| koti | yleistä | tehtäväshakki | kokoukset | kilpailut | lehti | kirjat |
     | jäsenasiat | toimihenkilöt | hakemisto | linkkejä | English |

     koti > tehtäväshakki > koodeksi


 

TEHTÄVÄSHAKIN KOODEKSI

Tämä on alustava käännös FIDE:n tehtäväshakillisen toimikunnan (PCCC) vuonna 1997 hyväksymistä tehtäväshakin säännöistä (Codex). Virallinen teksti on englanninkielisenä PCCC:n sivuilla.
Mahdolliset huomautukset, korjaukset ja parannusehdotukset pyydetään osoittamaan Jorma Paavilaiselle. (Kari Valtosen esittämät täsmennykset on tehty syyskuussa 2005.)

Sisältö:

Johdanto

Osa 1: Tehtäväshakki

Luku I - Yleiset periaatteet
Luku II - Shakkitehtävien lajit
Luku III - Virheettömyys
Luku IV - Muut säännöt
Osa 2: Shakkitehtävä ja julkisuus Luku V - Julkaiseminen
Luku VI - Ensioikeus
Luku VII - Kilpailut
LIITE I: Julkiset luennot ja ratkaisukilpailut, kohta 20 2) b)

LIITE II: Kilpailujen järjestämisohjeet

Osa I Laadintakilpailut
Osa II Ratkaisukilpailut
Alaviitteet


Johdanto

Tämä tehtäväshakin koodeksi käsittelee shakkitehtävien laadinnan, ratkaisemisen ja julkaisemisen yleisiä periaatteita. Koodeksin on tarkoitus olla kuvaileva, ei rajoittava, ja tarjota opastusta alueilla, joilla ei aikaisemmin ole ollut selkeitä ohjeita. Koodeksi ei muodosta lakikokoelmaa, jota laatijoiden on rangaistuksen pelossa noudatettava. Shakkitehtävien harrastajat ovat itsenäisiä ihmisiä, eikä PCCC aio kahlita heitä säännöin.

Osa 1 on kuvaileva. Siinä pyritään esittämään shakkitehtävien harrastamisen tärkeimmät piirteet sellaisina, kuin ne tunnetaan ja niitä toteutetaan käytännössä. Tämä osa on siis enemmän kokemukseen perustuvaa kuvausta kuin säännöstöä. Sama pätee lukuun VII, jossa käsitellään ensimmäisen kerran kilpailujen järjestämistä.

Osa 2 käsittelee shakkitehtävien yhteyttä julkisuuteen. Sen kaksi ensimmäistä lukua, luvut V ja VI, ovat eri tyyppisiä kuin osa 1. Nämä luvut eivät perustu kokemukseen, koska niissä käsitellyistä asioista ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä näkemyksiä eikä yhteistä kokemusta. Ne ovat tavallaan lehtien toimittajien ja laatijoiden näkemyksistä muotoutuneita kompromisseja, joihin on päädytty pitkän keskustelun jälkeen. Vaikka ne on kirjoitettu sääntöjen muotoon, on ne ymmärrettävä ohjeina, joista toivottavasti muodostuu yhtenäinen pohja tulevalle käytännölle.

Liite II on opastava ja esittää yksityiskohtaiset ohjeet kilpailujen järjestämiselle.

PCCC:n koodeksista vastaava alakomitea seuraa tämän koodeksin kehitystä, ottaa huomioon siihen kohdistuvan kritiikin ja antaa tarvittaessa suosituksia koodeksin muuttamiseksi.

Osa I: Tehtäväshakki

Luku I Yleiset periaatteet

Kohta 1 - Itsenäisyys

Tehtäväshakki on shakin harrastamisen itsenäinen muoto, jossa käytetään shakkipelissä esiintyviä tai siitä lähtöisin olevia piirteitä shakkitehtävinä esiintyvien taiteellisten ilmaisujen tai rakenteellisten saavutusten raaka-aineena.

Kohta 2 - Shakkitehtävä

Shakkitehtävä muodostuu yleensä asemasta shakkilaudalla1, sanallisesta vaatimuksesta2 ja ratkaisusta. Shakkitehtävä on yhden tai useamman laatijan itsenäisen, luovan työn tulos3.

Kohta 3 - Shakkitehtävän ratkaisu

Shakkitehtävän ratkaisu muodostuu yleensä yhdestä tai useammasta siirtosarjasta, jotka toteuttavat tehtävän vaatimuksen4. Tehtävän laatijan tarkoittamaa ratkaisua kutsutaan tekijänratkaisuksi.

Kohta 4 - Shakkitehtävän sisältö

Tekijänratkaisun lisäksi shakkitehtävä voi sisältää virtuaalista peliä l. näennäispeliä5,6 tai muotoon liittyviä näkökohtia7.

Luku II - Shakkitehtävien lajit 8

Kohta 5 - Jaottelu vaatimusten mukaan

Shakkitehtävät voidaan jakaa niiden vaatimusten mukaan eri ryhmiin. Lopputehtävien, suorien mattitehtävien, itsemattien ja apumattien9 lisäksi myös muita ryhmiä10 on kehittynyt11.

