Suomen Urheilutietäjät ry

Suomen urheiluseuroista tehty yli 4 000 julkaisua

Julkaistu kesälehdessä 2012
Suomen Urheilutietäjät ry
Etusivu
Lehtiarkisto

Minkä urheiluseuran 100-vuotishistoriikki on valittu vuoden urheilukirjaksi? Kuka ammunnan maailmanmestari on mestaruusvuotenaan julkaissut seuransa 60-vuotishistorian? Minkä urheiluseuran historiankirjoittaja on ollut Vexi Salmi?

Kohtalaisen hyviä urheilukysymyksiä, mutta aika vaikeita. Tämän kirjoittajat pystyvät kuitenkin tarvittaessa antamaan oikeat vastaukset.

Yli 1 200 suomalaista paikallista urheilujärjestöä on vuosikymmenien aikana tehnyt yli 4 000 julkaisua historiastaan. Täsmällisiä lukuja on mahdoton kertoa, sillä seurahistorialuettelo julkaisut eivät ole kulkeutuneet esimerkiksi Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaan. Kohtalaisen suuri osa Fennicassa luetelluista seurahistoriikeista on ilmeisesti lehtiä tai lehtisiä eikä varsinaisia kirjoja, mutta julkaisuja näkemättä ei pysty sanomaan, mikä on varsinainen kirja ja mikä ei.

Olemme vuosien varrella keränneet tietoja urheiluseurojen historiateoksista ja saaneet apua muun muassa Petri Maskoselta. Toivomme lukijoilta täydennyksiä ja korjauksia seurahistorialuetteloon. Näitä voi lähettää esimerkiksi sähköpostitse osoitteiseen sut@saunalahti.fi. Mahdollisimman kattava lista on tarkoitus saada ehkä Suomen Urheilukirjaston avulla ennen pitkää kenties jopa painetuksi teokseksi. Tavoitteena on auttaa suomalaisia urheilu- ja liikuntahistorian kirjoittajia lähdeteosten löytämisessä.

Luettelossamme on varsinaisten seurajulkaisujen jatkeena tietoa kirjoista, joiden aiheena on jonkin kunnan tai muun pienehkön alueen urheilu laajemminkin kuin yhden seuran osalta. Urheilua on tietenkin käsitelty myös lukuisissa pitäjä- ja vastaavissa teoksissa, joita emme ole yrittäneet listata. Urheilun osuuden selvittäminen edellyttäisi jokaisen kirjan selaamista, mikä olisi hillitön urakka. Tosin nytkin listallamme on esimerkiksi NMKY-historioita, joiden urheilupitoisuudesta emme mene takuuseen.

Seurahistoriatietojen kerääminen on osin tuskallista useasta syystä. Fennicastakin siis puuttuu lukuisia kirjoja, eikä tiedostossa olevienkin etsimistäkään ole tehty turhan helpoksi. Ennen 1980-lukua ilmestyneistä kirjoista ei ole hakuviitteitä (esimerkiksi urheiluseurat-sanaa), ja kirjoittajan nimellä etsiminenkin voi olla tuloksetonta, koska likikään kaikille kirjoille ei ole merkitty tekijää. Hakemista seuran nimen perusteella hankaloittaa se, että monen seuran virallinen nimi on alkuaan ollut tyyppiä Voimistelu- ja urheiluseura Nousiaisten Susi. Jos ei kirjoita liitettä seuran nimen alkuun, tulosta ei välttämättä tule.

Fennican heikkouksiin kuuluu vielä se, että samannimisten tekijöiden kirjoja on jyvitetty miten sattuu. Esimerkiksi Pekka Seppäsiä on tiedostossa kolme, mutta tämännimisen urheilutoimittajan teosten kanssa samassa listassa lienee ainakin kahden muun Pekka Seppäsen julkaisuja.

Tiedosto siis täydentyy vielä, mutta kerromme tässä mielenkiintoisia yksityiskohtia urheilutietäjille. Suomen Urheilutietäjien tämänhetkisistä jäsenistä kymmenkunta on itsekin kirjoittanut seurahistoriikkeja vuosien varrella.

