| koti | yleistä | tehtäväshakki | kokoukset | kilpailut | lehti | kirjat |
     | jäsenasiat | toimihenkilöt | hakemisto | linkkejä | English |

     koti > tehtäväshakki > RELO

SHAKKITEHTÄVIEN RATKAISIJOIDEN VAHVUUSLUKUJÄRJESTELMÄ (RELO) PIKARATKAISUKILPAILUJA VARTEN

laskentasäännöt | RELO-lista

1. Yleistä

Ratkaisijoiden vahvuuslukujärjestelmä (RELO) on tarkoitettu shakkitehtävien pikaratkaisukilpailujen ratkaisijoiden numeeriseen vertailuun. Kullekin ratkaisijalle lasketaan henkilökohtainen vahvuusluku, jota kutsutaan RELOksi. Vahvuuslukujen laskennassa noudatetaan seuraavia sääntöjä.

2. RELO-toimikunta

RELO-laskennasta ja RELO-säännöstön soveltamisesta vastaa RELO-toimikunta, johon Suomen Tehtäväniekat ry:n (jatkossa ST) kokous valitsee vuosittain kolme jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin sekä laskentavastaavan.

RELO-toimikunnan tehtävänä on organisoida käytännön laskentatyö, ylläpitää tilastoa RELO-luvuista, tehdä ST:n hallitukselle ehdotuksia RELO-järjestelmän kehittämisestä, tiedottaa RELO- vahvuuslukujärjestelmästä sekä käsitellä sille jätetyt kirjalliset vastalauseet.

RELO-toimikunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.

3. RELO-kelpoiset kilpailut

RELO-laskentaan otetaan mukaan seuraavat kilpailut:
1. ST:n järjestämät SM-pikaratkaisukilpailut
2. Ratkaisemisen MM-kilpailut
3. FIDE:n tehtäväkongressien avoimet ratkaisukilpailut
4. Kaikki ne ratkaisukilpailut, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
1. Kilpailusta ilmoitetaan ST:n jäsenmonisteessa vähintään kaksi viikkoa ennen kilpailupäivää.
2. Kilpailu on avoin kaikille.
3. Kilpailuun osallistuu vähintään kolme (3) sellaista ratkaisijaa, joilla on RELO- vahvuusluku.
4. Kilpailuissa noudatetaan SM- ja MM-kisojen kilpailusääntöjä soveltuvin osin.
5. Kilpailun tehtävissä on vain sellaisia tehtävätyyppejä, joita on SM- ratkaisukilpailussa.
6. Kilpailun tulokset toimitetaan kilpailun päätyttyä RELO-laskentatoimikunnalle.
5. Muu kuin edellä mainitut ehdot täyttävä kilpailu voidaan hyväksyä RELO-laskentatoimikunnan päätöksellä etukäteen RELO-kelpoiseksi. Tällaista oikeutta on anottava toimikunnalta kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen kilpailupäivää.

6. Muu ratkaisukilpailu, joka täyttää ehdot 4 b-e voidaan RELO-toimikunnan yksimielisellä päätöksellä hyväksyä jälkikäteen RELO-kelpoiseksi.

4. Tulosten toimittaminen RELO-toimikunnalle

Ratkaisukilpailun viralliset tulokset tulee toimittaa laskentatoimikunnalle viimeistään kahden (2) viikon kuluessa kilpailun päättymisestä. Tuloksissa on mainittava kaikki kilpailuun osallistuneet ratkaisijat, kunkin ratkaisijan pisteet, yhteismiettimisajat sekä kilpailun maksimipisteet ja maksimiaika.

5. RELO-listan julkaiseminen

Virallinen RELO-lista julkaistaan kerran vuodessa kokonaisuudessaan ST:n jäsenlehdessä. RELO-lista lasketaan joka kilpailun jälkeen erikseen ja sitä voidaan julkaista osittain tai kokonaisena ilman eri lupaa. Tätä varten RELO-listan saa kulut korvaamalla laskentavastaavalta.

6. RELO-sääntöjen hyväksyminen

RELO-säännöstö tulee voimaan ST:n kokouksen päätöksellä. Säännöstön muutokset tehdään RELO-toimikunnan esityksestä ST:n kokouksen päätöksellä.

7. RELO-säännöstön voimaantulo

Ensimmäiset RELO-pisteet lasketaan varhaisimpien tulosten perusteella, joista on saatavissa laskemiseen vaadittavat tiedot, sekä ulkomaisten ratkaisijoiden RELO-pisteet varhaisimpien MM-kisojen perusteella, joista on saatavissa laskemiseen vaadittavat tiedot.

Vahvuuslukujen laskentaan otetaan taannehtivasti mukaan kaikki ne RELO-kelpoiset kilpailut, joista RELO-toimikunnalla on riittävät tiedot tai joista toimitetaan RELO-toimikunnalle riittävät tiedot kahden (2) kuukauden kuluessa näiden sääntöjen julkaisemisesta ST:n jäsenlehdessä. RELO-luvut saatetaan ajantasalle näiden tietojen perusteella laskemalla vahvuusluvut kilpailu kerrallaan aikajärjestyksessä.