Kohta 6 - Erikoisryhmät

Kohdan 5 jaottelun lisäksi ja siitä riippumatta on olemassa useita erikoisryhmiä, mm.:

a) retroanalyyttiset tehtävät
b) shakkimatemaattiset tehtävät
c) konstruktiotehtävät


Kohta 7 - Sääntöjen mukainen jaottelu

Shakkitehtävät voidaan edelleen jaotella FIDE:n pelishakin sääntöjä noudattaviin tehtäviin12 ja muokattuja sääntöjä noudattaviin13,14 tehtäviin.

Luku III - Virheettömyys

Kohta 8 - Tekijänratkaisu

Jokaisessa shakkitehtävässä saa olla vain tekijänratkaisu. Jos tekijänratkaisussa on erikoispiirteitä (useita ratkaisuja tai apupelitehtävissä esipeli), on ne ilmoitettava selkeästi vaatimuksen yhteydessä.

Kohta 9 - Sivuratkaisu

1) Kappaleessa 2) esitetyin täsmennyksin katsotaan tehtävässä olevan sivuratkaisu, jos siinä on ratkaisu, jossa on eri alkusiirto kuin tekijänratkaisussa.

2) Lopputehtävässä sivuratkaisu on vaatimuksen toteuttava tapa, joka poikkeaa 1. siirrossa tai myöhemmin tekijän tarkoittamasta ratkaisusta.

Kohta 10 - Duaali

1) Kappaleessa 2) esitetyin täsmennyksin katsotaan tehtävässä olevan duaali, jos alkusiirron jälkeen on useampi kuin yksi tapa toteuttaa vaatimus.

2) Lopputehtävässä duaali tarkoittaa tekijänratkaisusta poikkeavaa tapaa toteuttaa vaatimus. Tällaisia duaaleja on ainakin kolmea eri tyyppiä:

a) siirtojärjestyksen vaihto
b) nappulan siirtyminen samalle ruudulle pitempää reittiä kuin tekijänratkaisussa kuitenkin niin, että se toteuttaa tekijänratkaisun ajatuksen
c) ratkaisun keinotekoinen pidennys


Kohta 11 - Lyhytratkaisu

Lyhytratkaisu on vaatimusta nopeampi tapa ratkaista tehtävä. Tehtävässä on tällöin joko sivuratkaisu tai duaali.

Kohta 12 - Ratkaisuttomuus

Tehtävä on ratkaisuton, ellei sen vaatimusta voi toteuttaa.

Kohta 13 - Shakkitehtävän virheellisyys

1) Kappaleessa 2) esitetyin täsmennyksin katsotaan tehtävän olevan virheellinen, jos siinä on sivuratkaisu, vaatimuksessa mainittua siirtolukua lyhyempi ratkaisu tai jos se on ratkaisuton15.

2) Apupelitehtävät ovat virheellisiä myös, jos niissä on duaali. Poikkeuksena voidaan sallia viimeisessä siirrossa korotus eri nappuloiksi, joilla on osittain sama vaikutus, esim. kuningatar/torni tai kuningatar/lähetti16.

Luku IV - Muita sääntöjä

Kohta 14 - Aseman laillisuus

1) Asema on laillinen, jos on olemassa pelin alkuasemasta po. asemaan johtava siirtosarja17. Muussa tapauksessa asema on laiton18.

2) Lopputehtäville ja FIDE:n hyväksymiä pelishakin sääntöjä noudattaville tehtäville tarkoitetuissa kilpailuissa ei hyväksytä laittomia asemia, ellei kilpailujulistuksessa niitä erikseen sallita.

Kohta 15 - Alkusiirto

Jos alkusiirtoa ei tee tehtävässä normaalisti alkusiirron tekevä osapuoli (katso alaviite 9), niin tämän on joko ilmettävä vaatimuksen yhteydessä tai oltava selvitettävissä retroanalyysillä19.

Kohta 16 - Muista siirroista riippuvaiset siirrot

1) Linnoitus on mahdollinen siirto, ellei voida todistaa, että se ei ole sallittu. Ohestalyönti alkusiirtona on mahdollinen vain, jos voidaan todistaa, että viimeinen siirto on ollut ohestalyötävän sotilaan kaksoisaskel20.

2) Jos molempien osapuolten linnoitukset ovat toisistaan riippuvaisia, on linnoitusoikeus ensiksi linnoittuvalla osapuolella. Muut toisen osapuolen siirtomahdollisuuksiin vaikuttavat seikat on mainittava erikseen, esimerkiksi:

a) ratkaisussa tapahtuva ohestalyönti on perusteltava linnoituksella (mainitaan esim. AP)

b) jos retro- eli johtopelissä tai sen osissa täytyy määrittää useita eri ratkaisuihin johtavia mahdollisuuksia, näitä mahdollisuuksia kutsutaan retromuunnelmiksi (mainitaan esim. RV)

Kohta 17 - 50 siirron sääntö

50 siirron sääntöä ei retrotehtäviä lukuun ottamatta sovelleta shakkitehtävissä, ellei siitä erikseen mainita.