Kerran vuoden urheilukirjan titteli

Vuoden urheilukirjan valinnassa seurahistoriikki on päässyt kerran voittajaksi. Kunnian sai turkulaisen historiantutkijan Jyrki Talosen teos satavuotisesta Turun Urheiluliitosta vuoden 2001 kirja-antia palkittaessa. Toista valintakertaa eli vuotta 1981 lukuun ottamatta on parhaan urheilukirjan nimeämisen ohessa myönnetty 1–3 kunniamainintaa. Sellaisen ovat saaneet Puijon Hiihtoseuran 60-vuotishistoria Puijon mäestä maailmalle 1991 (Antti O. Arponen), Tampereen Pyrinnön 100-vuotisteos 1996 (Urho Salo), Rauman Purjehdusseuran 120-vuotiskirja 1999 (Pekka Lehmuskallio ja Jorma Salo) sekä Kirvesrinnat – Tapparan tarina 2005 (Markku Wacklin).

Ansiokkaita historiantallentajia on paljon. Helsingin Jyrystä on tiedossamme 13 julkaisua, Helsingfors IFK:sta ja Turun Urheiluliitosta 11. Jyryn teoksista suuri osa on aika suppeita, mutta sekä HIFK:n että TuUL:n historiaa on tallennettu noin 2 000 sivulle. Nyländska Jaktklubben, vuonna 1861 perustettu Suomen toiseksi vanhin seura, on julkaissut toiminnastaan yhdeksän teosta, joiden yhteinen sivumäärä on yli 1 500.

Vähintään 12 urheiluseuraa voi ylpeillä sillä, että historiaa on kirjoissa ja kansissa yli 1 000 sivun verran; edellä mainittujen lisäksi Tampereen Pyrintö, Helsingfors Simsällskap, Helsingin Kisa-Veikot, Kauhajoen Karhu, Ilves/Ilves-Kissat Tampereelta, Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Helsingin Jalkapalloklubi, Rauman Lukko ja Joensuun Kataja.

Jääkiekkoseurana kunnostautunut Lukko ansaitsee erityismaininnan siitä, että seurasta kertovat kuusi vankkaa teosta ovat kaikki ilmestyneet 25 vuoden aikana, vuodesta 1986 alkaen.

Turussa on oltu aktiivisia, sillä TuUL:n yhdentoista historiateoksen lisäksi Turun Riennosta on kirjoitettu yhdeksän, Turun Pyrkivästä kahdeksan, Turun Tovereista kuusi ja Turun Palloseurasta samoin kuusi julkaisua.

Sivumäärältään laajimpien seurahistorioiden 13 kärjessä:
895 sivua Uutisia Sysmän Sisusta – Sysmän Sisun vaiheita lehtiuutisten valossa (tekijänä Heikki Helin)
856 sivua Kauhajoen Karhu 100 vuotta 2010 (Lauri Järvinen)
848 sivua Tampereen Pyrintö 100 vuotta 1996 (Urho Salo)
680 sivua Lappeenrannan Urheilu-Miehet 100 vuotta 2006 (Antti O. Arponen)
573 sivua Äänekosken Huima 100 vuotta 2004 (Erik Relander)
568 sivua Helsingin Kisa-Veikot 100 vuotta 2009 (Seppo Martiskainen)
552 sivua Nokian Pyry 100 vuotta 2005 (Tuomo Koivisto)
552 sivua Kälviän Tarmo 100 vuotta 2009 (Lauri Järvinen)
551 sivua Lamminpään Korpi 75 vuotta 2005 (Tuomo Koivisto)
536 sivua Turun Urheiluliitto 100 vuotta 2001 (Jyrki Talonen)
512 sivua Kalevan Pallo 80 vuotta 2009 (Jouni Huttunen & Mikael Juntunen)
506 sivua Gamlakarleby Bollklubb 85 vuotta 2009 (Olav Björkstrand & Roy Frilund)
496 sivua Vehkalahden Veikot 100 vuotta 2011 (Antti O. Arponen)
485 sivua Lappeen Riento 90 vuotta 2009 (Antti O. Arponen)

Listalla seuraavana on Jaron historiasta kirjoitettu Sören Bäckin teos vuodelta 2005 (Gör mål Jaro! – från ruinens brant 1999 till etablerad ligaklubb 2005). Sivuja on 478, ja teos kertoo vain seitsemän vuoden ajasta! Vuonna 1998 ilmestyi Bäckin ja Patrick Sundqvistin teos Jaron vaiheista 1987–98. Tuossa kirjassa tyydyttiin 304 sivuun.

