Kariniemeläisiä Lahdenkadun varrella oli pelto, perunoita, kukkaviljelmiä, vihannespenkkejä ja tasanne, joka toimi uheilukenttänämme. Heiteltiin keihästä, Kariniemen “luonnonpuistosta” katkottiin lepästä tai pajusta sopivat välineet. Pesäpallo ja Lahden Mailaveikot oli voimissaan. Hannulan Pepe, Bromanin Juppa, Tolppa-Kokkonen, ja kumppanit olivat kovia nimiä. Jalkapallo vasta teki tuloaan, Kuusysin edeltäjä Lahden Pallomiehet oli syntymässä. Kolkankadun ja Vääksynkadun jengihän sen taisi vanhan Starkin takana perustaa. Tunnetuimpia pelimiehiä olivat Seppälän veljekset, Sipon Raimo ja Pekka, Salmisen Erkki, Talsin Markku ja Kari, Urosen Rauno, joku Klinga jne.
Muita tunnettuja junioriurheilijoita kariniemeläisistä olivat Leivon Osku, joka joskus taisi voittaa erikoismäenlaskun Salpausselän kisoissakin. Osku hyppäsi tuplahypyn toisen mäenlaskijan kanssa kisojen avajaisissa. Brunilan Jorma, joka oli koko korttelin kovin kiroilija, oli vahvoilla voimistelussa koulupoikana, piirinmestari ?
Opettajiakin kariniemeläisistä löytyi, Härkä eli Sirolan Hannes asuskeli kolmessa talossa, Kannaksen rehtori Impi Kormu Kisapuiston vieressä, Lotja eli englanninopettaja Immonen lyseosta Lahdenkadulla, Vartiainen Kariniemenkadun pikkutaloissa. Kulttuuri-ihmisistä näyttelijäpariskunta Dagi Angervo ja Ensio Jouko olivat naapureitamme, lapsenlikkana heillä oli Vieno Kekkonen, joka myöhemmin innostui iskelmälaulajaksikin ja taitaa nykyään tehdä jonkintasoista comebackia yhdessä Pirkko Mannolan ja Brita Koivusen kanssa. Simulan opettajaperheestä Lehtolan Erkasta tuli kulttuuritoimittaja tamperelaiseen Aamulehteen, ja asuipa aikoinaan pitkän talon A-portaassa Frans Keränenkin, Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja. Paasilehdon Matti, ESS:n toimittajia hänkin, eleli pikkupoikana starkkilaisten talossa. Mapaa kovempaa pajatsonpaukuttajaa ei ole vielä syntynytkään.
Talouselämän “tähdistä” kariniemeläisiä oli SYKL:n Kari Heikkilä. Hän oli ihan armoitettu piirtäjä, olisi varmasti voinut luoda uran itselleen inkkaripiirroksillaan ja sarjakuvilla. Mieheltä ei nuorenakaan puuttunut itsevarmuutta, ylioppilaskirjoituksissakin istui vieressäni ja kirjoitti aineen suoraan mustekynällä ! Muistaakseni Karin isä oli faktorina Kanervan kirjapainossa Rautatienkadun ja Vapaudenkadun kulmassa.
Valokuvia meistä Kariniemen 50-luvun pojankoltiaisista !
Raimo Kaarna - 26.9.2002
- tekstit raapustettu jo 3.1.2001