Petter August Rydman

Petter August Rydman 200 vuotta

Muistokirjoituksen 2. osa, Karl August Rydmanin historiikin 1957 pohjalta laatinut Kari Rydman

Sääksmäen ja Kalvolan nimismies Petter August Rydman muutti vuonna 1840 Sääksmäeltä Kalvolaan vuokraamaansa Liljevikin eli Kutisten kartanoon. Jo kesäkuussa 1844 hän kuitenkin osti Kiikasta Ruotsilan säterin, erosi virastaan seuraavana vuonna ja muutti perheineen Ruotsilaan kartanonherraksi. PA oli tuolloin 47-vuotias.

Kauppa ei ollut vähäinen. PA "sai haltuunsa Ruotsilan säteritilan lisäksi myöskin seitsemän verotilaa, nimittäin Kinnin Kikkerlän kylästä, Iso-Kestin ja Porvarin Kiikanojan kylästä, sekä Kyläkopin, Metsäkopin ja Ylä- ja Ala-Heikkilän Meskalan kylästä, kaikki Kiikan silloisesta kappelista. Näitä verotiloja seurasi sitäpaitsi suuret torpparialueet Kiikoisten kappelista. Itse Ruotsilaan ei sitävastoin kuulunut enempää kuin kaksi pientä torppaa. Maa-alueeltaan oli näiden tilojen yhteinen pinta-ala 2713 ha, josta peltoa 787 ha, ja manttaaliluvultaan 4.83 manttaalia."

"Petter August Rydman sai siis ostamalla Ruotsilan haltuunsa huomattavan maaomaisuuden, jonka arvo nykyisessä rahassa [1957] laskettuna oli ainakin noin 200 milj. markkaa. Asioista tietämätön ihmettelee varmaankin sitä, että hänellä virkamiehenä oli rohkeutta antautua kokonaan uudelle elämänuralle, ja sitten sitä, mistä hän oli koonnut ne käteisvarat, jotka olosuhteet huomioonottaen hänellä täytyisi olla uskaltautuessaan näinkin suuren kaupan päättämään. Mitään ihmettelemistä siinä ei kuitenkaan ole, kun tietää, että hän virkatoimensa ohella harjoitti maanviljelystä ennen Ruotsilan ostoaan suunnilleen yhtä suurella tilalla kuin Ruotsilakin oli, ja sai siitä sekä kokemusta että luultavasti myös käyttövaroja Ruotsilan ostoon. [...] Hyvin luultavaa myöskin on, että hän näihin aikoihin sai rahoja perinnön muodossa. koska hänen isänsä kuoli v. 1839. Muuten voin mainita, että Petter August oli aikeissa ostaa edellä mainitun vuokralla pitämänsä [Kutisten] säteritilan, joka oli pinta-alaltaan samaa suuruusluokkaa kuin Ruotsilakin, siis noin 2700 ha, mutta eräs hämeenlinnalainen kauppias tarjosi siitä enemmän ja sai tilan haltuunsa. Nähtävästi oli Petter August Rydman saanut hyvän käsityksen maataloudesta, koska hän alkoi etsiä itselleen uutta tilaa. Hän saikin sitten kuulla, että Ruotsila oli myytävänä, tuli kiireen vilkkaa Kiikkaan ja osti Ruotsilan, otti eron virastaan ja antautui kokonaan suuren tilansa hoitoon."

Maanviljelijänä Ruotsilassa

"Ruotsilan oston kautta sai Petter August Rydman tietysti paljon velkaa vastattavakseen, mutta hän kykeni suuren tarkkuutensa ja säästäväisyytensä ansiosta hoitamaan taloutensa niin hyvin, että noin 20 vuoden kuluessa pääsi veloistaan vapaaksi. Sitä on pidettävä varsin huomattavana saavutuksena, kun ottaa huomioon, että hän tänä aikana kasvatti ja koulutti suuren lapsijoukon ja vielä lisäsi maaomaisuuttaan yli 500 ha:lla ostamalla Koppalaisen tilan Kiimajärven kylästä ja Jonsan tilan Kikkerlän kylästä."