Kohta 18 - Aseman toistuminen

Asema on tasapeli, jos voidaan todistaa saman aseman21 esiintyneen yhteensä kolme kertaa johtopelin ja ratkaisun aikana.

OSA 2 - Shakkitehtävä ja julkisuus

Luku V - Julkaiseminen

Kohta 19 - Julkaisemisen vaikutus

Shakkitehtävän ensimmäisen julkaisun yhteydessä tehtävän laatija saa siihen ensioikeuden ja tehtävän ensioikeusaika määrittyy (kohta 22).

Kohta 20 - Julkaisemisen määrittely

1) Shakkitehtävän julkaiseminen muodostuu sen välittämisestä yleisölle joko pysyvässä muodossa (esim. dokumenttina tai nauhoituksena) tai väliaikaisessa muodossa (esim. näyttölaudalla tai sähköisessä viestimessä).

2) Tässä yhteydessä "välittäminen yleisölle" tarkoittaa rajoittamattomalle yleisölle tarjottua mahdollisuutta nähdä tehtävä

a) esittämällä se pysyvässä muodossa tai

b) esittämällä se tai käyttämällä sitä luennossa tai liitteessä I mainitussa ratkaisukilpailussa tai

c) esittämällä se väliaikaisessa muodossa yleisesti käytettävissä olevassa viestimessä, esim. sähköisessä tietoverkossa22.

Shakkitehtävä, joka on julkaistu ensimmäisen kerran kappaleessa 2) b) mainitulla tavalla, saa ensioikeuden julkaisupäivästä lähtien ja on kilpailukelpoinen missä tahansa kilpailussa seuraavan kahden vuoden ajan.

Kohta 21 - Julkaisemisen tapa

Shakkitehtävä suositellaan julkaistavaksi kuviona. Samassa yhteydessä on lisäksi esitettävä seuraavat seikat:

a) laatijan tai laatijoiden nimet

b) maininta siitä, onko kyseessä tehtävän ensimmäinen julkaiseminen (esim. "ensipainos")

c) aikaisemmin julkaistun tehtävän tapauksessa mahdollisimman tarkat tiedot ensimmäisestä julkaisemisesta23:

c1) julkaisun nimi ja ilmestymisaika

c2) tarvittaessa tieto siitä, että tehtävä poikkeaa alunperin julkaistusta tehtävästä ("korjaus", "versio", "v")

d) sijoittuminen kilpailu(i)ssa24

e) vaatimus joko sanallisesti (esim. alaviite 9) tai mieluummin tavanomaisin lyhentein ja sisältäen seuraavat yksityiskohdat:

e1) apupelitehtävissä mahdollinen esipeli25;

e2) monimuototehtävissä kuvioasemaan tehtävä muutos tai muutokset;

e3) ratkaisujen lukumäärä, jos niitä on enemmän kuin yksi;

e4) apupelitehtävien muunnelmat (esim. numeroin 1.2.1.1.).

f) tarvittaessa kaikki satushakkielementit

g) haluttaessa myös houkutukset voidaan ilmoittaa (esim. "h")

h) tekijän ratkaisu(t) 26.

Luku VI - Ensioikeus

Kohta 22 - Ensioikeuden määrittely

1) Shakkitehtävän ensioikeus määrittyy tehtävän julkaisuajan perusteella.

2) Tehtävän julkaisuaika on:

  1. tehtävän ensimmäisen julkaisemisen ajankohta27 tai
  2. laadintakilpailun päättymisaika, jos tehtävä julkaistaan ensimmäisen kerran po. kilpailun tuomiossa.
3) Shakkitehtävien julkaisuaikojen vertailulla määritetään, onko tehtävä julkaistu aikaisemmin tai myöhemmin kuin toinen tehtävä.

Kohta 23 - Virheellisen tehtävän ensioikeus

1) Virheelliseksi osoittautuva28 tehtävä menettää ensioikeusaikansa, ellei tehtävään julkaista korjausta kolmen vuoden kuluessa virheellisyyden julkaisemisesta.

2) Virheellisessä muodossa julkaistun tehtävän laatija säilyttää seuraavat oikeudet:

  • oikeuden korjata tehtävän itse ja
  • oikeuden tulla mainituksi tehtävän laatijana, jos joku toinen on korjannut tehtävän29
  • .
     

    Kohta 24 - Edeltäjäkysymys

    1) Shakkitehtävä on edelletty, jos on olemassa identtinen tehtävä, jonka julkistamisaika on aikaisempi. Edelletty tehtävä ei ole sijoittumiskelpoinen minkään kilpailun tuomiossa30.

    2) Osittain edelletyt tehtävät ovat sijoittumiskelpoisia, ja tuomari arvioi niiden ansiot ottaen edeltäjäkysymyksen huomioon.

    3) Alkuperäistä tehtävää ei pidetä edeltäjänä, jos sama laatija julkaisee samassa vuosikilpailussa ajallisesti myöhäisemmän version korrektista tehtävästä.

