Suomen Urheilutietäjät ry

Oikaisuja ja tarkennuksia urheilukysymyskirjoihin

Suomen Urheilutietäjät ry
Etusivu
999 urheilukysymystä

Kirjan toimittajat Antti O. Arponen ja Vesa-Matti Peltola, kustantaja Suomen Urheilumuseosäätiö (1996).

Tietoja, jotka ovat muuttuneet kirjan julkaisemisen jälkeen, ei ole mukana.

 

Urheilutietäjä-kilpailun vaiheita, s. 11: Suomessa oli televisioitu urheilutietokilpailu jo 1958, jolloin Ballograf-kuulakynämerkin sponsoroimassa sarjassa kunnostautui ainakin Göran Stubb, Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja 1976–84.

Sivu 12: Suomen Urheilulehti julkaisi vuoden 1977 alkueräkysymykset 23.2. ja 9.3. eikä 16.2. ja 2.3.1977.

Sivu 13: Elokuussa 1948 syntynyt Seppo Martiskainen oli kilvan 30.10.1982 voittaessaan 34- eikä 32-vuotias.

Sivu 16: Vuosien 1992–93 pisteet kirjassa ovat alkujaan ilmoitetut ja hieman virheelliset, eivät uuteen laskentaan perustuneet lopulliset tulokset.

20 klassista urheilukysymystä, tehtävä 10: Juhani Haapasta (Pauli Nevalan olympiakultasuoritus 1964) ennen oli "kaamea heitto" -ilmaisua käyttänyt radiossa jo Martti Jukola saksalaisen Gerhard Stöckin olympiavoittoheitosta keihäässä 1936.

20 kohtuutonta urheilukysymystä, tehtävä 12: Stefania Antoninin UEFAlta saama tuomio ei ollut sakko vaan pelikielto, ja ennen häntä oli jo 1980-luvun puolivälissä saanut naisjalkapalloilijoista samalta liitolta pelikiellon Gillian Totan, Pohjois-Irlanti (neljän ottelun kielto rumasta pelistä).

Tehtävä 67: Pasi Rautiaisen ikä uran ensimmäisessä A-maaottelussa ei ollut 17 v 6 kk 19 pv vaan 17 v 6 kk 20 pv (kyseessä Irak-ottelu 7.2.1979, saman maan kohtaaminen 5.2.1979 vain epävirallinen maaottelu).

Tehtävä 100: Markus Mattsson oli jääkiekkoilemassa WHA:n mestaruutta vuoden 1979 lisäksi jo 1978.

Tehtävä 112: Jalkapallon pikkujättiläisen mukaan Alfredo Di Stéfano ei pelannut Kolumbian maajoukkueessa.

Tehtävä 141: Lottie Dodin ennätyksen nuorimpana Wimbledon-voittajana oli vuonna 1996 rikkonut sveitsiläinen Martina Hingis (naisten nelinpeli, ikä 15 v 282 pv eli kolme päivää vähemmän kuin Dodilla).

Tehtävä 163: Murray Halbergin (5000 metrin juoksun olympiavoittajan 1960) sokeritautitieto on epävarma.

Tehtävä 213: Lumisten metsien mies -elokuvaa esitettiin eli se ei tuhoutunut laboratoriovaiheessa. Lisäksi elokuvan määritteleminen Suomen ensimmäiseksi urheiluaiheiseksi elokuvaksi on kyseenalaista. Kari Uusitalo on pitänyt tässä suhteessa ensimmäisenä vuonna 1924 tehtyä Polyteekkarifilmiä, joka ei tosin ollut yksinomaan urheiluelokuva vaan sisälsi myös mm. tulkintoja Kreikan jumaltarustosta. Lisäksi vuonna 1926 oli valmistunut reportaasielokuva Salpausselän hiihto 4.–7.2.1926.

Tehtävä 238: Yrjö Hakalan ikä uran ensimmäisessä miesten jääkiekon A-maaottelussa oli 16 v 9 kk 20 pv (ei 16 v 9 kk 16 pv).

Tehtävä 268: Suomen olympiajoukkueessa 1912 oli yhteensä 40 painijaa. Kysymyksessä mainittu 37 oli kilpailleiden painijoiden määrä.

Tehtävä 306: Matti Järvinen ei ole ainoa Kalevan kisoissa virallisen maailmanennätyksen tehnyt urheilija. Elmer Niklanderin SM-kisoissa Helsingissä 1913 saavuttama tulos 90,13 oli virallisesti hyväksytty ME kiekonheiton kahden käden yhteistuloksessa.

Tehtävä 307: Richard Bergmann voitti Itävallan edustajana pöytätenniksen MM-kultaa myös 1936 (joukkuekilpailussa).

Tehtävä 316: Kullervo Leskisen maailmanmestaruuksien määrä ampumisessa ei ilmeisesti ole 13 vaan 19 (viisi yksilömestaruutta 1930–52 sekä 14 joukkuemestaruutta 1931–49).

Tehtävä 342: Melbournessa soutumitalinsa veteen pudottanut tai heittänyt saattoi olla perämiehettömän kaksikon hopeaa saavuttanut Viktor Ivanov eikä yksikkösoudun voittaja Vjatšeslav Ivanov.

Tehtävä 344: TUL:n seuraa oli suomalaisista talviolympiavoittajista edustanut myös Marjo Matikainen, jonka juniorivuosien seuroihin kuuluu mm. Outokummun Työväen Uimarit.

Tehtävä 414: Adolf Hitlerin, Giovanni Gronchin ja Hirohiton lisäksi on olympiakisat avannut kahdesti Kreikan kuningas Yrjö I (Ateenassa normaalit kisat 1896 ja välikisat 1906) – 999 urheilukysymyksessä ei olympiakysymyksistä ollut rajattu pois välikisoja.

Tehtävä 419: Ironwood ei ole yhdysvaltalaisen lentomäen vaan sen sijaintikaupungin nimi.

Tehtävä 429: Arposta ja Peltolaa parempien matemaatikkojen mukaan kahdeksannen radan juoksijan "lähtöhyvitys" sisäradan juoksijaan verrattuna on 53,0–55,0 metriä, ei 52,7 metriä.

