Suomen Urheilutietäjät ry

Suomalaiseen moottoripyöräurheiluun liittyviä ihmishengen vaatineita onnettomuuksia

Täydennetty laitos Urheilutietäjän Joulussa 2012 julkaistusta jutusta.
Suomen Urheilutietäjät ry
Etusivu
Lehtiarkisto

Kuten kuluvan vuoden kesällä kerroimme, Helsingin Sanomissa 20.1.2012 oli lista onnettomuuksien seurauksena menehtyneistä suomalaisista moottoripyöräilijäurheilijoista oli hieman vajaa ja sisälsi aiheetta Sakari Palojärven, joka kuoli kyllä Motoparkin radalla 1994 mutta sydänkohtaukseen. Kesälehteemme pääsi lupaus sekä tapausten määrän että taustojen kertomisen osalta hieman perusteellisemmasta listan julkaisemasta, ja lupaus lunastetaan nyt. Päälähteenä 1970-luvun alkuun asti on ollut Helge Nygrénin kirjoittama Suomen Moottoriliiton 50-vuotishistoria Miehiä, moottoreita, vauhtia. Parin viime vuosikymmenen täydennykset perustuvat pääosin lehtileikekokoelmaani, joka sisältää ensi sijassa Etelä-Suomen Sanomien juttuja. Ryhdyin tallettamaan lehtileikkeitä vasta 1990, joten eritoten 1970- ja 80-lukujen kohdalla lienee puutteita. Varhaisemmatkaan tiedot eivät liene täydellisiä, sillä pääkaupunkilaislehteen päässyt Seppo Punkan menehtyminen puuttuu SML:n historiasta.

Selvyyden vuoksi lajeista käytetään nykyisiä nimiä. Päivämäärät kertovat onnettomuuksien ajankohdan, mutta kuolema on toisinaan seurannut vasta päiviä tai jopa viikkoja onnettomuuden jälkeen.

Menehtyneitä suomalaisajajia

Kahden harjoitusonnettomuuden seurauksena surmansa saaneen nimiä ei näppärästi löytynyt, mutta henkilöt eivät välttämättä olleet edes juuri osallistuneet kilpailuihin.

Lennart Ahlberg 8.5.1925, enduro. Ahlberg oli mukana Helsinki–Viipuri–Savonlinna–Mikkeli–Helsinki-maantiekilvassa, eikä Lappeenrannan ja Imatran välillä huomannut Kaukaan tehdasjunan tuloa vaan ajoi päin junaa kuollen samana iltana sairaalassa. SML-historiassa Ahlberg esitellään vänrikiksi ja mainitaan, että etunimeä ei ole tiedossa. RUK:n 50-vuotisjuhlakirjassa on kuitenkin listattu reserviupseerikursseilta ennen vuotta 1970 valmistuneet, ja 1920-luvun puoliväliin mennessä joukkoon oli päässyt vain yksi Ahlberg, Autopataljoonassa palvellut Lennart.

Eino Pihkala Tampere 1.9.1935, ratamoottoripyöräily. Pyynikinajossa ulos ja päin lauta-aitaa ajanut Pihkala vietiin tajuttomana Yleiseen sairaalaan, jossa menehtyi kaksi päivää myöhemmin tajuihinsa tulematta.

Onni Kyrö Hannover 11.4.1937, ratamoottoripyöräily. Kyrö sinkoutui radalta päin puuta Eilenriedenrennen-kilvassa, sai kallonmurtuman ja katkaisi oikean reitensä. Kuolema tapahtui matkalla sairaalaan.

Gunnar Söderholm Helsinki 15.5.1947, ratamoottoripyöräily. Pyörän kaasuvipu katkesi kesken Eläintarhanajon, ajokki syöksyi vauhdilla päin puuaitaa ja Söderholm sai surmansa välittömästi.

Gösta Lönnfors Assen 26.6.1948, ratamoottoripyöräily. Kun Hollannin Grand Prix’ssä edellä ollut ajaja oli jarruttanut voimakkaasti ja ainakin näennäisesti turhaan, Lönnfors ajoi päin suoran päässä ollutta olkipaalia välttääkseen yhteenajon. Kun hän oli aikeissa nousta ylös, takaa tullut ranskalainen kilpailija ajoi niskan yli aiheuttaen kuoleman silmänräpäyksessä.

Simo Kuustie Tampere 5.9.1948, ratamoottoripyöräily. Pyynikinajossa tapahtunut ulosajo aiheutti aivotärähdyksen ja molempien reisien murtumisen. Kuustie menehtyi vammoihinsa Hatanpään sairaalassa 8. syyskuuta.