"Petter August Rydmanin aikana oli maatilan hoito kuitenkin ehkä paljon helpompaa kuin nykyään, sillä silloin elettiin vielä luontaistaloutta ja työvoimaa oli runsaasti saatavana. Kun vielä ottaa huomioon, että työpalkatkin pääasiallisesti maksettiin luontaissuorituksina, niin rahaa ei juuri muuhun tarvittukaan kuin korkojen ja velan maksuun, sillä veroistakin osa maksettiin luonnossa. Rahamenot olivat siis varsin pienet ja rahatuloja saatiin pääasiallisesti viljaa myymällä."

"Peltoviljelyksessä oli käytännössä n.s. kolmijakoviljelys: kesanto, syysvilja, kevätvilja. Tämän mukaan pellot jaettiin kolmeen osaan siten, että 1/3 oli kesantona, 1/3 pääasiallisesti syysrukiilla ja 1/3 kauralla, jonka ohella sitten viljeltiin vähän ohraa ja hernettä. Peltoa ei silloin vielä käytetty heinän kasvuun, vaan tarvittava heinä saatiin luonnonniityiltä ja syötettiin pääasiallisesti hevosille. Lehmät saivat tyytyä olkiin ja hevosenlantaan, mutta maitoa ei silloin saatukaan muulloin kuin kesällä, jolloin lehmät olivat laitumella. Olen kuullut, että Ruotsilassa siihen aikaan oli noin 30 lehmää, mutta talvella ei niistä päivässä saatu enempää maitoa kuin yksi kahvikupillinen ja senkin joi isäntä itse lasten jäädessä ilman. Lehmien sanottiinkin keväällä olleen niin huonossaa kunnossa, että ne täytyi nostaa ylös, kun niitä lähdettiin laitumelle viemään."

"Petter August Rydman pelkäsi kovasti rahanmenoja ja varsinkin rahan sijoittamista kuolleeseen pääomaan, jota ovat esim. rakennukset. Ruotsilassa ei tietääkseni hänen aikanaan rakennettu yhtään rakennusta, vaikka moni niistä olisikin ollut kipeästi uusimisen ja korjauksen tarpeessa. Rakennukset tosin olivat hyvin vaatimattomia, paitsi päärakennus, joka kylläkin oli ulkonäöltään komea, kaksikerroksinen ja taitekattoinen, kuten [vävyn] reviisori Alfred Lindströmin 1870-luvulla tekemä piirros esittää, mutta se oli varsin huonossa kunnossa ja pahasti vinossa, niin että toisessa kerroksessa olevassa salissa, jossa juhlatilaisuuksissa tanssittiin, lattia oli kovasti kallellaan. Tästä kuitenkin yksi pojista Karl Johan (farbror Kalle) oli hyvillään, koska hän mielestään pääsi paremmin tanssin alkuun, kun sai ottaa vauhtia yläpäästä."

Petter Augustin jälkeen

"Ruotsilan ja sen mukana seuranneet tilat myi Petter August Rydman jo eläessään vanhimmalle pojalleen August Efraimille 120.000 markan kauppahinnasta, mutta pidätti kuitenkin hallintaoikeuden näihin aina kuolemaansa saakka, mikä tapahtui 21.6.1881. Eräs toinen hänen pojistaan, Petter Arvid, olisi myös kovin mielellään ostanut Ruotsilan ja maksanut vieläpä korkeamman hinnankin, mutta Petter August halusi kuitenkin vanhimman pojan seuraajakseen ja hinta jäi samaksi, koska hän itse oli sen sellaiseksi määrännyt. Tähän ratkaisuun oli ehkä vaikuttamassa sekin, että hänen vanhimmalla pojallaan [August Efraim, ylisen Satakunnan keskimmäisen kihlakunnan (Tyrvään) kruununvouti] oli jo silloin useampia poikia, joista vuorostaan taas joku voisi tulla Ruotsilan isännäksi, kun taas Petter Arvidilla ei vielä silloin ollut yhtään poikaa."