Tehtävä 455: EM-kultaa 1993 paininut Mikael Lindgren ei väestörekisteritietojen mukaan ole syntynyt Enköpingissä vaan Norrbärkessä, joka toki on myös Ruotsia.

Tehtävä 463: Eino Soinio ei ollut eniten Suomen mestaruuksia voittanut jalkapalloilija. Naiset huomioon ottaen ennätyksen omisti Hanna-Mari Sarlin, joka oli voittanut yhteensä 10 SM-kultaa vuodesta 1979 alkaen (9:sti HJK:ssa ja kerran Puotinkylän Valtissa) ja joka vei 11. mestaruutensa 1996.

Tehtävä 475: Ensimmäinen eduskuntaan valittu suomalainen olympiaurheilija ei ollut Kuuno Honkonen vaan Ernst Estlander, joka oli purjehduksessa 8 mR -luokan veneen kipparina 5:s olympiakisoissa 1912 sekä RKP:n kansanedustaja 1907–13 ja 1917–44 (aiemmin säätyvaltiopäivillä 1897, 1899, 1900 ja 1904–06).

Tehtävä 483: Siuntioon meni naisten käsipallon SM-kulta ensimmäisen kerran 1976, ei 1975.

Tehtävä 491: Claes Andersson saavutti sulkapallossa SM-hopeaa vuoden 1956 lisäksi jo 1955. Hopealajit olivat miesten nelinpeli vuonna 1955 ja miesten kaksinpeli vuonna 1956.

Tehtävä 502a: Raita (6:s 1912) on parhaiten sijoittunut suomalainen olympiakisojen miesten maantiepyöräilyn henkilökohtaisissa kilpailuissa, mutta samassa vuoden 1912 maantieajossa Suomi oli joukkuekilvan 5:s. Raidan kutsumanimi oli Turun Urheiluliiton historiateosten sekä Eero Leinon Varsinais-Suomen urheilun valtapitäjä -kirjan perusteella toinen etunimi August eikä Antti.

Tehtävä 583: suomalaisista naisten yleisurheilun olympiaedustajista näyttää pelanneen jonkin palloilun SM-sarjassa Päivi Alafrantin (käsipallo) ja Kaisa Parviainen (pesäpallo) ohella myös keihäänheittäjä Elsa Torikka (koripallo).

Tehtävä 617d: IF Gnistan (Helsinki, aiemmin Oulunkylä) ei ole ollut maamme ainoa Gnistan-niminen seura – Oravaisissa on toiminut Oravais Gnistan, ja muitakin Gnistaneita saattaa löytyä.

Tehtävä 625: Parabolica-niminen kaarre on ollut Monzan ohella myös ainakin Estorilin moottoriradalla.

Tehtävä 636b: Kaija Härkiniä koskevasta kysymyksestä oli jäänyt pois maininta siitä, että EM-hiihtomitalit ovat nuorten sarjasta.

Tehtävä 661: Vladimir šilikovski (kirjassa Shilikovski) voitti vuoden 1958 MM-luisteluissa 5000 metriä eikä 1500 metriä.

Tehtävä 668: Houston Laukko -ravihevosen omistajaryhmän Laukon Nmky:n lyhenteen merkitykseksi on annettu "neljäntoista miehen kavioyhdistyksen" lisäksi "nuorten miesten kavioyhdistys".

Tehtävä 671b: Emil Zátopekin on voittanut EM-kisoissa suomalaisista Viljo Heinon ohella Urho Julin (5000 metrin alkuerässä 1954).

Tehtävä 686: Australiaa edustavan golftähden Greg Normanin äidin nimi on ollut Toini Hovi eikä Havu.

Tehtävä 700: Sándor Iharos (1500 metriä 3.40,8 Suomi–Unkari-ottelussa 1955) ei ole tehnyt ainoana yleisurheilun maailmanennätystä Helsingin Olympiastadionilla käydyssä maaottelussa. Ben Jipcho ylsi 3000 metrin esteissä viralliseen ME-aikaan 8.19,8 Suomen kohdatessa juoksumaaotteluissa Kenian ja Italian Olympiastadionilla 1973. Epävirallisia ME-tuloksia lienee tehty useampiakin.

Tehtävä 715: vastoin tässä annettavaa kuvaa Birger Asplundin moukari lensi tosiasiassa nimenomaan suomalaiskatsomoon.

Tehtävä 720: Suomen aie jäädä pois kesäolympiakisoista 1928 johtui paitsi suomalaisten kannalta epäedullisesta olympiaohjelman karsimisesta myös pyrkimyksestä saada kotimainen urheilutoiminta laajemmalle ja terveemmälle pohjalle.

Tehtävä 745: Domingo Tibaduiza juoksi neljissä olympiakisoissa peräkkäin 10 000 metrillä vaan ei 10 000 metriä, koska keskeytti alkuerän 1980.

Tehtävä 768: 30 km:n hiihdon olympiakultaa 1968 vieneen italialaisen Franco Nonesin kihlattu oli Pirjo Pitkänen eikä Penttinen.

Tehtävä 818: Aatto Pietikäinen ei välttämättä kuollut pudottuaan katolta vaan kerrostalon neljännen kerroksen ikkunanpuitteista.

Tehtävä 870: Alberto Ascari ei voittanut yhdeksää peräkkäistä F1-autoilun MM-osakilpailua 1952–53 vaan yhdeksän peräkkäistä ajamaansa MM-osakilpailua ja yhtä monta peräkkäistä GP:tä. Välissä oli vuoden 1953 Indianapolisin 500 mailin ajo, joka ei ollut GP ja jossa Ascari ei ollut mukana. Ennen Indianapolisia Ascari otti seitsemän voittoa peräkkäin.

Tehtävä 897: Ludovika Jakobssonin syntymäpaikaksi on kirjoissa yleensä ilmoitettu Potsdam, mutta kuolinilmoituksen ja lehtijuttujen mukaan hän oli syntynyt ja kasvanut Berliinissä.