Kahdella seuralla 150-vuotishistoria

Urheiluseuroja perustettiin jo 1800-luvulla, joten 100-vuotishistoriat eivät ole enää harvinaisia. Yhdeksän seuraa on kirjannut työnsä vähintään 110 vuoden ajalta:
150 vuotta Segelföreningen i Björneborg 2006
150 vuotta Nyländska Jaktklubben 2011
125 vuotta Gamlakarleby Segelföreningen 1997
125 vuotta Norssin Turnarit 2003
125 vuotta Pohjois-Hämeen Ampujat 2006
120 vuotta Rauman Purjehdusseura 1999
120 vuotta Kuopion Pursiseura 2008
110 vuotta Kotkan Pursiseura 1998
110 vuotta Porvoon Urheilijat 2012

Turkulainen Airisto Segelsällskap julkaisi 60-vuotishistoriikkinsa 1925, mutta ei ole tiettävästi kirjannut vaiheitaan kansiin sen jälkeen, vaikka toimii edelleen.

Vanhimmat urheiluseurateokset aikajärjestyksessä:
1886 Nyländska Jaktklubben 1861–1886 (56 sivua)
1890 Airisto Segelsällskap 1865–1890 (80 sivua)
1901 Gymnastikföreningen för fruntimmer i Helsingfors 1876–1901 (53 sivua)
1901 Helsingfors Gymnastikklubb 1875–1900 (180 sivua)
1907 Helsingfors Simsällskap 1887–1907 (144 sivua)
1907 Helsingin Reipas 1897–1907 (63 sivua)
1911 Turun Urheiluliitto 1901–1911 (75 sivua)
1911 Nyländska Jaktklubben 1861–1911 (266 sivua)
1912 Joensuun Suomen Lyseoiden Urheilijat 1902–1912 (52 sivua)
1912 Helsingin Jyry 1902–1912 (84 sivua)

Varhaisimman naisvoimisteluseurahistoriikin kirjoitti "Suomen naisvoimistelun äiti" Elin Kallio. Suomenkielisistä historiikeista ensimmäisen laati urheilutoimittaja Juho Halme, joka Helsingin Reippaan 10-vuotishistorian ilmestyessä oli vasta 19-vuotias.

Innokkain yhden urheiluseuran historian kokoaja on ollut helsinkiläinen Timo Paarma. Hän on kirjoittanut Viipurin Urheilijoista kaikkiaan kuusi kirjaa 1968–2008. Oululaisen Koskelankylän Riennon historiateoksista Yrjö Dahl on ollut mukana viiden tekemisessä.

Seurahistoriaa voi tutkia tuoreeltaan, tai sitten vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen. Jälkimmäisestä muutamia esimerkkejä:

Pentti Sjöblom kirjoitti Pihlavan Työväen Urheilijoiden painista 1931–41 ja Pihlavan Pirteän painimolskin tapahtumista 1930–45 teokset, jotka ilmestyivät vuonna 2011. Gullkrona Kryssarklubb Paraisilta julkaisi vuonna 1994 kirjan, jossa kerrottiin Pargas Segel- och Idrottsföreningin vaiheet jaksolta 1903–09. Raimo Nuutinen kirjoitti vuonna 1998 teoksen Valtion Lentokonetehtaan Palloilijoista, joka toimi vuosina 1940–44. Reijo Rantanen ja Osmo Kirkkola tutkivat Mäntän Valon Moottorimiesten historiaa vuosilta 1961–70, ja julkaisivat kirjan 2009. Kouvolan Urheilijain Palloilijat pelasi 1921–61, ja Pertti Kilkki kirjoitti kyseisestä ajasta kirjan 1993.