"Koppalaisen oli Petter August jo aikaisemmin luovuttanut vanhimmalle tyttärelleen Sofia Amalialle, joka v. 1867 oli monen lapsen kanssa jäänyt leskeksi [Tyrvään pitäjänapulaisen B.R.Rikbergin jälkeen], ja tällä tavoin turvannut hänen toimeentulonsa. [Sofia Amalia oli jo 1874, 29-vuotiaana kolmen lapsen leskiäitinä, nainut entisen alisen Sääksmäen kihlakunnan, sittemmin ylisen Satakunnan keskimmäisen kihlakunnan henkikirjurin Alfred Lindströmin (42 v.) Tämän kanssa Sofia Amalialla oli jo kolme uutta lasta. Miehensä työn mukana Sofia Amalia oli kohta muuttamassa Helsinkiin, jossa hänen kodistaan tuli suvun suosittu kohtauspaikka ]. Jonsan taasen antoi perikunta päältä jaon sisarelleen Aline Augusta Rydmanille palkkioksi ja tunnustukseksi siitä, että hän vuonna 1866 kuolleen äitinsä Amalia Jakobina Saloviuksen jälkeen oli äidillisellä tavalla huolehtinut nuorempien sisarustensa kasvatuksesta ja yksin 15 vuoden ajan vastannut suuren Ruotsilan emännyydestä. Tämä jos mikään on parhaimpana todistuksena siitä, että tämän suuren sisarussarjan keskinäinen suhde oli tavattoman läheinen ja lämmin, mieleni tekee sanoa esimerkiksi kelpaava. Sellaisena se sitten säilyikin tietojeni mukaan aina itse kunkin kuolemaan saakka."

Suku kesällä 1881

Kun PA kuoli kesäkuun 21. päivänä 1881, mikä oli perheen ja suvun tilanne?

Hänen vanhempansa olivat kuolleet Sääksmäen ajan ja Kalvolaan muuton tienoilla 1839 ja 1840, ja vaimo 1866. Vanhin veli Gustav oli kuollut Tuusulassa 1852 64-vuotiaana, ja hänen vaimonsa Brita Maria Kijander samassa paikassa puolta vuotta myöhemmin 62-vuotiaana. Heidän tyttärensä Johanna Sofia oli aikanaan muuttanut Helsinkiin ja mennyt 23 vuotta sitten naimisiin kreikanuskoisen sotilas Johan Philippaeuksen kanssa. Missä veljentytär asui -81 ja mitä hänen neljästä lapsestaan oli tullut, emme tiedä. Ehkä PA:lta kysyttäessä hän vastentahtoisesti olisi sanonut jotakin...

PA:n sisko Maria Sofia oli kuollut Tuusulassa 1867, ja hänen miehensä Karl Johan Sevén jo kahdeksan vuotta aikaisemmin (koleraan!). He olivat lapsettomia.

Veli Axel Gabriel oli kuollut Lopella -47. Veljen lapsista oli 1881 hengissä tämän viides lapsi August Johan, 53-vuotias Oulun läänin kirjuri ja kamreeri silloin kahdeksine lapsineen, sekä nuorimmainen, 43-vuotias Ida Emilia Charlotta, josta oli tullut PA:n miniä ja nyt kartanon emäntä.

AG:n pojista Odert Edvard ja Verner Gideon olivat kuolleet sotilaina Venäjällä. (Edellisestä muuten tuli eversti, ja vuonna 1881 hänen leskensä, valtioneuvoksen tytär Jekaterina Goldinskij eli kahden lapsensa kanssa Rjasanissa. Poika Nikolaista tuli tsaarin virkamies ja todellinen valtioneuvos, mutta hänen kohtaloistaan vuoden 1917 jälkeen ei ole tietoja.)