Tehtävä 900: 4 x 10 km:n hiihdon voittajista 1952 niihin suomalaisiin talviurheilijoihin, jotka ovat saavuttaneet olympiakultaa ainoassa olympiakilpailussaan, ei kuulu Tapio Mäkelä vaan Urpo Korhonen.

Tehtävä 922: Marko Tapio oli oikealta nimeltään Marko Tapper ja Olli Karila puolestaan Niilo Pärnänen.

Kuvateksti, s. 193: Coca-Colaa oli ollut Suomessa myynnissä ennen Helsingin olympiakisoja 1952 ainakin Berliinin kesäolympiakisojen aikaan 1936 helsinkiläisissä kahviloissa.

Yleisurheilun tietopuntari

Kirjan tekijä Vesa-Matti Peltola, kustantaja Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy (1999).

Kirjan julkaisemisen jälkeen muuttuneita tietoja ei ole mukana.

 

Olympiayleisurheilua, tehtävä 24a: Helsingin Kisa-Veikkojen edustajat Armas Taipale ja Elmer Niklander ottivat kaksoisvoiton kiekonheiton kahden käden yhteistuloskilvan 1912 lisäksi tavallisessa kiekossa 1920 – ykkösen ollessa tällöin Niklander.

Olympiayleisurheilua, tehtävä 34a: Väinö Siikaniemi ei tehnyt itsemurhaa vaan menehtyi keuhkokuumeen lisätautina saamaansa yleiseen myrkytykseen. Keuhkokuumeen ilmeisenä syynä olivat vaimon kuoleman aiheuttaman masennuksen takia tehdyt pitkät uintimatkat.

Olympiayleisurheilua, tehtävä 62: kolmea ennen ensimmäistä maailmansotaa olympiaohjelmaan tullutta lajia, joissa kukaan ei ole voittanut yhtä kultaa enempää, tentannut tehtävä oli rajattu olympiaohjelmassa kirjaa tehtäessä olleisiin lajeihin ja miehiin, mutta rajaukset olivat jääneet mainitsematta.

MM-kisakysymyksiä, tehtävä 32: Afrikan mitalimäärä Helsingissä 1983 oli kolme eikä kaksi. Saïd Aouitan (Marokko – 1500 metrin pronssi, kirjassa samoin kuin Yleisurheilupähkinässä nimenä Said Auoita) ja Kebede Balachan (Etiopia – maratonhopea) lisäksi mitalilla oli nigerialainen Ajayi Agbebaku (3-loikan pronssimies).

EM-kisatehtävä 51: Helsingissä 1994 lähettäjänä toimi Leena Silfverhuth, ei Leena Silfverhoot.

Sekalaista arvokisa-asiaa, tehtävä 12: kohdassa pelkästään 10-ottelijaksi mainittu Akilles Järvinen osallistui EM-kisoissa 1934 vain 400 metrin aitoihin.

MM-, EM- ja SM-hallikisakysymyksiä, tehtävä 13: Arto Bryggaren mitalien yhteydessä tulisi lukea "50 m:n/60 m:n aidoissa". Kirjan ilmaisu "50/60 m:n aidoissa" tarkoittaa, että matka olisi ollut noin 0,83 metriä.

MM-, EM- ja SM-hallikisakysymyksiä, tehtävä 17: ennen vauhdittomien hyppyjen ensimmäisiä erillisiä SM-kisoja Helsingin yliopiston voimistelusalissa 1911 lajit olivat olleet jo vuoden 1909 SM-ulkoratakisojen ohjelmassa.

MM-, EM- ja SM-hallikisakysymyksiä, tehtävä 19: SM-hallikisat 1966 olivat vain epäviralliset; mm. kilpailukutsussa käytettiin nimitystä valtakunnalliset hallikilpailut.

Tuumattavaa suomalaisesta maaotteluhistoriasta, tehtävä 4: Helsingin Olympiastadionin häkin romahdettua tuulen voimasta järjestettiin Suomi–Ruotsi-ottelussa vuonna 1995 Eläintarhan kentällä miesten kiekon ja moukarin lisäksi myös naisten kiekkokilpailu.

Kysymyksiä SM-yleisurheilusta, tehtävä 7: naisten lajit olivat todellakin virallisina lajeina Kalevan kisojen ohjelmassa ensimmäisen kerran 1959, mutta jo vuonna 1911 oli miesten SM-kisojen yhteydessä käyty naisten 200 metrin joukkuejuoksu.

Kysymyksiä SM-yleisurheilusta, tehtävä 12: kohdassa on vastaava virhe kuin hallikysymyksessä 13 – Päivi Tikkanen on juossut SM-kultaa 3000 metrillä/5000 metrillä eikä 3000/5000 metrillä.

Kysymyksiä SM-yleisurheilusta, tehtävä 17: Sari Essayah voitti 1990-luvun Kalevan kisoissa 5000 metrin kävelyn Euroopan ennätyksellä kahdestikin eli vastauksessa mainitun vuoden 1994 ajan 20.28.62 lisäksi jo vuotta aiemmin – tuolloin EE:llä 20.38,65.

Järjestötietämystä, tehtävä 7b: Rolf Haikkola oli SUL:n toimitusjohtajana 1977–86, ei 1977–85 .

Tunnetko yleisurheiluvalmentajia?, tehtävä 3: Armas Valste toimi SUL:n ylivalmentajana 1935–60 eikä 1935–59.

Tunnetko yleisurheiluvalmentajia?, tehtävä 8: Rolf Haikkola oli vuonna 1948 sotilaspartiohiihdon olympiavaramiehenä kotimaassa.

Tunnetko yleisurheiluvalmentajia?, tehtävä 14: Lauri Tarasti alkoi valmentaa Markku Taskista vasta 1977, joten Taskisen EM-pronssit 800 ja 4 x 400 metrillä 1974 tulivat vielä Pertti Helinin valmennuksessa.

Menestystä muissakin urheilumuodoissa, tehtävä 21: hiihdossa, keihäänheitossa ja juoksussa menestynyt Kaija Härkin on saavuttanut SM-maastojuoksun joukkuekilvassa hopean 1971 lisäksi kullat 1972 ja 1973 sekä pronssin 1974.