    Luku VII - Kilpailut

    Kohta 25 - Eri kilpailut

    Yksi tehtäväshakin harrastamisen muoto on laadinta- ja ratkaisukilpailujen järjestäminen31.

    Kohta 26 - Laadintakilpailut

    Laadintakilpailuilla on oltava johtaja, jolle lähetetään kilpailuun osallistuvat tehtävät, sekä vähintään yksi tuomari32, joka tekee kilpailun tuomion tai valikoiman osallistuvista tehtävistä. Ohjeet kilpailun järjestämisestä ovat liitteen II osassa 1.

    Laadintakilpailut ryhmitellään seuraavasti:

    a) Ensipainoskilpailut eli kilpailut aikaisemmin julkaisemattomille tehtäville, poikkeuksena kappaleessa 20 2) b) mainitut tehtävät. Ensipainoskilpailuja ovat:

    i) vuosikilpailut eli kilpailut, joissa kilpailutehtävät julkaistaan ennen niiden tuomitsemista

    ii) kilpailut, joissa tehtäviä ei julkaista ennen niiden tuomitsemista33.

    b) Jälkipainoskilpailut eli kilpailut aikaisemmin julkaistuille tehtäville, jotka ovat aiemmin voineet osallistua ensipainoskilpailuihin (esim. kansalliset mestaruuskilpailut).

    Kohta 27 - Ratkaisukilpailut

    Ratkaisukilpailuja voidaan järjestää paikallisesti (tiettyyn aikaan tietyssä paikassa) tai kirjallisesti, esimerkiksi postin välityksellä. Kilpailun säännöt määrittää järjestävä yhteisö tai henkilö, ja niiden noudattamisesta vastaa kilpailun tuomari. Ohjeet kilpailun järjestämisestä ovat liitteen II osassa II. Yleisiä ohjeita ovat:

    a) Paikallisesti järjestetyssä ratkaisukilpailussa kaikki osanottajat ovat kilpailuaikaan kilpailupaikalla ja ratkaisemisessa muiden teknisten apuvälineiden kuin shakkilaudan ja -nappuloiden käyttö on kielletty.

    b) Kirjallisesti järjestetyssä kilpailussa (esim. lehden järjestämä ratkaisukilpailu) osanottajat lähettävät ratkaisemiseen sallitun ajan kuluessa ratkaisunsa kilpailun johtajalle.

    c) Kaikissa kilpailuissa ratkaisut on arvioitava etukäteen suunnitellulla tavalla, josta on tiedotettu kilpailun osanottajille.

    LIITE I - Julkiset luennot ja ratkaisukilpailut, kohta 20 2) b)

    Nämä tapahtumat ovat julkisia vain jos ne kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

    1. Julkinen luento, joka on pidetty

      (i) FIDE:n tehtäväshakkitoimikunnan tehtäväkongressissa;
      (ii) FIDE:n järjestämässä kilpailussa;
      (iii) kansallisen tehtäväshakkiyhdistyksen tapaamisessa edellyttäen, että po. valtio on FIDE:n tehtäväshakkitoimikunnan jäsen ja että järjestävä yhdistys on ilmoittanut tapaamisesta etukäteen;
      (iv) muussa tapaamisessa, jonka tapahtumamaan kansallinen tehtäväshakkiyhdistys on julkisesti etukäteen ilmoittanut julkiseksi
    2. Ratkaisukilpailut:
      (i) FIDE:n tehtäväshakkitoimikunnan järjestämät shakkitehtävien ratkaisemisen MM-kilpailut
      (ii) kansalliset ratkaisumestaruuskilpailut
      (iii) Kohdassa 1) mainituissa tapaamisissa järjestetyt avoimet ratkaisukilpailut
    LIITE II - Kilpailujen järjestämisohjeet

    Osa I. Laadintakilpailut

    1. Laadintakilpailun julistaminen

    Laadintakilpailu ensipainostehtäville alkaa kilpailujulistuksella, jossa on mainittava:

    a) järjestäjä (esim. lehti tai yhdistys)
    b) hyväksyttävät tehtävätyypit (esim. kahden siirron matti; kolmen siirron matti; apumatit)
    c) kilpailuun osallistuvia tehtäviä koskevat erityisvaatimukset (esim. teema ja materiaalin käytön rajoitukset; jos FIDE:n pelisääntöjä noudattavassa kilpailussa sallitaan laittomat asemat, on siitä mainittava.)
    d) muut rajoitukset (esim. kuinka monella tehtävällä yksi laatija saa osallistua)
    e) kilpailun johtajan nimi ja osoite, jonne osallistuvat tehtävät on lähetettävä
    f) tarvittaessa tehtävien viimeinen lähetyspäivä
    g) tuomarin nimi
    h) maininta siitä, tullaanko kilpailussa sijoittamattomat tehtävät julkaisemaan siitä erikseen laatijoille ilmoittamatta

    2. Kilpailun johtajan tehtävät

    Kilpailun johtajan tavanomaiset tehtävät ovat:

    I Muissa laadintakilpailussa kuin vuosikilpailuissa:

    1. vastaanottaa osallistuvat tehtävät ja tehdä niihin laatijoiden ennen kilpailun päättymisaikaa ilmoittamat muutokset tai korjaukset;
    2. poistaa kilpailusta tehtävät, jotka ovat selvästi kilpailukelvottomia34;
    3. muuntaa tarvittaessa kilpailutehtävät anonyymeiksi ja lähettää ne täydellisin ratkaisuin varustettuina tuomarille;
    4. ilmoittaa tuomarille kilpailua tai tuomiota koskevista poikkeuksellisista ehdoista tai rajoituksista (esim. palkintojen lukumäärä);
    5. tuomarin tuomion vastaanottaminen, julkaiseminen ja lähettäminen jokaiselle osallistuneelle laatijalle;
    6. valitusaikana tehtyjen huomautusten vastaanottaminen ja tuomarin päätöstä edellyttävien huomautusten välittäminen hänelle35
    7. tuomarin tuomioon tekemien muutosten vastaanottaminen ja julkaiseminen
    II Vuosikilpailussa:
    1. saattaa tuomarin tietoon kaikki kilpailukelpoiset tehtävät36, kaikki huomioitavat muutokset ja korjaukset;
    2. toimia muuten kuten kohdissa I a-g.
    3. Tuomarin tehtävät

    Tuomarin tehtävät vaihtelevat kilpailun erityisluonteen tai rajoitusten mukaan. Hänen tavanomaiset tehtävänsä ovat:

    1. varmistua siitä, että hänen tiedossaan ovat kaikkien kilpailukelpoisten tehtävien lopulliset muodot (eli laatijoiden ennen kilpailun tehtävien lähetysajan päättymistä tekemät muutokset ja korjaukset on otettu huomioon);
    2. jättää huomiotta tehtävät, jotka eivät vastaa kilpailuteemaa tai muita kilpailun vaatimuksia;
    3. arvioida kaikki tehtävät niiden lopullisissa muodoissa;
    4. päättää, mitkä tehtävät ovat taiteellisesti riittävän arvokkaita tullakseen sijoitetuiksi;
    5. varmistautua mahdollisimman hyvin siitä, ettei yksikään hänen sijoittamansa tehtävä ole edelletty, ja ottaa huomioon tiedossaan olevat osittaiset edeltäjät;
    6. asettaa sijoittamansa tehtävät harkintansa mukaan paremmuusjärjestykseen, yleensä vielä sijoittaa haluamansa määrä niitä palkintosijoille, kunniamaininnoille ja maininnoille ja liittää niihin haluamansa kommentit;
    7. toimittaa tuomio kilpailun johtajalle kohtuullisen ajan kuluessa;
    8. arvioida kilpailun johtajan hänelle toimittamat huomautukset tuomiota kohtaan ja ilmoittaa kilpailun johtajalle viivytyksettä sekä arvionsa niistä että mahdollisesti tuomioon tulevat muutokset.
    4. Osallistuvien tehtävien muoto

    Laadintakilpailuun osallistuvien tehtävien on oltava kohdan 21 mukaisten vaatimusten mukaisia ja niissä on oltava kilpailun nimi ja laatijan osoite. Niihin voi lisätä teemallisia tai teoreettisia huomautuksia37.

    5. Tuomio

    1. Tuomio on julkaistava ja lähetettävä kaikille osallistuneille laatijoille ja tuomarille kohtuullisen ajan kuluttua julkaisemisesta (yleensä kolmen kuukauden kuluessa).
    2. Tuomion yhteydessä on ilmoitettava valitusaika (yleensä kolme kuukautta alkaen tuomion julkaisemisesta), jonka kuluessa kuka tahansa voi valittaa tuomiosta ottamalla yhteyttä kilpailun johtajaan. Näiden valitusten on perustuttava sijoitettujen tehtävien virheellisyyteen tai niiden edeltäjiin. Oleelliset perusteet (esim. sivuratkaisut tai edeltäjät) on ilmoitettava.
    3. Ellei valituksia tehdä valitusaikana, tuomio on lopullinen. Jos valitus on tehty, niin siitä riippumaton tuomion osa tulee lopulliseksi, poikkeuksena valituksesta mahdollisesti aiheutuva sijoitettujen tehtävien järjestyksen muuttuminen.
    6. Muuta
    1. Shakkilehdissä säännöllisesti järjestettävät laadintakilpailut, esim. vuosikilpailut, eivät tarvitse erillistä kilpailujulistusta.
    2. Tehtävät, joita ei ole julkaistu tietyn kilpailuajan kuluessa, voidaan laatijalle ilmoittamatta siirtää ajallisesti seuraavaan vuosikilpailuun, ellei laatija ole ilmoittanut vastustavansa tällaista menettelyä.
    3. Kilpailun johtajan (esim. shakkilehden tai -palstan toimittaja) ei tarvitse julkaista kaikkia vuosikilpailuun lähetettyjä tehtäviä.
    4. Laatijalle on lähetettävä kohtuullisen ajan kuluessa osoitus hänen tehtävänsä julkaisemisesta.
    5. Ellei laatija ole 18 kuukauden kuluessa vuosikilpailuun lähetetyn tehtävän lähettämisestä saanut kilpailun johtajalta osoitusta tehtävän julkaisemisesta38 eikä tätä tehtävää koskevaa muuta tietoa, niin hän voi vapaasti lähettää tehtävän toiseen laadintakilpailuun39.