Lauri Järvisellä 13 seurahistoriikkia

Käytettävissä olevan aineiston perusteella seurahistorioiden tekijänä omaa luokkaansa on nykyisin eläkkeellä oleva historianopettaja Lauri Järvinen Kalajoelta. Hänen ansiolistallaan on 13 alan kirjaa ja yli 3 000 sivua parinkymmenen vuoden ajalta:
1992: Junkkarit HT
1992: Kalajoen Riento 85 vuotta
1993: Kalajoen Junkkarien yleisurheilu
1996: Kokkolan Uimaseura 50 vuotta
1998: Kannuksen Ura 30 vuotta
2001: Vieskan Voima 30 vuotta
2005: Nivalan Urheilijat 80 vuotta
2005: Himangan Urheilijat 60 vuotta
2006: Raution Kisailijat 75 vuotta
2007: Kristiinan Urheilijat 75 vuotta
2008: Kurikan Ryhti 90 vuotta
2009: Kälviän Tarmo 100 vuotta
2010: Kauhajoen Karhu 100 vuotta

Historiikkien määrässä kakkoseksi pääsee Antti O. Arponen kahdeksalla julkaisulla: 1972 Anjalan Liitto 40 vuotta; 1979 Pajamäen Pallo-Veikot 10 vuotta; 1983 Sisu-Veikot (Veli Puustisen kanssa) 60 vuotta; 1991 Puijon Hiihtoseura 60 vuotta; 2000 Veiterä 50 vuotta; 2006 Lappeenrannan Urheilu-Miehet 100 vuotta; 2009 Lappeen Riento 90 vuotta ja 2011 Vehkalahden Veikot 100 vuotta

Olen kirjoittanut viidellä eri vuosikymmenellä seurahistorioita neljästä eri maakunnasta. Seuraavana on vuorossa Joutsenon Kullervon 100-vuotishistoria vuonna 2014.

Seitsemään seurahistoriikkiin ovat yltäneet Matti Malin Porissa (Porin Pallo-Toverit. Porin Pyrintö ja Porin Työväen Urheilun Tuki), Markku Vainio Raumalla (Rauman Seudun Ampujat, Rauman Urheilijat, Rauman Voimailijat ja Rauman Penkkiurheilijat) sekä Heikki Somppi Kouvolassa (KooKoo, Kouvolan Urheilijat, Myllykosken Pallo ja Kouvolan Erotuomarikerho). Matti Malin tarkoittaa vuonna 1922 syntynyttä urheilujohtajaa, jonka samanniminen poika kunnostautui isänsä tavoin pikajuoksussa, mutta Markku Puhakka sai varmistettua, että kaikki seurahistoriat ovat vanhemman Matin tekemiä.

Merkittävää työtä aiheen parissa ovat tehneet myös Erik Stenwall ruotsinkielisten seurojen puolella (IF Brahe, IF Drott, IK Falken, Jeppo IF, IF Minken ja Nykarleby IK) sekä Tuomo Kuusisto Tampereen seudulla (Nokian Pyry, Järvensivun Kisa, Takon Soutajat, Tampereen Työväen Uimarit ja Lamminpään Korpi, yhteensä yli 2 000 sivua).

Suomen Urheilutietäjien nykyisistä jäsenistä Pekka Anttinen on julkaissut Botnia-69:n 40-vuotiskirjan 2009, Kalevi Laiho Tornion Pyryn 80-vuotishistorian 1985, Antero Raevuori Tampereen Ilveksen 50-vuotiskirjan (Aarne Honkavaaran kanssa) 1981, Jorma Rahkonen Saarijärven Pullistuksen 100-vuotishistoriikin 2005 ja Lars Sternberg Helsingin Pyttykerhon 60-vuotisjulkaisun 2008, kun taas Arvo Siltanen on kirjoittanut Äänekosken Urheilijoiden historiaa.