Mainetta myös kilpakenttien ulkopuolella, tehtävä 7: Martti Jukola väitteli tohtoriksi 26.5.1930, ei vuonna 1931.

Mainetta myös kilpakenttien ulkopuolella, tehtävä 11: Kari Rahkamo on toiminut Suomen Keskusshakkiliiton eikä Suomen Shakkiliiton puheenjohtajana.

Mainetta myös kilpakenttien ulkopuolella, tehtävä 15: kuulantyönnön olympiahopean 1928 saavuttanut Herman Brix muutti nimensä Bruce Bennettiksi vasta Tarzan-roolinsa jälkeen.

Mainetta myös kilpakenttien ulkopuolella, tehtävä 23b: Tauno Mustonen ei ollut Dallapé-yhtyeessä muusikkona vaan autonkuljettajana ja järjestysmiehenä.

Yleisurheilukirjallisuutta, tehtävä 11: Esa Laitisen 15 vuosikirjaa kattavat vuodet 1900–12 ja 1933–39, vaikka mainitussa kohdassa kerrotaan vuosiksi 1900–11 ja 1933–39.

Pikajuoksuosasto, tehtävä 4a: sekä 100 että 200 metrin juoksut yksissä olympiakisoissa voittaneisiin miehiin kuuluu Archie Hahnin, Ralph Craigin, Percy Williamsin, Jesse Owensin, Bobby Morrow'n, Valeri Borzovin ja Carl Lewisin lisäksi yhdysvaltalainen Eddie Tolan (voitot 1932).

Pikajuoksuosasto, tehtävä 41a: ensimmäinen pelkistä mustista koostunut naisten viestien olympiakultajoukkue oli USA:n 4 x 100 metrin joukkue 1960 eikä vastaava nelikko 1952, jolloin kolmannella osuudella oli valkoihoinen Janet Moreau.

Pikajuoksuosasto, tehtävä 43c: USA:n tuorein valkoinen pikajuoksun yksilökilpailujen olympiavoittaja ei ollut Bobby Morrow vaan Mike Larrabee (400 metriä 1964, kulta myös 4 x 400 metrillä). Nyttemmin kunnian on ottanut Jeremy Wariner 400 metrin kullallaan 2004.

Pikajuoksuosasto, tehtävä 53a: siihen, ettei Erik Wilénin 53,8-aikaa olympiakisoista 1924 hyväksytty Suomen ennätykseksi, oli ilmeisesti toinenkin syy kellojen vähyyden ohella; tuolloin SE-juoksuiksi kelpasivat vain ne, joissa ennätyksen tekijä oli tullut ensimmäisenä maaliin.

Pikajuoksuosasto, tehtävä 61: Suomen miehet ovat osallistuneet 4 x 400 metrin olympiafinaaliin vuosien 1948 ja 1976 lisäksi 1972, jolloin sijaluku oli 6:s.

Pikajuoksuosasto, tehtävä 65a: Uuno Railon paras aika 100 metrillä 1907 ei ollut 10,8 vaan kahdesti juostu 10,6. Tämä ei ollut maailman kärkitulos, jos mukaan otetaan britti George W. Eastonin aika 10,4, joka tosin on vähintään yhtä epäilyttävä kuin Railon parhaat noteeraukset.

Pohdittavaa kestävyysjuoksusta, tehtävä 26a: ensimmäisenä 3000 metrillä 8 minuuttia alittaneen Gaston Reiffin kotimaa oli Belgia eikä Kenia.

Pohdittavaa kestävyysjuoksusta, tehtävä 36: Wilson Kipketerin vuonna 1997 juoksemien 800 metrin ME-aikojen määrä on kolme eikä kaksi; 1.41,73:n ja 1.41,11:n lisäksi Kipketer teki kirjasta unohtuneen ajan 1.41,24.

Pohdittavaa kestävyysjuoksusta, tehtävä 41b: Mikko Ala-Leppilampi kaatui estejuoksun ME:tä vuonna 1971 tavoitellessaan kolmesti viimeistään viimeisellä vesihaudalla.

Pohdittavaa kestävyysjuoksusta, tehtävä 49a: Vaikka Paavo Nurmen kerrotaan yleensä voittaneen 1500 ja 5000 metrin olympiafinaalit 1924 tunnin sisällä, kullat tulivat kahden tunnin sisällä. Finaalien väli oli alkuperäisen aikataulun mukaan puoli tuntia mutta muutettiin tunniksi ja oli lopulta noin puolitoista tuntia.

Pohdittavaa kestävyysjuoksusta, tehtävä 67: luxemburgilaiseksi todetun vuoden 1900 maratonvoittajan Michel Thèaton ei voida sanoa kuuluneen Ranskan joukkueeseen, sillä varhaisimmissa nykyajan olympiakisoissa ei vielä nähty varsinaisia eri maiden joukkueita.

Pohdittavaa kestävyysjuoksusta, tehtävä 85b: nuorimpana naisten maaston henkilökohtaisen SM-kullan saavuttanut juoksija ei ole 17-vuotiaana 1994 voittanut Annemari Sandell vaan 15 vuoden 164 päivän iässä ykköstilalle 1963 yltänyt Eeva-Liisa Kalliolahti,

Pohdittavaa kestävyysjuoksusta, tehtävä 93: 3000 metrin esteiden (samoin kuin miesten 200 metrin aitojen) SM-kilpa on käyty Kalevan kisojen ulkopuolella vuosien 1922–36 lisäksi myös 1943, 1945 ja 1948.

Mitä muistat hypyistä?, tehtävä 22: ensimmäinen myötätuulessa saavutettu 18 metrin ylitys 3-loikassa ei ollut Willie Banksin 18,20 USA:n olympiakarsinnoissa 1988 vaan Banksin aikaisemmin samassa kilvassa leiskauttama 18,06.

Mitä muistat hypyistä?, tehtävä 26a: Galina Tshistjakova on tehnyt naisten 3-loikan epävirallisia ME-tuloksia muulloinkin kuin vuonna 1989 – 13,58 hallissa 1986; 13,86, 13,96 ja 13,98 samassa hallikilvassa 1987; 14,45 hallissa 1989 ja 14,52 vuonna 1989.

