesäkuussa 1841 hän muutti perheensä ja renki Anders Karlssonin kanssa pari kymmentä kilometriä etelämmäs vuokraamaansa Liljevikin eli Kutisten kartanoon Kalvolassa. Kalvolassa hän asui neljä vuotta, ja siellä syntyivät lapset Alina Augusta ja Axel Valfrid.

Nimismiehen työ oli noina vielä suhteellisen raakoina aikoina moninaista ja joskus vaarallistakin. Kalvolan metsissä lymyili rosvojoukkioita, ja meno Sääksmäen Huittulassa ja Ritvalassa oli sen verran hurjaa, että maaherra päätti sijoittaa sinne kaksi komppaniallista venäläisiä sotilaita...

Petter August Rydman erosi virastaan 1845 ja siirtyi 47-vuotiaana asumaan hankkimaansa Ruotsilan säterirusthollia Kiikassa. - Loput seitsemän lasta kahdestatoista syntyivät Kiikassa. Vallesmannista kartanonherraksi ryhtyneen Petter Augustin elämän uudesta vaiheesta kertoo hänen vanhimman poikansa vanhimman pojan poika, Kiikan isäntä Karl August Rydman Ruotsilan kartanon historiikissa, jota tästedes seurataan muistokirjoituksen II osassa.

Lyhyenä yhteenvetona Petter August Rydmanin lasten sijoittumisesta tähän maailmaan kuitenkin seuraavat huomiot:

Aikuisiksi eläneistä kolmesta tyttärestä kaksi nuorempaa pysyivät naimattomina. Esikoinen Sofia Amalia, nai ensin pappi Rikbergin ja tämän kuoleman jälkeen reviisori Lindströmin, ja näistä avioliitoista sikisivät Rikbergien, Sarvojen ja Savonius-Savonjousten sukujen runsaat jälkeläiset.

Pojista tuli pääasiassa ylempiä virkamiehiä. August Efraimista ja Petter Arvidista tuli kruununvouteja, Karl Johanista lääninkamreeri, Axel Valfridista laamanni, Ferdinand Hjalmar Gideonista maistraatinsihteeri, mutta Victor Magnus ryhtyi kauppiaaksi. Ruotsilan kartano säilyi suvussa lähes meidän aikoihimme asti.

(jatkuu...)


Petter August Rydman 200 vuotta, osa II
Rydman -kotisivulle