AG:n nuorimman pojan Axel Oskarin leski asui Tuusulassa neljän lapsen kanssa. Vanhin hänen pojistaan toimi jo Hämeenlinnassa liikealalla, ja vanhin tytär Helsingissä isän pikkuserkun, 51-vuotiaan Gustava Sofia Rydmanin kasvattina. Gustava oli hyvin huomattava nainen: hän sai ensimmäisenä naisena Helsingissä kauppaoikeudet, ja perusti 1865 Albion lamppumakasiinin, joka sittemmin pysyi suvussa pitkään.

AG:n tyttären Sofia Eleonoran poika, ratainsinööri Karl Axel Schultz oli naimisissa Keuruulla, ja hänellä oli jo yksi tytär.

Lähisukua asui vuonna 1881 siis Oulussa, Tuusulassa, Keuruulla, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Kaikista merkeistä päätellen suku piti ajan tavan mukaan tiiviisti yhtä.

Perhe vuonna 1881

Jo Orivedellä syntynyt, nyt 45-vuotias Sofia Amalia oli toista kertaa naimisissa. Pappi Berndt Rob. Rikbergin kanssa hänellä oli neljä lasta, Ylä-Satakunnan henkikirjuri Alfred Lindströmin kanssa kolme. He asuivat Kiikassa. (Mainittakoon, että nuorin lapsista, professori Gunnar Sarva sittemmin laati vuonna 1952 julkaistun Rydman-sukukirjan).

Samaten Orivedellä syntynyt kruununvouti August Efraim oli nainut serkkunsa Idan, ja hänestä tuli nyt, 44-vuotiaana, Ruotsilan isäntä. Heillä oli viisi alaikäistä lasta.

Sääksmäessä syntynyt entinen lääninkamreeri Karl Johan tuli mielisairaaksi, ja muutti Jonsan tilalle Kiikassa nuorempien sisartensa hoidossa.

Kalvolassa syntynyt Alina Augusta oli nyt 40-vuotias, ja hoitanut äitinsä kuoleman jälkeen emännyyttä kartanossa jo 15 vuoden ajan. Hän jäi naimattomaksi ja asui Jonsassa kuolemaansa saakka.

Samoin Kalvolassa syntynyt Axel Valfrid oli Turun ja Porin läänin lääninsihteeri ja sittemmin laamanni. Hän asui Turussa, ja ensimmäinen hänen ja vaimonsa Hilda Charl. Munck af Fulkilan viidestä lapsesta oli jo syntynyt.

Ensimmäinen Kiikan lapsista Gustaf Adolf oli Vimpelin 36-vuotias kirkkoherra, ja hänellä oli viisi nuorta lasta.

Petter Arvid oli 34-vuotias Kuortaneen kihlakunnan henkikirjuri, ja ensimmäinen hänen yhdeksästä lapsestaan oli jo syntynyt. Hänestä tuli pian Maskun kruununvouti, melkein tasan 200 vuotta samaa virkaa hoitaneen isoisän isoisän isän Anders Eriksson Rydmanin jälkeen.

Victor Magnus oli 31-vuotias kauppias Turussa; lamppu-, posliini- ja sekatavarakauppa Hj. Rydman & C:o oli hänen yhdessä nuorimman veljensä kanssa perustama. Hänen kolme lastaan olivat jo ehtineet syntyä; nuorimmasta tuli sittemmin kauppaneuvos.

30-vuotias Jakobina Viktoria asui ilmeisesti Kiikassa tai Turussa. Hän jäi naimattomaksi, mutta matkusteli sen sijaan sittemmin ympäri Eurooppaa - palatakseen loppuiäkseen Kiikkaan ja Jonsaan.

27-vuotias Ferdinand Hjalmar Gideon oli Turun kaupunginkamreeri, mutta ehtinyt jo harrastaa liike-elämää niin Hampurissa kuin Turussakin. Kaksi hänen kolmesta lapsestaan oli jo ehtinyt syntyä. Yhdestä pojasta tuli ministeri, toisesta ylipormestari.

Petter Augustin lasten muuttosuunta oli siis voittopuolisesti läänin pääkaupunki Turku, jonne hänen aikanaan oli ajassa mitaten jopa parin päivän matka.


Petter August Rydman 200 vuotta, osa I
Rydman-kotisivu