Mitä muistat hypyistä?, tehtävä 31b: ensimmäinen korkeutta kaksi metriä Euroopassa hypännyt oli unkarilainen Mihály Bodosi (tuloksella 200,5 Pécsissä 15.4.1934) eikä kunnian useissa suomalaislähteissä saanut Veikko Peräsalo (200,5 Seinäjoella 27.5.1934).

Mitä muistat hypyistä?, tehtävä 52: Bob Gutowski teki tuloksensa 482 alumiini- eikä terässeipäällä.

Mitä muistat hypyistä?, tehtävä 61: Urho Kekkosen 9,72 vuonna 1924 ja Allan Larton 10,13 vuonna 1930 eivät oikeastaan olleet vauhdittoman 3-loikan epävirallisia maailmanennätyksiä, sillä Ray Ewry oli tehnyt vuonna 1904 tuloksen 10,89 sekä voittanut lajin olympiakultaa lukemin 10,58 Pariisissa 1900 ja lukemin 10,55 Saint Louisissa 1904. Tosin Ewry oli saavuttanut tuloksensa kolmella tasaloikalla ja suomalaiset nykyisellä kolmiloikkatyylillä ponnistaen. Useimmat kylläkin päässevät pidemmälle jälkimmäisellä tavalla, joten suomalaissuoritusten ennätysarvo on tässäkin mielessä kyseenalainen. Lisäksi vuoden 1930 tuloksen tekijän nimi oli Allan Lindqvist – nimen suomentaminen Lartoksi tapahtui vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

Heittolajeja koskevia kysymyksiä, tehtävä 38: Aki Parviaisen ennätys jäi päivittämättä numeroihin 93,09 (1999).

Heittolajeja koskevia kysymyksiä, tehtävä 82a: Julius Saariston vuoden 1912 olympiatuloksen 61,00 edes epävirallinen SE-arvo on kyseenalainen, sillä Saaristo oli Suomen karsinnoissa heittänyt lukemat 61,45, jotka ainakin Esa Laitisen vuosikirjan ja Risto Karasmaan SE-kirjan mukaan hyväksyttiin ennätykseksi, vaikka toisten tietojen mukaan lievä myötätuuli vei kaaren ennätysarvon.

Heittolajeja koskevia kysymyksiä, tehtävä 93: Jonni Myyrä teki keihäässä vuonna 1925 syntyneen epävirallisen maailmanennätyksen 68,55 lisäksi virallisen ME:n 66,10 vuonna 1919 sekä kolme muuta epävirallista ME:tä.

Mietittävää moniotteluista, tehtävä 6: ammattilaiseksi luokitellun Jim Thorpen voittamat 5- ja 10-ottelun olympiakullat vuodelta 1912 palautettiin jälkeläisille vuonna 1983 eikä 1982, jolloin tosin päätettiin hylkäystuomion kumoamisesta.

Mietittävää moniotteluista, tehtävä 26: Siegrun Siegl (kohdassa etunimenä Sigrun) sijoittui EM-kisoissa 5-ottelun 4:nneksi eikä 5:nneksi 1974 oltuaan kahdesta tasapisteisiin päätyneestä urheilijasta parempi kolmessa lajissa.

Parhaita ja pahimpia urheilukysymyksiä

Kirjan toimittaja Vesa-Matti Peltola, kustantaja Suomen Urheilumuseosäätiö (2002).

 

Kannessa on kirjalla eri nimi kuin sivulla 1. Oma nimiehdotukseni oli Parhaita ja pahimpia urheilukysymyksiä, jonka Urheilumuseo muutti muotoon Parhaimpia ja pahimpia urheilukysymyksiä, mutta kannen suunnittelijalle lienee annettu vanhentunut ohje.

Tehtävä 26: vastauksessa mainitun pyöräilijä Raidan kutsumanimi oli Turun Urheiluliiton historiateosten sekä Eero Leinon Varsinais-Suomen urheilun valtapitäjä -kirjan perusteella toinen etunimi August eikä Antti.

Tehtävä 32: suomalaisia olympiavoittajia, joiden sukunimi esiintyy Tuntematon sotilas -romaanissa henkilön nimenä, lienevät myös Kalevi ja Mika Laitinen – kirjasta löytynee maininta Laitisen pojasta.

Tehtävä 35: Arcturus-laivan suorittamat Suomen olympiajoukkuekuljetukset eivät rajoitu kesäkisajoukkueen pääosan menomatkaan 1948, sillä alus oli tuonut Suomeen Lontoon kisajoukkueen 1908.

Tehtävä 50b: tarkennuksena voi todeta, että Kalle Jalkasen kuolinpaikka Kirjasalo oli Inkerin puolella – kirjassa on sinänsä oikea tieto Inkerinmaan ja Karjalankannaksen rajaseudusta.

Tehtävä 60: Minna-Monica Haloseksi mainitun jääkiekkoilijan normaali kutsumaetunimi näyttää olleen pelkkä Minna.

Tehtävä 77: Väite, jonka mukaan Elmer Niklander hautasi palkintokokoelmansa hieman ennen kuolemaansa, on perätön. Tarina tapauksesta perustunee siihen, että Niklander oli vuonna 1918 tilapäisesti kätkenyt palkintonsa.

Tehtävä 155: Suomen ensimmäisen pujottelurinteen avaamisvuonna 1934 Kauniaisten ainoa virallinen nimi oli ruotsinkielinen Grankulla; epävirallisessa käytössä ollut Kauniainen tuli kauppalan viralliseksi nimeksi vasta 1949.

Tehtävä 192: Arto Nyqvist ei hypännyt Lahden pienimmästä mäestä Citroën 2 CV:llä vaan Citroën Dyanella, joka tosin oli 2 CV:n lähisukulaismalli.

Tehtävä 194: Matti Nykänen oli sukunimeltään Paanala ilmiselvästi 1996–98 eikä 1996–97.

Tehtävä 251b: Stig-Göran Myntin viimeisenä SM-sarjakautena on SPL:n Jalkapallokirjoista otettu 1962, vaikka Vasa IFK oli pudonnut pääsarjasta kauden 1961 päätteeksi. Seura palasi pääsarjaan kaudeksi 1963, jolloin Myntti pelasi vielä joukkueessa.