Pertti Huovinen teki vuonna 2004 valmistuneen yliopistollisen pro gradu -tutkielmansa Iin Yrityksen 60-vuotishistoriasta. Ilmo Lounasheimo on kirjoittanut Helsingin Nyrkkeilijöiden 40-vuotishistoriikin 1988 ja Tampereen Voimailuseuran 60-vuotishistoriikin (Pekka Kuuselan kanssa) 1991 sekä Lahden Talkoourheilun 50-vuotiskirjan 1978. Seppo Martiskaisen HKV:n historia kerrottiin jo edellä, samoin Antti O. Arposen kirjat.

Urheilutietäjien edesmenneistä jäsenistä muistetaan professori Helge Nygrénin Ponnistus-historiat ja Erik Relanderin ansiokkaat kirjat Äänekosken urheilusta.

Helsingin Pyttykerho ja Lahden Talkoourheilu eivät liene ainakaan kaikkien mielestä seuroja sanan normaalissa merkityksessä, mutta olemme sisällyttäneet luetteloomme muitakin vastaavia tapauksia. Jorma Rahkosen kirja Saarijärven juhannuskisoista on kilpailuhistoriana jäänyt listamme ulkopuolelle, ja Pekka Anttisen teokset Helsingin, Oulun ja Viipurin jääpallosta ovat paikallishistorioita mutta eivät yhden seuran historiakirjoja.

Olympiamitalisteja seurahistorioitsijoina

Seurahistoriikkien tekijöiden joukossa on huomattava määrä mielenkiintoisia nimiä, esimerkiksi reilun tusinan verran olympiaurheilijoita. Nyrkkeilyn olympiapronssimitalisti Jorma Limmonen (1960) on kirjoittanut Ringside Clubin 40-vuotishistorian 1983. Väinö Penttala, painin hopeamitalisti vuodelta 1920, oli tekemässä vuonna 1926 ilmestynyttä 15-vuotishistoriikkia Kyrön Voimasta, jonka puheenjohtajanakin toimi.

Helsingin Nykyaikaisten 5-ottelijoiden historiaa ovat kirjoittaneet olympiamitalisti Olavi Mannonen, joukkuekilpailun MM-hopeamies Tapio Kare ja kaksien olympiakisojen kävijä Jorma Hotanen. Viisiottelussa joukkuepronssia 1952 Helsingissä saanut ja Lontoossa neljä vuotta aiemmin henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi sijoittunut Lauri Vilkko on tekijänä Tuusulan Voima-Veikkojen 60-vuotishistoriassa (1997).

Maailmanennätysjuoksija ja olympiakävijä Viljo Heino oli toimittamassa Karhulan Katajaisten 70-vuotishistoriaa 1963. Münchenissa 1972 ampunut Jaakko Asikainen kirjoitti seuransa Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran 100-vuotishistorian 2006. Pariisissa 1924 yleisurheilun viisiottelussa neljänneksi sijoittunut Leo Leino toimitti Lahden Ahkeran 25-vuotishistoriikin 1932. Innsbruckissa 1964 ampumahiihtäjänä ollut Esko Marttinen on laatinut edustamansa Kainuun Ärjyn 50-vuotisteoksen 1973. Squaw Valleyssä hiihdon varamieheksi jäänyt Hannu Tolsa on ollut tekemässä seuransa Virolahden Sammon Haka-osaston historiaa 1994.

Olympiapurjehtija Rolf Zachariassen (Rooman kisoista 1960) on kirjoittanut Nyländska Jaktklubbenin veteraanipurjehtijoiden historiaa (2008), ja Suomen voimistelujoukkueessa aikoinaan sekä kilpailijana että johtajana ollut Yrjö Nykänen kirjasi kakkoslajinsa painin tarinaa Viipurin Voimailijoiden 10-vuotishistoriikkiin 1926. Sen sijaan joutsenolaisen Korven Hongan historiakirjan (1945) toinen tekijä Juho Ikävalko ei ole samanniminen olympiapainija.