8. Ratkaisijoiden luokittelu RELO-lukujen perusteella

Ratkaisijoita ei luokitella RELO-lukujen perusteella järjestelmän alkuvaiheessa. RELO-toimikunta kehittää ehdotuksen luokitteluseuraamuksista laskentajärjestelmästä saatujen kokemusten perusteella.

LASKENTASÄÄNNÖT PERUSTELUINEEN

• Kilpailun maksimipisteet P_max
• Kilpailun maksimiaika T_max
• Kunkin kilpailijan yhteispisteet P
• Kunkin kilpailijan miettimisaika T

• Kunkin ratkaisijan aikaisemmat osallistumiskerrat n
• Kunkin ratkaisijan aikaisempi RELO-luku R₀

1) Kunkin ratkaisijan käyttämättä jäänyt aika muutetaan aikahyvityspisteiksi (P_T) kaavalla:

Aikahyvitystä annetaan sitä enemmän, mitä enemmän aikaa on jäänyt käyttämättä ja mitä lähempänä maksimipisteitä ratkaisijan pisteet ovat.

Esimerkki:
a) Maksimipisteet saaneen ratkaisijan, joka on käyttänyt puolet ratkaisuajastaan, pisteet kasvavat aikahyvityspisteiden ansiosta 50 % eli 150 % tulokseen.
b) 50 % tuloksen saanut ratkaisija, joka on käyttänyt puolet ratkaisuajastaan, saa aikahyvityspisteitä 8 % omista pisteistään eli 54 % tuloksen.

Aikahyvityspisteiden tarkoituksena on palkita ratkaisijaa, joka ratkaisee nopeasti ja saa lähes maksimipisteet.

2) Ratkaisijan efektiivisiksi pisteiksi P_E saadaan ratkaisupisteiden ja aikahyvityspisteiden summa, eli P_E = P + P_T

3) Kilpailun osanottajien keskimääräinen vahvuus eli kilpailun kovuus määritetään laskemalla osanottajien vanhojen RELO-lukujen painotettu keskiarvo (R_A). Keskiarvo lasketaan painotettuna siten, että kokeneempien ratkaisijoiden RELO-luvut vaikuttavat keskiarvoon enemmän. Tämä siksi, että useamman kerran mukana olleen ratkaisijan RELO- luku kertoo tilastollisesti luotettavammin ratkaisijan vahvuuden. Tämä kokemuskerroin m saadaan taulukosta:
 

missä i on summausindeksi.

4) Kilpailun keskimääräinen tulos P_A lasketaan samaan tapaan effektiivisten pisteiden painotettuna keskiarvona kaavalla:

5) Tehtävien keskimääräinen vaikeus (R_D) saadaan keskimääräisen tuloksen ja keskimääräisen RELO-luvun avulla. Jos keskimääräinen tulos on 50 %, niin tehtävien keskimääräinen vaikeus on osanottajien keskimääräinen RELO-luku. Tehtävien vaikeus saadaan kaavasta:

6) Ratkaisijan suoritusluku (R_p) lasketaan tehtävien vaikeustason ja ratkaisijan effektiivisten pisteiden avulla kullekin ratkaisijalle erikseen. Suoritusluku saadaan kaavasta:

Tämä luku kertoo sen, miten hyvin ratkaisija on onnistunut kilpailussa. Jos se on ratkaisijan vanhaa RELO-lukua suurempi, nousee ratkaisijan RELO-luku ja päinvastoin.

7) Ratkaisijan uusi vahvuuslukuarvio (R_M) saadaan laskemalla kunkin ratkaisijan vanhan RELO-luvun ja suoritusluvun painotettu keskiarvo. Painotetun keskiarvon käyttö estää RELO-luvun liian suuret heilahtelut yhden satunnaisen hyvän tai huonon suorituksen takia. Uusi vahvuusluku saadaan kaavasta:

8) Lopuksi varmistetaan se, että kaikkien osallistujien RELO-lukujen keskiarvo on yhtä suuri kuin ennen kilpailua. Se merkitsee sitä, että jos jonkin ratkaisijan RELO-pisteet nousevat, pitää jonkun toisen RELO-pisteiden laskea. Muuten on vaara, että RELO-lukujen keskiarvo hitaasti alkaa kohota tai laskea vääristäen RELO-listaa.

RELO-lukujen keskiarvon muutos (D) lasketaan niiden ratkaisijoiden perusteella, joilla on jo aiemmin ollut RELO-luku. Muutos lasketaan kaavalla:

missä N_v on vanhojen ratkaisijoiden lukumäärä.

9) Tämän erotuksen vastaluku lisätään vielä jokaisen ratkaisijan RELO-lukuun, jolloin saadaan RELO-listan RELO-lukujen keskiarvo pysymään ennallaan. Tämä erotus on itseisarvoltaan yleensä hyvin pieni. Lopullinen vahvuusluku (R) lasketaan siis kullekin ratkaisijalle kaavalla: R = R_M - D

10) Vahvuusluvut ilmoitetaan pyöristämällä ne lähimpään kokonaislukuun.

 ST:n kotisivulle | alkuun | laskentasäännöt | RELO-lista