Tehtävä 272: Jalkapallon miesten MM-lopputurnausten asukasluvultaan pienin maa ja samalla pienin itsenäinen valtio on ollut Paraguay, jossa oli noin 860 000 asukasta 1930. Tehtävässä ennätysten omistajiksi on mainittu Pohjois-Irlanti (väkeä noin 1,4 miljoonaa vuonna 1958) ja Uruguay (asukkaita n. 1,8 miljoonaa 1930 – oikeampi luku ilmeisesti 1,7 miljoonaa).

Tehtävä 303: Ainakin Aamulehden 4.2.2003 mukaan ensimmäinen suomalainen jääkiekkoseura, jonka pelipaidoissa oli mainoksia, oli Tampereen Kilpa-Veljet (myöh. KooVee). Seura mainosti vuonna 1959 – jo ennen Ilvestä ja Turun Palloseuraa – Rebeinick-mopoa ja tuotetta myynyttä Urheilu-Sandbergiä.

Tehtävä 306a: Tässä kerrotaan, että ensimmäinen Suomen pääsarjassa pelannut ruotsalainen jääkiekkoilija olisi ollut Lena Krameus (Espoon Kiekkoseurassa 1 ottelu ja 4 maalia kaudella 1991/92). Krameus lienee ollut ensimmäinen Ruotsista tullut pelaaja, sillä Aarne Honkavaaran muistelmakirjasta näkyy, että Jarl Ohlson (Tammerfors Bollklubbissa SM-sarjaa 1942–49, pronssilla 1946–48), oli Ruotsin kansalainen ilmeisesti kesään 1944 saakka. Tampereella syntyneen Ohlsonin ruotsalaisuus tosin rajoittui vain kansalaisuuteen.

Tehtävä 314: Vastauksessa mainittu unkarilainen Ladislaus Róna (KIF 1941) ei ollut SM-jääkiekon ensimmäinen ulkomaalainen vaan ensimmäinen ulkomailta hankittu pelaaja ja mestari. Ennen Rónaa SM-sarjassa aloittaneista olivat muun maan kuin Suomen kansalaisia ainakin Ahsen Bören veljekset Feyzi (avauskausi 1934/35, SM-kullat Ilveksessä 1936–38) sekä Murat (aloitti kaudella 1935/36, mestaruudet 1937 ja 1938) – Suomessa kasvaneet Turkin kansalaiset. Lisäksi Rónan etunimi lienee ollut László.

Tehtävä 317: 10-ottelija Akilles Järvinen ei nähtävästi ollut pelaamassa Suomen ensimmäisessä jääkiekko-ottelussa 15.1.1928. Jääkiekkolehti 1–2/1998 julkaisi ottelusta jutun, joka sisältää listan pelaajista, eikä näiden joukossa ole Järvistä.

Tehtävä 357: Kreikan entisen kuninkaan Konstantinin sukunimeksi on ilmoitettu tässä esiintyvän Glücksbergin lisäksi ainakin Gliksbourg (Seura 2/2003) ja Glücksburg (Spectrum tietokeskus).

Tehtävä 368: meksikolaisen Moises Solanan lisäksi on Formula 1 -autoilun MM-sarjan historiassa ajanut numerolla 13 brittinainen Divina Galica – karsiutuen varsinaisesta kilvasta Brands Hatchin radalla 1976.

Tehtävä 393: Doug Lampkinille merkityistä trialin maailmanmestaruuksista hallimestaruus 2002 on perätön, sillä Lampkin oli sarjan hopealla.

Tehtävä 431: Taisto Kangasniemi ei edustanut enää Melbournen olympiakisojen aikaan Kankaanpään Menoa vaan niin ikään TUL:ään kuulunutta Tampereen Kilpa-Veljet -seuraa.

Tehtävä 448:Tuula Rantanen ei tarkkaan ottaen ollut mukana 16:ssa pesäpallon Itä–Lännessä vaan 15 Itä–Lännessä 1961–74 ja 1976 sekä Etelän ja Pohjoisen kohtaamisessa 1975.

Tehtävä 469: Marcus Nikkasen ohella oli suomalaisista taitoluistelijoista saavuttanut yksinluistelun arvokisamitalin myös Gunnar Jakobsson (EM-pronssin 1923).

Tehtävä 514: voimistelun MM-kisat 1931 olivat vain epäviralliset, ja Heikki Savolainen voitti kisoissa moniottelun ohella rekin.

Tehtävä 552: Vladimir (tai Volodimir) Jaštšenko (kysymyksessä Jashtshenko) teki korkeushypyssä ulkoradoilla kaksikin ME:tä; vastauksessa mainitun 1978 syntyneen 234:n lisäksi 233-tuloksen vuotta aiemmin.

Tehtävä 578: Valto Oleniuksen hukkumispäivä oli 13.7.1983, ei 12.7.1983.

Tehtävä 711: Anni Kirvesniemi-Bosco on ollut naisten SM-yleisurheilussa 5-ottelun 6. sijan 1972 ja 5. sijan 1973 lisäksi pituushypyn 6:s 1973, 7:s 1975 ja 8:s 1974.

Tehtävä 718: Valeri Brumel saavutti olympiakisojen korkeushypyssä kultaa 1964 ja hopeaa 1960, vaikka vastauksen lisätiedoissa hänestä on tehty myös vuoden 1960 olympiavoittaja.

Tehtävä 773: Mihail Botvinnik oli shakin maailmanmestari 1948–57, 1958–60 ja 1961–63 – ei 1948–58, 1960–61 ja 1963–66.

Tehtävä 853: Thomas Johanson on saavuttanut salibandyn SM-pronssin 1997, ei 1996.

Tehtävä 885: Åke Lindman oli luopunut Järvinen-nimestä jo ennen ensimmäistä maaotteluaan, vaikka kysymyksestä saattaa saada toisen kuvan.

Tehtävä 898: Elvis Presley syntyi 8.1.1935, ei 3.1.1935.