Jääkiekkoilija Aarne Honkavaaran ansioihin kuuluu Antero Raevuoren kanssa tehdyn Ilves-historian ohella Pyynikin Haukkojen ja Tampereen jääkiekon juhlajulkaisu vuodelta 1989.

Suuri Olympiateos 1906–2000 kertoo pikaluistelija Jorma Ruissalon tehneen kaksi julkaisua sekä Vaajakosken Terästä että Vaajakosken Uimaseurasta, mutta ainakaan Fennica ja Jyväskylän kirjaston aineistotietokanta eivät teoksia tunne. Olympiaurheilijoiden ykkönen lienee siten maahockeyta 1952 pelannut urheilutoimittaja Veijo-Lassi Holopainen ainakin neljällä Pori-aiheisella kirjalla.

Salibandyn naisten maailmanmestari (2001) Katriina Saarinen on myös tenniksen moninkertainen Suomen mestari. Hän on kirjoittanut Tampereen Tennisseuran 100-vuotishistorian 2009. Pekka Janhonen voitti pienoiskivääriammunnan joukkuekilpailussa maailmanmestaruuden 1974. Samana vuonna hän julkaisi Joensuun Ampujien 60-vuotishistorian. Neljä vuotta aikaisemmin hän oli kirjoittanut Keski-Suomen Ampujien 50-vuotisesta toiminnasta.

Tekijäjoukossa professorejakin

Urheiluseurojen historioita ovat tietysti tutkineet ja kirjoittaneet myös akateemisesti koulutetut historiantutkijat. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston professorit Hannu Itkonen (Kuopion Riento, lieksalainen Matovaaran Mahti, Varkauden Tarmo) ja Kalervo Ilmanen (uimaseura Kuhat, Puotinkylän Valtti, Toukolan Teräs – kaikki Helsingistä) ovat tehneet useita kirjoja. Turun yliopiston yleisen historian professorina työskennellyt Reino Kero on kirjoittanut Kiikan Riennon 80-vuotishistorian 1990 ja ollut mukana Turun Urheiluliiton historiaprojekteissa.

Helsingin yliopiston taloushistorian professorina toiminut Yrjö Kaukiainen on kirjoittanut Suomalaisen Pursiseuran 75-vuotishistorian 1988. Jyväskylän yliopiston museologian professorin Janne Vilkunan ansioluettelossa on Keski-Suomen Moottorikerhon 50-vuotishistoria. Ensimmäisenä suomalaisena maitohygieniasta tohtoriksi väitellyt Walter Ehrström kirjoitti Suomen Kenttäratsastusseuran 25-vuotishistoriikin 1936. Hän oli olympiapurjehtija Fredrik Ehrströmin isä. Fredrik purjehti Rooman kisoissa 1960 samassa veneessä Rolf Zachariassenin kanssa.

Pesäpallon Itä–Länsi-pelaaja ja maaottelumies Onni Rantala toimitti Loimaan Palloilijoiden 15-vuotisjuhlajulkaisun 1947. Hänestä tuli valtiotieteen tohtori ja Turun yliopiston apulaisprofessori.

Leppävaaran Pyrinnön 20-vuotishistoriikin tekijä (1951) on Vladi Marmo – vuoden 1939 EM-kisakoripalloilija, Geologisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja ja professori.

Seurahistorioita on ollut yliopistoissa Suomen historian pro gradujen aiheina. Tero Matkaniemi väitteli tohtoriksi (2011) Kuopion Uimaseuran historiasta, josta hän oli tehnyt kirjan vuonna 2004.