Einar Keto-oja Seinäjoki 26.6.1952, maarata. Keto-oja kaatui kilvan harjoituksissa kaasuttimen kannen irtauduttua ja koneen saatua täydet kierrokset kaarteeseen tultaessa, luisui pyörineen päin aitaa ja kuoli saamiinsa vakaviin vammoihin seuraavana yönä sairaalassa.

Carl-Olof Tötterström Helsinki 10.5.1953, ratamoottoripyöräily. Numerolla 13 ajaneen Tötterströmin ajokin jalkatappi osui maahan Eläintarhanajo-lähdön loppuvaiheessa johtaen hallinnan menettämiseen, syöksymiseen päin aitaa ja välittömään kuolemaan.

Unto Assinen Kouvola 12.7.1953, maarata. Assinen johti SM-osakilvassa viimeiseksi jäänyttä lähtöään ylivoimaisesti, kun matkaa maaliin oli noin 200 metriä. Viimeisen kaarteen jälkeen Assisen pyörä pyörähti äkkiä pari kertaa ilmassa, ja ajaja putosi suoraan päälleen radalle kuollen saman päivän iltana sairaalassa.

Seppo Punkka Mänttä 10.10.1954, maarata. Punkka ei selviytynyt ensimmäisestä kaarteesta suoralle vaan sinkoutui suoja-aitaan menettäen tajuntansa. Mäntän kunnallissairaalassa todettiin, että vasemman säären luut olivat murtuneet ja oikeassakin jalassa oli vammoja. Punkan tila tuolloin oli tyydyttävä mutta huononi seuraavina päivinä, eikä hän enää tullut tajuihinsa vaan kuoli kolme päivää onnettomuuden jälkeen.

Raimo Pitkänen Hämeenlinna 26.8.1956, ratamoottoripyöräily. Pitkänen väisti harjoituksissa eteensä kaatunutta ajajaa ja törmäsi puuhun.

Erkki Ala-Sippola Helsinki 29.5.1958, speedway. Ala-Sippola ajoi SM-sarjan ottelussa lautaisen suoja-aidan läpi, menetti tajuntansa ja kuoli kahden päivän kuluttua sairaalassa sisäiseen verenvuotoon.

Per-Olof Nyman 6.5.1962, enduro. Nyman osallistui luotettavuusajossa HMMK:n kevätajoon ja törmäsi Helsinki–Karjalohja-siirtymätaipaleella autoon, joka oli virheellisesti ryhmittynyt vastaantulijoiden kaistalle.

Oiva Laakso Helsinki 13.5.1962, ratamoottoripyöräily. Laakso korjasi suojalasejaan Eläintarhanajon pääsuoralla eikä onnistunut hallitsemaan pyöräänsä yhdellä kädellä. Seurauksena oli ajautuminen päin puuta ja välitön kuolema.

Erkki Runnakko Kokkola 31.5.1964, maarata. Runnakko sai suojalaseilleen hiekkaa edellä menneen ajokin takapyörästä, menetti hetkeksi otteen ajoradasta, ajautui rataa reunustaneen suojavallin tuntumaan ja menetti pyöränsä hallinnan korjatessaan ajolinjaa. Seurauksena oli kaatuminen ja pyörän lentäminen kentän keskialueelle. Noin viiden metrin päässä takana tullut Sven-Erik Bodbacka ei ehtinyt väistää vaan ajoi Runnakon rinnan päältä. Seurauksena oli kuolema sairaalassa samana päivänä.

Taisto Marttila Haapajärvi 12.7.1964, maarata.

Ilkka Helminen Haapajärvi 12.7.1964, maarata. Helmisen ja Taisto Marttilan pyörät takertuivat kaarteessa kiinni toisiinsa, ja ajajat syöksyivät yhdessä radalta loukkaantuen vaikeasti. Marttila kuoli sairaalassa samana iltana, kun taas Helmisen elämä päättyi oululaisessa sairaalassa kaksi päivää myöhemmin.

Timo Huttunen Vieremä 13.7.1965. Huttunen harjoitteli motocrossia kotikunnassaan, kaatui ja kuoli vammoihinsa Kuopion keskussairaalassa 28.7.1965. Merkittävä syy menehtymiseen oli siinä, ettei Huttunen ollut käyttänyt kypärää.