    Osa II: Ratkaisukilpailut

    Ratkaisukilpailuja voidaan järjestää kilpailun järjestäjän määräämin eri tavoin. Esimerkkinä ratkaisukilpailun järjestämisestä ote ratkaisemisen maailmanmestaruuskilpailun säännöistä:

    1. Shakkitehtävien ratkaisemisen maailmanmestaruuskilpailussa on kahtena päivänä kuusi kierrosta. Molempina päivinä on kolme kierrosta seuraavalla tavalla:

    Kierros 1: 3 kaksisiirtoista, ratkaisuaika 20 minuuttia
    Kierros 2: 3 kolmisiirtoista, ratkaisuaika 60 minuuttia
    Kierros 3: 3 lopputehtävää, ratkaisuaika 100 minuuttia
    Kierros 4: 3 apumattia, ratkaisuaika 50 minuuttia
    Kierros 5: 3 monisiirtoista, ratkaisuaika 80 minuuttia
    Kierros 6: 3 itsemattia, ratkaisuaika 50 minuuttia

    Kierrosten välillä on vähintään 15 minuutin mittainen tauko.

    2. Kilpailutehtävien on oltava joko ensipainoksia tai vähän tunnettuja tehtäviä.

    3. Kilpailutehtävien on oltava teemaltaan selkeitä, hyvätasoisia ja sopivan vaikeita. Joka kierroksen kolmen tehtävän pitäisi edustaa eri laadintatyylejä.

    4. Kaikissa tehtävissä on oltava vain yksi ratkaisu, paitsi jos niissä on ilmoitettu olevan useita ratkaisuja. Tehtävien on mahdollisuuksien mukaan oltava tietokoneella tarkastettuja.

    5. Kilpailutehtävät on esitettävä painettuina kuvioina.

    6. Ratkaisija voi käyttää omia tai järjestäjän hankkimia shakkilautoja ja -nappuloita. Tietokoneen tai tietokonelaudan käyttö ratkaisemisen aikana on kielletty.

    7. Ratkaisut on kirjoitettava seuraavasti:

    a) mattitehtävät: kaikki siirtoluvun pituiset (täyspitkät) muunnelmat, mukaanluettuna uhkaus, jos se on täyspitkä, lukuunottamatta mustan viimeistä siirtoa ja mattisiirtoa. Kaksisiirtoisissa on siis ilmoitettava alkusiirto, kolmisiirtoisissa kaikki kolmen siirron mittaiset muunnelmat, uhkaus mukaanluettuna, valkean toiseen siirtoon asti jne.

    b) apumattitehtävät: kaikki siirrot

    c) itsemattitehtävät: kaikkien siirtoluvun pituisten muunnelmien kaikki siirrot paitsi mattisiirrot, mukaanluettuna uhkaus, jos se on täyspitkä.

    d) lopputehtävät: kaikki siirrot, kunnes voitto tai tasapeli on ilmeinen

    8. Jos tehtävässä on ilmoitettu olevan useita ratkaisuja, on ratkaisijan ilmoitettava ne kaikki. Kaikissa muissa tehtävissä ja lopputehtävissä riittää yhden ratkaisun ilmoittaminen.

    9. Jos ratkaisija uskoo löytäneensä sivuratkaisun, hän voi ilmoittaa sen varsinaisen ratkaisun sijasta. Tässä tapauksessa sivuratkaisun siirrot on ilmoitettava kohdan 7 mukaisella tavalla.

    Tehtävän oikeasta ja täydellisestä ratkaisusta tai sivuratkaisusta annetaan viisi pistettä. Täydellinen ratkaisu voi koostua useasta ratkaisusta. Epätäydellisestä ratkaisusta annetaan vähemmän pisteitä. Vääristä tai puutteellisista muunnelmista tai moniratkaisuisiksi ilmoitettujen tehtävien vääristä tai puutteellisista yksittäisistä ratkaisuista ei anneta pisteitä.

    Kilpailun johtajan on päätettävä ennen kilpailun alkua ratkaisun pisteytyksestä eli eri muunnelmien, siirtojen tai yksittäisten ratkaisujen pisteytyksestä. Jos tehtävä on ratkaisuton, annetaan tästä tehtävästä 0 pistettä, ja kaikki ratkaisijat saavat ko. kierrokselta maksimiajan. Jos tehtävän asema on laiton, niin sitä käsitellään kuin tehtävää, jonka asema on laillinen.