Tehtävä 918: Tauno V. Mäki oli ollut Urho Kekkosen metsästys- ja kalastuskaveri jo ennen olympiakisoja 1952. Tasavallan jahtimestari -kirjaa käsittelevään kysymykseen olisi lisäksi kannattanut lisätä b-kohdaksi Itä–Länsi-pesäpalloilijasta ja sittemmin eduskunnan ylivahtimestarista Pentti Lainelasta kertova teos Tasavallan vahtimestari.

Tehtävä 923: Juhani Peltosen kirjoittaman Elmo-romaanin sivuhenkilöitä on Mauri Parafin, ei Mauri Paraffin.

Tehtävä 960: Vesa-Matti Loiri ei laula Uuno Turhapuro -kappaleessa "Mutta niin vain kävi, että jäi kiekossa neljänneksi" vaan pikemminkin seuraavasti: "Mutta niin sille vaan jätkälle kävi, että jäi kiekossa neljänneksi."

Tehtävä 989: Marcus Wallenberg -palkinto tunnetaan "puunjalostusalan Nobelina" eikä "puunjalostusalan Oscarina". Antti Ahlström ei tarkkaan ottaen perustanut A. Ahlström Oy:tä, koska kuoli vuonna 1896 ja perustamansa yritys muutettiin osakeyhtiöksi vasta 1908.

Tehtävä 996: Luetelluista asemerkeistä ainakin yhden nimi on kirjoitettu hieman väärin. Merkki, jonka nimeksi on kirjattu Anschutz, on tosiasiassa Anschütz.

Tehtävä 1018: Erkki Piispan nyrkkeilyvastustaja ensimmäisessä Suomessa tehdyssä television koelähetyksessä 18.11.1950 oli Leo Ljungberg eikä Leo Lindberg.

Yleisurheilupähkinä

Kirjan tekijä Vesa-Matti Peltola, kustantaja Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy (2005).

 

MM-kisat 1995, tehtävä 12: Boris Henry kilpaili ilmeisesti baseball-joukkue Washington Nationalsin lippalakissa. Kysymyksessä mainittu Washington Redskins ei ole baseballin vaan amerikkalaisen jalkapallon joukkue.

MM-kisat 2005, 2007 ja 2009, tehtävä 7: Kalevi Uusivuori oli MM-kisoissa 2005 vain juoksujen ohjaaja; lähetysten pääohjaajana toimi Tapani Parm.

Muuta EM-tietoa, tehtävä 15: Falk Balzer saavutti 110 metrin aitojen hopeaa eikä pronssia 1998.

Sekalaista arvokisatietämystä, tehtävä 14: Hannes Kolehmaisen – ainoan ulkomaista seuraa edustaen arvokisamitalin ottaneen suomalaisyleisurheilijan – seura vuonna 1920 ei ollut Irish-American Athletic Club vaan niinikään newyorkilainen Finnish-American Athletic Club.

Hallitsetko halliarvokisat?, tehtävä 8a: Natalia Kilpeläisen syntymäaika on 18.3.1970 eikä lukuisissa tilastoissa esiintynyt 19.7.1970.

Nimenmuutoksia, tehtävä 6: Toimi Tulikouran alkuperäinen nimi oli Brandstaka eikä Brändstaka.

Nimenmuutoksia, tehtävä 12b: Olavi Salsolan alkuperäinen nimi oli Sallmen (joko heittomerkin kanssa tai ilman) eikä Salmén.

Sekä yleis- että muussa urheilussa menestyneitä, tehtävä 22b: Taina Upan (nykyisen Kolkkalan) SM-kultasarja painonnostossa 1995 oli 76 kg eikä 74 kg.

Muuallakin kuin kilpakentillä menestyneitä yleisurheilijoita, tehtävä 16: Lauri Kalima oli Yhdyspankin varatoimitusjohtajana 1971–78 eikä 1971–82.

Muuallakin kuin kilpakentillä menestyneitä yleisurheilijoita, tehtävä 22: Paavo Nurmen elokuvaesiintymisten joukkoon kirjatussa Miss Eurooppaa metsästämässä -elokuvassa esiintyi juontaja Paavo Nurmi eikä juoksija.

Kestävyysjuoksuosuus, tehtävä 18: Antti Loikkasen sija Kalevan kisojen 5000 metrillä 1984 ei ollut 8:s vaan 6:s (alkuperäisen voittajan Martti Vainion tultua hylätyksi).

Kestävyysjuoksuosuus, tehtävä 24: Seppo Nikkari oli 11:s eikä 9:s vuoden 1972 olympiamaratonilla, jolle oli valmistautunut sensaatiolehti Nyrkkipostin nimikkourheilijana.

Keppiä ilman porkkanaa, tehtävä 4: Seppo Räty on saavuttanut olympiapronssit 1988 ja 1996 eikä 1983 ja 1988.

Kesäolympiahistorian kertausharjoitus

Kirjan tekijä Vesa-Matti Peltola, kustantaja Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy (2008).

 

Pariisi 1900, tehtävä 1: Kun Pariisin kisojen purjehdukset otetaan huomioon, naispuolisia voittajia oli Charlotte Cooperin (tennis 11.7.1900) ja Margaret Abbottin (golf 3.10.1900) lisäksi ja ennen näitä sveitsiläinen Hélène von Pourtalès, joka oli ollut voittamassa 1–2 metrin luokan toista kilpailua 22.5.1900. Kaikki tilastoijat eivät kuitenkaan luokittele vuoden 1900 purjehduksia virallisiksi olympiakilpailuiksi.

Saint Louis 1904, tehtävä 2: George Poage ja Joseph Stadler eivät olleet olympiahistorian ensimmäiset mustat mitalistit. Olympiahistorian ensimmäinen musta urheilija, kärkikolmikkoon yltänyt ja voittaja oli ranskalainen Constantin Henriquez de Zubiera, joka saavutti kultaa rugbyssa 26.10.1900 ja hopeaa köydenvedossa 18.7.1900.

Ateenan välikisat 1906, tehtävä 3: Edellä mainittu Hélène de Pourtalès voitti kultaa aviomiehensä Hermann Alexandre de Pourtalèsin sekä tämän veljenpojan Bernard de Pourtalèsin kanssa 1900. Jos siis vuoden 1900 purjehduskilpailut otetaan huomioon, tennispelaajat Marie ja Max Decugis eivät olleet ensimmäinen olympiakultaa voittanut aviopari.