Jarno Saarinen Monza 20.5.1973, ratamoottoripyöräily. Renzo Pasolini – 250 cm3:n luokan MM-kullan edellisvuonna pisteen erolla Saariselle hävinnyt italialainen – kaatui ilmiselvästi radalla olleen öljyn takia MM-osakilvan ensimmäisessä kaarteessa, lensi radan ulkopuolisiin teräspalkkeihin ja vei Saarisen mukanaan. Pasolini kuoli heti, mutta Saarinen oli kunnossa ja aikoi ylittää radan päästäkseen turvallisemmalle puolelle. Kärkikolmikon perässä ajaneistakin 12 kaatui, ja yksi ilmaan lentänyt ajokki lensi päin ”Paronia” aiheuttaen kuoleman.

Jorma Nevala Nürburgring 23.8.1981, ratamoottoripyöräily. Saksan mestaruusosakilvassa yhden kierroksen jälkeen tapahtuneessa kymmenen ajajan kolarissa mukana ollut Nevala vietiin helikopterilla Adenaun sairaalaan, jossa hän kuoli vammoihinsa.

Tuomo Haarala Hämeenlinna 26.8.1984, ratamoottoripyöräily: Haarala kaatui SM-osakilvassa Ahveniston radalla ja kuoli vammoihinsa samana päivänä sairaalassa.

Mikko Nieminen Konnevesi 16.2.1992, jäärata. SM-osakilvassa kaatunut Nieminen jäi takaa tulleiden pyörien alle ja kuoli samana päivänä sairaalassa tajuihinsa tulematta.

Pertti Lahtinen Heinola 7.6.1992, maarata. Lahtinen kaatui kilpailun ensimmäisessä kaarteessa, antoi ajokkinsa ajautua radan reunaan ja oli palaamassa pyöränsä luo, kun muista jälkeen jäänyt kuljettaja törmäsi häneen. Lahtinen kuljetettiin Heinolan terveyskeskukseen, jossa hänen todettiin menehtyneen vammoihinsa. Myös onnettomuuden toinen osapuoli jouduttiin viemään sairaalaan.

Ilkka Roininen Järvenpää 27.2.2000, jäärata. Roininen ajoi SM-osakilvan harjoituksissa lumipenkkaan ja jäi pyöränsä alle. Vakavat pää- ja niskavammat johtivat kuolemaan Töölön sairaalassa Helsingissä 2.3.2000.

? Kouvola 6.6.2006, motocross. Valkealalainen yli 20-vuotias harrastaja ajoi harjoituksessa Tykkimäen radalla päin puuta menetettyään pyöränsä hallinnan ja kuljetettiin Kuusankosken aluesairaalaan, josta hänet oli tarkoitus siirtää helikopterilla Helsinkiin. Hän kuitenkin menehtyi ennen kuljetusta.

Pekka Kuismanen Pieksämäki 7.6.2009, ratamoottoripyöräily. Sivuvaunuluokan Suomen cupin kilpailussa Motopark-radalla Marko Haakanan ja Jussi Juolan ajamat pyörät törmäsivät toisiinsa. Haakanan matkustajana ollut MM-sarjan vuoden 2005 hopeamitalisti ja vuoden 2006 pronssimitalisti Kuismanen kuoli vammoihinsa, kun häntä kuljetettiin ambulanssihelikopterilla Mikkelin keskussairaalasta Turkuun. Myös Juolan ”purkkiorja” Aalto loukkaantui, mutta ajajat selvisivät vammoitta.

Mika Ahola Gerona joulukuu 2011, enduro. MM-tasolla viisi yksilökultaa 2007–11 sekä seitsemän joukkuekultaa 1996–2006 saavuttanut Ahola kaatui harjoitellessaan Espanjassa, sai sisäelinvamman ja kuoli leikkauksen komplikaatioihin – selkosuomella lähinnä sivuvaikutuksiin – barcelonalaisessa sairaalassa 15.1. 2012. Vuodenvaihteessa Ahola oli ilmoittanut lopettavansa uransa mutta kertomatta onnettomuudestaan.

? 25.5.2012 Uurainen, motocross. Äänekoskelaismies oli ollut harjoittelemassa yksin radalla ja ilmeisesti menettänyt pyöränsä hallinnan hyppyrin jälkeisellä rataosuudella. Hetkeä ennen tapahtumaa paikalle oli saapunut muutama sivullinen, jotka yrittivät elvyttää miestä paikan päällä, mutta 25-vuotias mies menehtyi saamiinsa vammoihin.

? 1.6.2013 Sipoo, motocross. Noin 30-vuotias ajaja menehtyi harjoitusonnettomuudessa.

