Ericus Stenbergius,

(Steenbergius)

Halikon kirkkoherra ja rovasti

[Tällä sivulla on minulle tähän asti selvinneitä tietoja Erik Michaelinpoika Stenbergistä († 1709-13 välisenä aikana, tai vuonna 1722). Ylläpidän sivua jatkuvasti ja liitän siihen kaikki tietooni tulleet faktat. Kari Rydman (kari.rydman@sci.fi), viimeisin päivitys 13.1.01]

Takaisin / Back


Ericus Michaeli Steenbergiuksen isä oli Halikon kirkkoherra Michael Matthiae (Matthaei), Halikon kappalaisena 1644-72 ja kirkkoherrana 1672-81, kuollut 1681, ja äiti Brita Göransdotter Thauvonia, Halikon kirkkoherran Georgius Mathiae Thauvoniuksen (kirkkoherrana 1633-50) tytär.

Britan veli oli Abraham Thauvonius (1622-79), Akatemian teologianprofessori ja sittemmin Viipurin piispa. Abrahamin kuoleman johdosta Akatemiassa pidettiin muistotilaisuus 14.5.79, jonka johdosta Ericus Steenbergius, neljännen vuoden opiskelija, julkaisi muistokirjoituksen.

Mikael Matinpoika Steenbergius tuli Akatemiaan 1640. Hän toimi respondenttina pappeinkokouksessa 1647, opponenttina 1680, ja saarnasi siellä 1669. Halikon pappila paloi 1678, ja Mikael menetti kaiken omaisuutensa. Hänellä oli ainakin kaksi poikaa (Erik ja Gabriel, sekä tytär joka nai maisteri Arvid E. Reutherin. Tämä toimi appensa apuna Halikossa, ja hänet kutsuttiin jo vakinaiseksi, mutta kuoli jo 1681/82. Ennen kuolemaansa hän ehti kirjoittaa anomuksen, jossa mainitaan "saman perheen" ehkä liki 80 vuoden ajan, ja appensa siitä 40 vuoden ajan palvelleen seurakuntaa. Vuonna 1709 mainitaan Halikossa Joensuun kartanon inspehtori Ernest Grabbe ja hänen vaimonsa Christina Steenbergia; olisiko Christina sama Erikin sisar joka oli jäänyt leskeksi 1682?

Yksityiskohtaisempia tietoja edellisistä mm. AULIS OJA: Halikon historia.

Erik tuli yhdessä nuoremman(?) veljensä Gabrielin (he, "Halickoenses", esiintyvät yleensä aina yhdessä ja tässä järjestyksessä Turun koulun papereissa) kanssa oppilaaksi Turun katedraalikouluun 1671 alemmalle rehtorin luokalle ("In cl. [Rectorem] inferiorem"). Vuotuiset stipendinsä eli teinirahansa he saivat seuraavista seurakunnista:
1671 Kirkkonummi - 1672 Nousiainen - 1673 Lieto - 1674 Espoo (Erik) ja Föglö (Gabriel) - 1675 pro vale Espoo.

Veljekset valmistuivat koulusta 1675 ("acceperunt testim. reliqt Scholam A:o 1675 14 Maji"). Erik opiskeli Akatemiassa vuoteen 1682, jolloin hänestä tuli maisteri. Gabriel toimi hetken Halikon kappalaisena, mutta sitten hänestä tuli Inkoon kirkkoherra, ja hän kuoli 1711.

Ericus Steenbergin yliopistollisista opinnäytteistä tiedetään tavanomaiset kaksi: ensimmäinen 1677 ("Coll. logicum XXXV"... resp. Ericus Steenberg") prof. Jacob Flachseniuksen johdolla, ja jälkimmäinen 1682 pro gradu magisterii "Ubiquitas affectio spiritus infini" prof. Simon Johannis Tolpon johdolla. Tämän lisäksi hän julkaisi edellä mainitun muistokirjoituksen Abraham Thauvoniuksesta (1679), sekä teoksen "De vocatorum justificatione per fidem", jota puolusti 16./17.1.1696 pappeinkokouksessa. Sellaisessa hän myös saarnasi ruotsiksi 17.1.1693 ja 19./20.6.1708.

1685 Ericus Mich. Stenbergius julkaisi ruumissaarnan Daniel Faxell nuoremman siunaustilaisuuteen 22.4.1685. 26-sivuisen vihkon painoi Turussa "Johan Winter / Kongl. Booktr." (Kuva vieressä =>, kansilehden teksti Faxell-sivulla)

Toisen Faxell-saarnoista julkaisi Jacob Lund. Papit olivat itse asiassa toisilleen suvun sukua, Turun seudun pienissä oppineissa piireissä. Perniön kirkkoherran ja Akatemian sihteerin ja filosofisen tiedekunnan apulaisen Jakob Lundin († 1697) veli oli David Lund (1657-1729), runouden, pyhäin kielten ja teologian professori, sittemmin Viipurin ja lopulta Vexiön piispa. Hänen vaimonsa Margareta Flachsenius oli teologian professori Jakob Flachseniuksen (1633-94) tytär. Tämän veljen, teologian professori Johan Flachseniuksen (1636-1708) tytär oli ymmärtääkseni puolestaan se Margareta Flachsenia (21.12.1679(?) - 24.1.1753 Halikossa) jonka kanssa Ericus Steenbergius avioitui, eli siis Jakob Lundin kälyn serkku...