Iskelmäsanoittajana tunnettu Vexi Salmi on kirjannut Hämeenlinnan Pallokerhon historiaa. Hämeenlinnan Judoseuran tarinaa – tosin vain 16 sivun verran – on kynäillyt Ari-Pekka Sarjanto, joka on laulajana ja lauluntekijänä käyttänyt nimeä A. P. Sarjanto. Sotakirjailija ja Vuokatin urheiluopiston johtaja Onni Palaste on kirjoittanut Sotkamon Jymyn vaiheista ja dekkarikirjailija Vexi Korhonen Tampereen Laskuvarjokerhosta. Seurahistorioita ovat tehneet myös esimerkiksi Martti Jukola Turun Urheiluliitosta, Mika Wickström Zoomista, Petter Sairanen Lappeenrannan Pursiseurasta, Juhani Pusa Kotkan Uimaseurasta, Uolevi Nojonen Kurun Ryhdistä ja Mika Kulju Oulun Kärpistä. Jukola muistetaan radion urheiluselostajana ja urheilun tietokirjojen tekijänä, mutta hän ennätti lisäksi väitellä tohtoriksi J. H. Erkosta sekä kirjoittaa ja suomentaa kaunokirjallisuutta. Kuljun kirjallisesta tuotannosta suuri osa on sota-aiheisia tietoteoksia, ja muut edellä mainitut ovat keskittyneet ensi sijassa kaunokirjallisuuteen.

Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen on nuoruudessaan (1983) kirjoittanut Leppävaaran Sisun historian. Kansainvälisen kymmenen keilan keilailuliiton puheenjohtajana sekä oikeustieteen professorina toiminut Eero Routamo löytyy kirjalistoilta Keilaseura Kehrän historian tekijänä. Maininta kymmenestä keilasta johtuu siitä, että Kansainvälinen keilailuliitto FIQ jakautuu kahteen osastoon, jotka käytännössä toimivat itsenäisinä lajiliittoina: kymmenen keilan peliä hallinnoi WTBA (World Tenpin Bowling Association), yhdeksän keilan kegelniä WNBA (World Ninepin Bowling Association).

Tämän kesän Helsingin yleisurheilun EM-kilpailujen pääsihteeri ja takavuosien huippupesäpalloilija Esa Honkalehto on ollut tekemässä yhtä Hyvinkään Tahkon monista historiateoksista. TUL:n liittoneuvoston pitkäaikaisen puheenjohtajan Einar "Jere" Frimanin ansiolistalla oli Varkauden Työväen Palloilijoiden historia.

Kaksi presidenttiehdokasta

Urheiluseurahistorioiden tekijälistalta löytyy kaksi presidenttiehdokasta. Vuonna 1956 SKDL:n ehdokkaana ollut Eino Kilpi kirjoitti nuorena toimittajana 1916 Turun Riennon 10-vuotishistoriikin. Talven 1962 vaaleissa SKDL:ltä oli ehdolla Paavo Aitio, joka oli tekemässä paria Turun Jyryn historiateosta ja ylsi Kilven tavoin moninkertaiseksi ministeriksi.

Valtiovarainministerinä 1951–53 toiminut maalaisliiton Matti Miikki kirjoitti nuoruudessaan Imatran Jyskeen 10-vuotishistorian (1914). Kansanedustajia löytyy kirjoittajien joukosta useita; Kilven, Aition ja Miikin ohella ainakin Olavi Borg (muistetaan myös professorina, Tampereen Pienoisgolfkerho), Reijo Laitinen (Jyväskylän Weikot), Toivo Mansner (Tampereen Yritys), Urho Saariaho (Myllykosken Kilpa-Veikot), Arvo Sainio (Kike Elomaan isä, Lokalahden Leisku), Kari Urpilainen (Jutta Urpilaisen isä, Kokkolan Jymy) ja Janne Viitamies (Mikkelin Jukurit).

Ja uskokaa tai älkää, erilaisten julkkisten nimilista urheiluseurahistoriikkien joukossa ei pääty tähänkään.

Mattiesko Hytönen on selvittänyt Helsingin Atleettiklubin vaiheita; SKDL:n entinen pääsihteeri Jorma Hentilä on kirjoittanut Oulun Tarmon historiaa; televisiojuontaja Raimo Lintuniemi Lohjan Kisa-Veikoista, Lohjan Louhesta ja Lohjan Urheilijoista; viihteen monitoimimies Jukka Virtanen Zoomin historiasta.