? 2.8.2013 Sipoo, motocross. Edellispäivänä harjoituksissa hyppyrin jälkeen pyöränsä hallinnan menettänyt 16-vuotias Suomen Moottoriliiton valmennusryhmään kuulunut ajaja kuoli vammoihin, jotka oli saanut kaaduttuaan radalle ja jäätyään pyöränsä alle. Rata oli sama kuin kaksi kuukautta aiemmin vastaavassa onnettomuudessa.

? 7.3.2014, Laukaa, motocross. Lievestuoreen radalla tapahtui harjoituksissa ajajan kuolemaan johtanut onnettomuus.

Katsojien kuolemia

22.9.1907 Helsingin mlk, maarata: Emil Lampinen ei voinut Oulunkylän raviradalla välttyä ajamasta yleisöjoukkoon, joka oli rynnännyt radalle kielloista välittämättä. Joukkoon kuulunut 19-vuotias Väinö Nieminen sai surmansa noin puolen tunnin kuluttua. Lampinen lensi ojaan ja selvisi ruhjevammoilla. Lampisen suvun moottoriurheiluintoa tapaus ei vienyt; Emilin poika Raine muistetaan moottoripyörä- ja Rainen poika Simo autourheilijana.

1956 Oulu, jääspeedway: Kauko Jousaselta karkasi pyörä käsistä kaatumisen jälkeen ja surmasi kielletyllä katselualueella olleen pojan. Pojan sukunimi oli Heikkuri.

13.5.1962 Helsinki, ratamoottoripyöräily: Eläintarhanajo koitui kohtaloksi Päivän Sanomien toimittaja Vilho Turuselle, joka valokuvia ottaessaan sai ruhjeita päähänsä Uljas Pekkisen moottoripyörästä. Pekkinen oli törmännyt radan reunukseen ja sinkoutunut radalle, mutta pyörä ohjautui ilmassa radan sisäpuolelle.

6.5.1984 Hämeenlinna, ratamoottoripyöräily. Autojen ja moottoripyörien SM-osakilvassa Ahveniston radalla menehtyi neljä katsojaa, kun yleisöä lennättänyt helikopteri putosi katsomoon.

3.8.1986 Imatra, ratamoottoripyöräily: Nykyisin MotoGP-nimellä tunnetun MM-sarja poistui Imatralta katuradan vaarallisuuden takia 1982, mutta neljä vuotta myöhemmin kaupungissa järjestettiin Formula 1 -pyörien MM-osakilpa. Länsisaksalainen Detlef Vogt menetti ajokkinsa hallinnan etujarrun rikkouduttua ja ajoi ulos. Törmäys katsojiin aiheutti kuusivuotiaalle Juho Honkasalolle vammat, joihin hän menehtyi matkalla sairaalaan.

Suomessa menehtyneitä ulkomaalaisia

Vernon W. Cottle, Iso-Britannia 29.8.1964 Imatra, ratamoottoripyöräily. Cottle kaatui pahasti Imatran MM-osakilvan harjoituksissa ohjausvirheen takia ja menehtyi sairaalassa 6. syyskuuta.

Jack Lindh, Ruotsi 31.8.1969 Tampere, ratamoottoripyöräily. Lindh ajoi Pyynikinajon ensimmäisellä kierroksella kohti kaarretta täyttä vauhtia ja sai surmansa ilmeisesti heti. Täydellä vauhdilla ajamisen syystä on esitetty useita arveluja. Onnettomuus tapahtui Varalan kaarteessa eli samassa kuin Eino Pihkalalla 34 vuotta aiemmin.

Werner Giger, Sveitsi 30.7.1974 Hämeenlinna, ratamoottoripyöräily. Giger syöksyi sateen liukastaman Ahveniston radan reunalla ollutta suojapaalia vasten Prix 750 FIM -sarjan osakilvan 250-kuutiosenttisten luokan harjoituksissa, kaatui radalle, jäi kanssakilpailijan ajokin alle ja menehtyi matkalla sairaalaan. Kuolemaansa edeltäneenä vuonna sveitsiläinen oli sijoittunut 500-kuutioisten MM-sarjan neljänneksi.

Jock Taylor, Iso-Britannia 15.8.1982 Imatra, ratamoottoripyöräily. Sivuvaunujen vuoden 1980 maailmanmestari ajoi MM-osakilvassa ulos sateen liukastamalta radalta, törmäsi puhelinpylvääseen ja kuoli illalla sairaalassa Lappeenrannassa.

Vesa-Matti Peltola

Suomen Urheilutietäjät ry