    10. Jos siirto on kirjoitettu väärin, epäselvästi tai moniselitteisesti, niin tämän siirron sisältävä muunnelma tai ratkaisu tulkitaan virheelliseksi. Jos kilpailun johtaja tai jury (kts. alla kappale 15) on kuitenkin täysin varma siitä, että oikeaa siirtoa on tarkoitettu, niin po. ratkaisua tai muunnelmaa voidaan pitää oikeana.

    11. Ratkaisijan tulokseen lasketaan yhteen ratkaisijan eri kierroksilta saavuttamat pisteet sekä ratkaisuajat. Jos ratkaisija saa kierrokselta 0 pistettä, niin hänen ratkaisuajakseen lasketaan maksimiaika. Ratkaisijoiden järjestys määräytyy pisteiden yhteismäärän mukaan. Tasapistetapauksissa nopeammin ratkaissut ratkaisija tai joukkue sijoittuu korkeammalle.

    12. Kilpailijoille on ilmoitettava kierroksen viralliset ratkaisut heti kierroksen päättymisen jälkeen. Kierroksen tulokset on ilmoitettava kirjallisesti niin pian kuin mahdollista.

    13. Tehtävän virheellisyydestä (sivuratkaisut, duaalit, ratkaisuttomuus) on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista.

    14. Vastalauseet eri ilmoituksia kohtaan on annettava kilpailun johtajalle kirjallisina viimeistään tunnin kuluttua ilmoituksesta. Johtaja voi ottaa käsiteltäväkseen myös myöhästyneet vastalauseet.

    15. Kilpailun johtajan velvollisuus on käsitellä vastalauseet ja selvittää erimielisyydet. Hänen on varmistauduttava siitä, että ratkaisijan ilmoittaman ratkaisun saa nähdäkseen vain po. ratkaisija, tämän ratkaisijan joukkueen toinen jäsen tai kapteeni.

    Vastalauseet kilpailun johtajan päätöksiä vastaan on tehtävä kirjallisina ja annettava johtajalle 12 tunnin kuluessa tehdyn päätöksen julkistamisesta. Nämä vastalauseet käsittelee jury, jonka muodostavat kilpailun johtaja sekä kaksi hänen ja asiaan osallisten joukkueiden kapteenien yhdessä nimittämää puolueetonta henkilöä. Juryn enemmistöpäätös on lopullinen.

    ALAVIITTEET:

    1. Joissakin tapauksissa ei ole välttämätöntä esittää asemaa, esimerkiksi tietyissä shakkimatemaattisissa tehtävissä tai rekonstruktiotehtävissä.

    2. Joissakin tapauksissa shakkitehtävässä voi olla useita asemia tai eri vaatimuksin aikaansaatuja kaksosmuotoja.

    3. Tietokoneen käyttäminen ei velvoita ilmoittamaan tietokonetta tehtävän laatijaksi.

    4. Esimerkkejä erikoistapauksista ovat retrotehtävät tai shakkimatemaattiset tehtävät.

    5. Virtuaaliseen peliin / näennäispeliin voi kuulua esipeli, houkutuspeli jne.

    6. Tietyissä tehtävätyypeissä, esimerkiksi apumateissa, esipeli on osa tekijänratkaisua.

    7. Muodollisiin tekijöihin voivat kuulua siirtojen muodostamat kuviot, symboliset asemat, miniatyyrimuoto jne.

    8. Kohdat 5-7 eivät ole tyhjentäviä. Muut luokittelut ovat mahdollisia ja myös käytettyjä, esimerkiksi materiaalin (miniatyyri, minimaali, Meredith) tai muiden kriteerien mukaiset luokittelut.

    9. Esimerkkejä tämän luokittelun mukaisista ja usein käytetyistä vaatimuksista ovat:

    a1) valkea siirtää ja voittaa, ei siirtolukurajoitusta (lopputehtävät)

    a2) valkea siirtää ja saavuttaa tasapelin, ei siirtolukurajoitusta (lopputehtävät)

    b) valkea siirtää ja tekee mustasta matin tietyssä siirtoluvussa (mattitehtävät)

    c) valkea siirtää ja pakottaa mustan tekemään valkeasta matin tietyssä siirtoluvussa (itsematit)

    d) musta siirtää ja auttaa valkeaa tekemään mustasta matin tietyssä siirtoluvussa (apumatit)

    10. Tällaisia ryhmiä ovat esim. pattitehtävät, sarjasiirtoiset tehtävät jne.

    11. Muita shakkitehtäviä (engl. chess composition) kuin lopputehtäviä (engl. endgame study) kutsutaan yleensä tehtäviksi (engl. problem).

    12. Tällä hetkellä voimassa ovat Jerevanin FIDE-kongressissa 1996 hyväksytyt shakkipelin säännöt. Shakkitehtävien kannalta oleellisia ovat kohdat 1-5.