Ulkomaisistakin seuroista kirjoitettu

Maassamme on tehty myös muutama julkaisu ulkomaisista seuroista. Suomen Urheilumuseosäätiö kustansi vuonna 1999 Erik Rosendahlin 203-sivuisen kirjan Ajax 1900–2000. Teoksen synnyn aikoihin monet suomalaiset esiintyivät Ajaxin jalkapallojoukkueen kannattajina, mutta myöhemmin on voitu huomata, että suuri osa joukosta fanitti lähinnä Jari Litmasta.

Egmont Kustannus Oy Ab puolestaan on tehnyt kaksi Reijo Suikin päätoimittamaa 48-sivuista julkaisua NHL-seuroista. Toronton tarina ilmestyi 2003 ja Montrealin tarina vuotta myöhemmin.

Tuore käännöskirja on FC Barcelonan jalkapallohistoriasta kertova 220-sivuinen Barça (tekijä Sandro Modeo, kustantaja Like).

Ulkomaisista seuroista tehtyjen kirjojen listalle on tullut kaksi uutta jäsentä. Kummankin tekijä on John White, sivumäärä 196 ja kustantaja Nemo. Teosten nimet ovat Liverpool FC – kannattajan kirja ja Manchester United – kannattajan kirja.

Mitä seuroja puuttuu?

Mitkä merkittävät urheiluseurat eivät ole toistaiseksi julkaisseet historiateoksiaan? Tämäkin lista on melko pitkä. Kerrotaan ehkä merkittävimmät "mustat lampaat".

Vanhemmista palloiluseuroista esimerkiksi 14-kertainen miesten koripallon Suomen mestari Pantterit, 41 pelikautta pesäpallon pääsarjassa pelannut Imatran Pallo-Veikot, 31 kautta miesten lentopallon SM-sarjassa iskenyt Lahden Kimmo, moninkertainen koripallomestari Helsingin Kisa-Toverit, useita lentopallomestaruuksia vienyt Pieksämäen NMKY, jääpallossa ja jalkapallossa mestaruuksiin yltänyt Oulun Palloseura, käsipallossa menestynyt Sjundeå Idrottsförening ja monet muut ovat vielä ilman historiateosta. HKT:n naisjaoston vaiheista on kyllä olemassa ainakin historiakäsikirjoitus.

Perinteisistä ja kunniakkaista pääsääntöisesti monen lajin pitäjä- ja kaupunkiseuroista saa pitkän listan, jolle kuuluvat muun muassa Alatornion Pirkat, Elimäen Vauhti, Grankulla IFK, Hankasalmen Hanka, Haminan Tarmo, Heinäveden Hyrske, Jurvan Urheilijat, Juvan Urheilijat, Kaavin Kaiku, Kaustisen Pohjan-Veikot, Kiteen Urheilijat, Leppävirran Viri, Myrskylän Myrsky, Nilsiän Nujakka, Parikkalan Urheilijat, Pellon Ponsi, Raahen Vesa, Savitaipaleen Urheilijat, Someron Esa, Suonenjoen Vasama ja Vetelin Urheilijat.

Ilman historiikkia olevia maineikkaita erikoisseuroja ovat vaikkapa Fjällskidarklubb-37, Helsingin Luistinkiitäjät, Helsingin Moottorikerho, Helsingin Suunnistajat, Imatran Hiihtäjät, Jyväskylän Hiihtoseura ja Nesteen Soutajat.

Sitten loppukevennys, joka muistui mieleen Vetelin Urheilijoista. Seura perustettiin vuonna 1947, kun 1907 toimintansa aloittanut Vetelin Yritys ja 1929 perustettu Räyringin Jyske yhdistyivät. Legendaarista seuraa Vetelin Kuivat ei liene koskaan ollut olemassa, eikä myöskään Lopen Uupuneita. Alapään Koitto sen sijaan on toiminut Etelä-Pohjanmaalla mutta sulautunut Ylipään Kaverien kanssa Nurmon Jymyksi 1925. Naisia ilahduttanee se, että Jyväskylästä löytyy edelleen seura nimeltä Melanvilauttajat.

Antti O. Arponen & Vesa-Matti Peltola

Suomen Urheilutietäjät ry