Lontoo 1908, tehtävä 4: George B. Taylor ei ollut ensimmäinen musta olympiavoittaja, mikä näkyy korjauksesta Saint Louis -osuuden tehtävään 2.

Lontoo 1908, tehtävä 12: vastauksen kohta nyrkkeilijä John Douglasin isän toimimisesta poikansa olympiafinaalin tuomarina on perätön.

Tukholma 1912, tehtävä 8: Led Zeppelin -muusikko John Paul Jonesin oikea sukunimi Baldwin on jäänyt kertomatta.

Tukholma 1912, tehtävä 43: Jarl Hulldéniksi kirjatun purjehdusmitalistin oikea kutsumanimi oli Viking.

Pariisi 1924, tehtävä 13: Klaus U. Suomela jäi ilman sijoitusta taidekilpailujen kirjallisuudessa eikä suinkaan ollut viides.

Amsterdam 1928, tehtävä 1b: 3-loikan japanilainen voittaja oli Mikio Oda eikä Chuhei Nambu.

Los Angeles 1932, tehtävä 40: 110 metrin aidat voittanut George Saling ei kuollut moottoripyörä- vaan auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.

Helsinki 1952, tehtävä 24: Sylvi Saimon kansanedustaja-aikana hänen edustamansa puolue oli virallisesti Keskustapuolue eikä Keskusta, jota kyllä käytettiin kutsumanimenä.

Helsinki 1952, tehtävä 37d: Tuomo Tuormaan entinen sukunimi oli Tägtström eikä Tägström.

Melbourne ja Tukholma 1956, tehtävä 3b: Wäinö Korhonen aloitti AKK:n pääsihteerinä ilmiselvästi 1960 eikä 1959.

Melbourne ja Tukholma 1956, tehtävä 34: tehtävässä ooppium-nimellä kutsutun aineen suomalainen nimi on oopiumi.

Rooma 1960, tehtävä 14: tässä Jon Konradsiksi mainitun uimarin etunimi on kirjoitettu useammin John- kuin Jon-asussa.

Rooma 1960, tehtävä 32: 4 x 400 metrin juoksun pronssia saavuttanut Malcolm Spence on määritelty Antillien (Jamaika ja Trinidad & Tobago) joukkueessa kilpailleeksi jamaikalaiseksi. Suomalaislähteissä ja jopa Rooman virallisessa raportissa esiintyy Antillit-nimi, mutta totuudenmukaisempi nimi on Britannian Länsi-Intia, johon kuuluivat lisäksi Anguilla, Antigua, Barbados, Bermuda, Dominica, Grenada, Montserrat, Brittiläiset Neitsytsaaret, Nevis, Redonda, St. Kitts, St. Lucia ja St. Vincent. Kaikista edellä mainituista tuskin oli edustajia olympiajoukkueessa, mutta pitkän viestin pronssia oli juoksemassa kolmen jamaikalaisen lisäksi barbadoslainen James Wedderburn.

München 1972, tehtävä 42: maratonilla ensimmäisenä maaliin tulleen "kuokkavieraan" nimi oli Norbert Südhaus eikä Norbert Sudhaus.

Los Angeles 1984, tehtävä 13: Innocent Egbuniken sukunimeksi on lipsahtanut Egbubnike.

Los Angeles 1984, tehtävä 32b: Florence Griffith-Joynerin sukunimi on luikahtanut Griifith-Joyner-asuun.

Los Angeles 1984, tehtävä 35: Mike Powell on saavuttanut pituushypyn olympiahopeaa 1988 ja 1992 – ei 1984 ja 1988.

Soul 1988, tehtävä 20: esittelylajina olleessa keilailussa sijoittui kolmanneksi Tapani eikä Tapio Peltola.

Soul 1988, tehtävä 23: Ivan Klementjev on melonut kanadalaisyksikön 10 000 metrin MM-kultaa 1989 eikä 1991.

Soul 1988, tehtävä 40: Lailuta Baikauskaite on kyseenalainen kirjoitusasu. Yleisimmin käytetty muoto näyttää olevan Lailute Baikauskaite, mutta nimi on esiintynyt edellä mainittujen lisäksi ainakin asuissa Lailoute Baikauskaite, Laima Baikauskaite, Laima Baikauskaité, Laimute Baikauskaitė, Laimute Baikauskaité ja Leilute Baikauskaité.

Barcelona 1992, tehtävä 3: IVYn joukkueessa oli kyllä 12 entisen neuvostotasavallan urheilijoita, mutta yhteisöön kuului vain 11 maata. Georgia (Gruusia) ei ollut liittynyt IVYyn, vaikka oli edustettuna olympiajoukkueessa, josta käytettiin myös nimeä Yhdistynyt joukkue.

Barcelona 1992, tehtävä 4: vaikka tynkä-Jugoslavian osanottajia sanottiin Suomessa Riippumattoman joukkueen edustajiksi, virallinen nimitys oli englanniksi Independent olympic participants eli Riippumattomat olympiaosanottajat.

Sydney 2000, tehtävät 41-42: tehtävän 41 vastaus on lipsahtanut numeroksi 42 ja päin vastoin.

Ateena 2004, tehtävä 33: melojakaksosten Pavol ja Peter Hochschornerin sukunimestä on jäänyt pois toinen c.

Ateena 2004, kysymys 34: Ilias Iliadis (Kreikkaan adoptoitu Jarji Zviadauri) voitti judon 81 kg:n sarjan ja serkkunsa, georgialainen Zurab Zviadauri, 90-kiloiset, vaikka vastauksessa kultasarjat ovat päin vastoin.

Ateena 2004, tehtävä 36: kysymyksestä on unohtunut pronssille-sana.

Ateena 2004, tehtävä 39: Rodrique Pessoaksi ilmoitetun ratsastajan etunimen useammin käytetty ja ilmiselvästi oikea muoto on Rodrigo.


Suomen Urheilutietäjät ry