Gunnar Johnssonin kirjoituksessa "Turun Akatemian [...] opettajain keskenäisiä sukulaissuhteita", S. Sukututkimusseuran Vuosikirja 1926, s. 263 on selvä virhe: Johan Flachseniuksen tyttäristä Magdalena nai kirkkoherra Anders Heinriciuksen, ei Margareta.

Ericus Steenbergistä tuli Halikon kirkkoherra 1691, ja rovasti arvatenkin vuosien 1603 ja 1609 välisenä aikana. Hänen mainitaan olleen kirkkoherrana vuoteen 1722 asti, ja tämä vuosi esiintyy myös Fennica-luettelon yhteydessä kuolinvuotena. Kuitenkin hänen vaimonsa Margareta Flachsenia mainitaan Tukholman-pakolaisena (kolmine lapsineen; kolme muuta olivat ehkä kuolleet?) 1714 "rovastin leskeksi" ja 1716 "papin leskeksi". (1715 ja 1719 hän oli "rovastin vaimo" ja 1720 "ruustinna").

Isonvihan sekasorto näkyy näissä tiedoissa hyvin. Perustuiko Margaretan "leskeys" tietoon vai oletukseen? Mikäli Margareta oli leski jo 1714, on Erikin täytynyt kuolla vuosien 1709 ja 1714 välillä.

AULIS OJA sanoo Margaretaa mainitun leskeksi syksyllä 1722, ja huomauttaa että syntyneitten ja vihittyjen merkinnät Halikon kirkonkirjoissa jatkuvat samalla selvällä käsialalla 12.8.1722 asti, mutta että ne 7.10. alkaen jatkuvat toisella käsialalla. "Steenbergius näyttää kaikesta päättäen olleen Isonvihan aikana Halikossa, vaikka hän vaikean jalkavian vuoksi ei juuri ollenkaan voinut tehtäviään hoitaa."

Vuonna 1691 Erik lähti Saksaan, luultavasti Stettiniin (OJA); hän oli saavuttanut niin suuren saksankielentaidon, että piispa Gezelius ehti ajatella hänestä saksankielistä saarnaajaa. Tämä tieto saattaa olla tärkeä sen saarnakokoelman kannalta, jonka 41 saarnasta (vuosilta 1650-88) suurin osa on Stettinissä painettuja saksankielisiä ruumissaarnoja (joukossa kuitenkin myös hänen ja Jakob Lundin Faxell-saarnat vuodelta 1685), ja jonka ensimmäinen omistaja hän ilmeisesti oli.


Erikille ja Margaretalle syntyi HisKi:n mukaan kuusi lasta:

22.8.1696 (Halikko, "past. loci mag.") syntyi tytär Christina Elisabeth

4.5.1699(Halikko, "Prästegården") syntyi tytär Margareta. Hänen puolisonsa oli raatimies ja kämnäri Christer Jeremias Limnell.

7.7.1700 (Halikko, "Prästegården, Mag.") syntyi poika Johannes, joka mainitaan myöhemmin kämnäärinotaariona Turussa.

11.8.1701 (Halikko, "Prestegård. Past.") syntyi poika Erick

27.6.1703 (Halikko, "Prestegård") syntyi poika Jacob, joka ainakin 1732 oli kihlakunnankirjurina Ahvenanmaalla.

21.8.1709 (Halikko, "Prästegården, [...?...]probst") syntyi poika Abraham. Tämä toimi ainakin 1737 kihlakunnankirjurina Ahvenanmaalla, palasi ilmeisesti Halikkoon, ja sai vaimonsa Maria Eleonora Blom/Alanuksen kanssa siellä neljä tytärtä (Margaretha Eleonora 1741, Christina 1742 Maria Christina 1746 ja Johanna 1750); silloin häntä nimitettiin milloin pitäjänkirjuriksi, kirjanpitäjäksi tai Kommissionääriksi (HisKi). Kuoli Härjällä Halikossa 17.10.1754.

Ne kolme lasta, jotka Margaretalla oli mukanaan evakossa Tukholmassa, olivat siis ilmeisesti pojat Johannes, Jakob ja Abraham.



Ericus Michaeli Steenbergiuksen nimikirjoitus hänen omistamassaan 1848-sivuisessa saarnasidoksessa, joka sisältää hänen ja Jacob Lundin Faxell-saarnojen ohella 39 muuta ruumis- ym. saarnaa vuosien 1650 ja 1688 väliseltä ajalta. Useimmat niistä ovat saksankielisiä ja painettu Stettinissä, joka tuolloin kuului Ruotsin Pommeriin.