    13. Tässä yhteydessä käytetään myös termejä ortodoksiset l. oikeaoppiset tehtävät, heterodoksiset l. satutehtävät jne.

    14. Muokatut FIDE-säännöt voivat koskea:

    1. sääntöjä, joihin tehtävä perustuu (esim. pisinsiirtoinen, kirke, sarjasiirtoinen);
    2. tehtävässä käytettyjä nappuloita (esimerkiksi aituri, heinäsirkka, kiinalaiset nappulat);
    3. shakkilaudan kokoa ja muotoa (esim. 10 x 10 -lauta, sylinterilauta, moniulotteiset shakkilaudat)

    15. Tuomarin on arvioitava duaalien (muissa kuin apupelitehtävissä esiintyvien) tai houkutusten useiden torjuntojen raskauttavuus.

    16. Tällaiset duaalit hyväksytään yleensä myös muissa tehtävätyypeissä.

    17. Tällaista siirtosarjaa kutsutaan johtopeliksi.

    18. Retroanalyysiä ei käytetä laittomissa asemissa, poikkeuksena on niiden laittomuuden osoittaminen. Retroanalyysiä käytetään satushakkitehtävissä vain, jos se on oleellinen osa tehtävän sisältöä.

    19. Alaviitteessä 9 tarkoitetussa merkityksessä edeltänyttä siirtoa ei lasketa, poikkeuksena ovat apupelitehtävät. Vaatimuksessa mainitun siirtoluvun on tarkoitettava valkean tekemiä siirtoja.

    20. Ratkaistaessa sitä, ovatko nämä asiat sallittuja, on otettava huomioon, kumpi on siirtovuorossa.

    21. Sama asema tarkoittaa sitä, että samanlaatuiset nappulat ovat samoilla ruuduilla ja nappuloilla on samat siirtomahdollisuudet.

    22. Mukaan luettuna Internet ja sähköpostilistat, mutta ei sähköposti.

    23. On ilmoitettava, jos tehtävän lähde ei ole tiedossa.

    24. Julkaisuvuotta pidetään tärkeämpänä kuin turnauksen kestoaikaa.

    25. Esipeli voidaan ilmoittaa myös muuntyyppisissä tehtävissä.

    26. Ratkaisu voidaan julkaista eri aikaan kuin tehtävä.

    27. Lehti katsotaan julkaistuksi sen ilmestymispäivänä, ei lehteen merkittynä julkaisupäivänä.

    28. Ainoastaan laatija on vastuussa tehtävän virheettömyydestä.

    29. On suositeltavaa, että toisen henkilön ("B") tekemä korjaus on mahdollisuuksien mukaan julkaistava laatijan ("A") suostumuksella. B:n nimi voidaan myös mainita. Seuraavaa kaavaa käytetään korjauksen yhteydessä korjauksen omaperäisyyden lisääntyessä (tämä on henkilökohtaisesti arvioitava asia): "A, korjaus"; "A, korjaus B"; "B A:n mukaan". Korjaus voidaan julkaista yhteistehtävänä vain, jos A suostuu siihen. Tämä koskee myös virheettömien tehtävien parannettuja versioita.

    30. Ensioikeuskiistoissa, joissa tehtävä on julkaistu "väliaikaisessa" lähteessä (esim. tehtäväkokous, kohdat 20 (1) ja 2 (b), (c)), ensioikeutta vaativan velvollisuus on todistaa julkaisemisen tapahtuneen.

    31. Kaikki kilpailut eivät kuulu jompaankumpaan ryhmään (esim. rekonstruktiokilpailut).

    32. Sama henkilö voi olla sekä kilpailun johtaja että tuomari.

    33. Muissa laadintakilpailussa kuin vuosikilpailuissa osallistuvien tehtävien korjauksia tai versioita ei hyväksytä laadinta-ajan päättymisen jälkeen, ellei kilpailujulistuksessa sitä sallita.

    34. Kilpailun johtaja voi tarkistaa osallistuvien tehtävien virheettömyyden. Koska vain laatija on vastuussa tehtävän virheettömyydestä (katso alaviite 29), niin tämä tarkastaminen ei ole palvelua, jota laatijat voivat odottaa, vaan sen tarkoitus on ehkäistä mahdollisia tuomion julkistamisen jälkeisiä virheellisyyshuomautuksia.

    35. Tuomari käsittelee esteettistä arviointia vaativat kysymykset (esim. osittaisen edeltäjän vaikutuksen), kilpailun johtaja voi vastata asiakysymyksiin (esim. edeltävän tehtävän julkaisuaikaa koskevat).

    36. Epäselvissä tapauksissa kilpailun johtaja päättää, mihin vuosikilpailuun korjattu tehtävä osallistuu.

    37. Kaiken informaation on oltava yhdellä puolella paperia. Jokaista osallistuvaa tehtävää varten on oltava oma paperi.

    38. Tällaista informaatiota voi olla lehden koko numero tai leike lehdestä tai vähintään valokopio po. sivusta.

    39. Jos kuitenkin aikaisempi lähetys johtaa julkaisemiseen, ensioikeuden määrittää aikaisempi julkaiseminen kohdan 22 mukaisella tavalla.


     ST:n kotisivulle


    Sivun toteutus: © Hannu Harkola, Helsinki, 2001
    Ylläpidetty 23.9.2005